Mistä johtuu ,että useamman lapsen kaa on helpompaa?
Juu, elikkä jos lapsia on yksi taikka kaksi tai viisi?Miksi tuon viisi lapsisen perheen elämä on kivempaa?Ei siis kevyttä vaan kivaa.Voisiko joku valottaa?
Kommentit (35)
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:20"]
Itse olen sitä mieltä että kasi lasta ei mene siinä kuin yksikin. Väite on samaa huttua kuin se, että lapsen tulon ei tarvitse muuttaa elämää mitenkään. Yhden lapsen kanssa voi säilyttää illuusion lapsettomuudesta hetkittäin, useamman kanssa ei. Se tupla määrä pyykkiä, kenkiä, sotkuja ym. Sisruus on silti lapselle aina hyväksi ja antaa elämänikäistä kumppanuutta ja tukea. Vanhemmalla on silti tupla huoli ja työmäärä. Rakkauden määrä ei ole vakio ei siis huolienkaan.
[/quote]
Kansi lasta ei mene todellakaan siinä missä yksi. Kaksi on tosi paha luku. Mutta viisi menee siinä missä kolmekin. Jos on sotkua enemmän niin on siivoojiakin enemmän.
viiden äiti
[/quote]
Sitä paitsi en oikein ymmärrä mitä huolia niistä lapsista oikein on. Meillä ainakin kaikki ovat sellaisia ettei niistä juuri tarvi huolehtia. Ja vanhin on jo siis 19v eikä vieläkään ole tarvinnut mistään huolehtia...
samainen viiden äiti
[/quote]
Niinpä. Ovat oppineet huolehtimaan itse itsestään koska vanhempien aika ei riitä...
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:20"]
Itse olen sitä mieltä että kasi lasta ei mene siinä kuin yksikin. Väite on samaa huttua kuin se, että lapsen tulon ei tarvitse muuttaa elämää mitenkään. Yhden lapsen kanssa voi säilyttää illuusion lapsettomuudesta hetkittäin, useamman kanssa ei. Se tupla määrä pyykkiä, kenkiä, sotkuja ym. Sisruus on silti lapselle aina hyväksi ja antaa elämänikäistä kumppanuutta ja tukea. Vanhemmalla on silti tupla huoli ja työmäärä. Rakkauden määrä ei ole vakio ei siis huolienkaan.
[/quote]
Kansi lasta ei mene todellakaan siinä missä yksi. Kaksi on tosi paha luku. Mutta viisi menee siinä missä kolmekin. Jos on sotkua enemmän niin on siivoojiakin enemmän.
viiden äiti
[/quote]
Sitä paitsi en oikein ymmärrä mitä huolia niistä lapsista oikein on. Meillä ainakin kaikki ovat sellaisia ettei niistä juuri tarvi huolehtia. Ja vanhin on jo siis 19v eikä vieläkään ole tarvinnut mistään huolehtia...
samainen viiden äiti
[/quote]
Aika huoleton äiti olet sitten. Normaaliin vanhemmuuten kuuluu huolenpito.
[/quote]
No huolenpito on eri asia kuin huolehtiminen. Hommaan lapsille ruokaa nenän eteen ja puhtaat silitetyt vaatteet. Saavat itse hoitaa muun elämisensä. Paitsi että kaikki tietävät että päihteitä ei yksikään käytä ja kotona ollaan kymmeneltä, yökylään ei mennä koskaan. Muita sääntöjä ei ole ja hyvin on menty näillä. Mitään huolia ei koskaan.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:20"]
Itse olen sitä mieltä että kasi lasta ei mene siinä kuin yksikin. Väite on samaa huttua kuin se, että lapsen tulon ei tarvitse muuttaa elämää mitenkään. Yhden lapsen kanssa voi säilyttää illuusion lapsettomuudesta hetkittäin, useamman kanssa ei. Se tupla määrä pyykkiä, kenkiä, sotkuja ym. Sisruus on silti lapselle aina hyväksi ja antaa elämänikäistä kumppanuutta ja tukea. Vanhemmalla on silti tupla huoli ja työmäärä. Rakkauden määrä ei ole vakio ei siis huolienkaan.
[/quote]
Kansi lasta ei mene todellakaan siinä missä yksi. Kaksi on tosi paha luku. Mutta viisi menee siinä missä kolmekin. Jos on sotkua enemmän niin on siivoojiakin enemmän.
viiden äiti
[/quote]
Sitä paitsi en oikein ymmärrä mitä huolia niistä lapsista oikein on. Meillä ainakin kaikki ovat sellaisia ettei niistä juuri tarvi huolehtia. Ja vanhin on jo siis 19v eikä vieläkään ole tarvinnut mistään huolehtia...
samainen viiden äiti
[/quote]
Niinpä. Ovat oppineet huolehtimaan itse itsestään koska vanhempien aika ei riitä...
[/quote]
Sehän se on tarkoituskin että lapset oppisisvat huolehtimaan itsestään. Olen muuten itse superhuolehtivaisen ja superhuolisen äidin lapsi ja olen kärsinyt siitä koko elämäni ajan.
- se viiden äiti
Se mikä on mukavaa riippuu siitä mistä tykkää.
Jollain tapaa perhekokoa voi verrata vaikka asuntoon. Se uusi kerrostalokaksio on siisti ja helppo asua. Ei pihatöitä, ei remontteja, vähän siivoamista jne. Silti jotkut haluavat omakotitalon, tilaa ja pihaa. Ehkä jopa vanhan mitä laittavat tai sitten rakentavat kokonaan uuden.
Samoin jotkut voivat sen yhden lapsen sijaan haluta isomman perheen. Vaikka tietyt työt lisääntyvät ja tulee kalliiksi, voivat kokea että se on sen arvoista. Oma elämäntapa jossa viihtyy.
Minulla lapsesta huolehtiminen alkanut aina jo raskausaikana, ja kahdella ollut korvatulehduskierteet yms. Kolmas arka ja huolehdin aina miten saa kavereita ja uskaltaa. Esikoinen rämäpää ja saa aina olla sydän syrjällä kun kesii ties mitä. Kyllä meillä huolta riittää. Ja kun lapset ovat pieniä on huolet pieniä ja kun lapset kasvavat niin huoletkin kasvavat.
Aina ei myös sisarusten tempperamentit sovi yhteen vaikka olisivat pienellä ikäerolla. Meillä kuopus vaatii paljon seuraa aikuiselta, rauhallista tekemistä, tutkimista yms. Ei istu isompien touhut. Tästä piirteestä ei usein puhuta.
Lapsilla on seuraa toisistaan, mutta kolikon kääntöpuolena useamman lapsen kesken on kinaa ja riitoja.
Mulla on kokemus vain yhdestä lapsesta ja olen päässyt niin helpolla etten ole kaivannut toista lasta elämääni helpottamaan. Eikä kuulemma lapsikaan. Hän on yksinäänkin viihtyvä luonne ja viettää paljon aikaa kavereidensa kanssa. Kiva kuitenkin kuulla että monilapsisillakin perheillä menee hienosti :)
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:43"]
Minulla lapsesta huolehtiminen alkanut aina jo raskausaikana, ja kahdella ollut korvatulehduskierteet yms. Kolmas arka ja huolehdin aina miten saa kavereita ja uskaltaa. Esikoinen rämäpää ja saa aina olla sydän syrjällä kun kesii ties mitä. Kyllä meillä huolta riittää. Ja kun lapset ovat pieniä on huolet pieniä ja kun lapset kasvavat niin huoletkin kasvavat.
Aina ei myös sisarusten tempperamentit sovi yhteen vaikka olisivat pienellä ikäerolla. Meillä kuopus vaatii paljon seuraa aikuiselta, rauhallista tekemistä, tutkimista yms. Ei istu isompien touhut. Tästä piirteestä ei usein puhuta.
[/quote]
Oikeasti, asioilla on tapana järjestyä joten miksi huolehtia? Meilläkin esikoinen oli aivan tolkuton rämäpää noin 12-vuotiaaksi asti, nyt fiksu ja rauhallinen 19-vuotias. Seuraava oli motorisesti heikko itkupilli, joka roikkui jalassa, eikä vielä 5-vuotiaanakaan uskaltanut jäädä kerhoon saati tutustua yhtään kehenkään. Nyt on menestyvä lukiolainen ja urheilija, jolla on ystäviä ja joka tietää mitä tahtoo. Muistakin olisi omat "huolenaiheensa" löydettävissä, jos haluaisi niitä etsiä. Mitä huolehtiminen olisi muuttanut? Jos joskus joku huoli hiipi mieleen niin karistin sen pois ja ajattelin että kaikki aikanaan. Ja näin se olikin ja on edelleen. Huolet ei ole todellakaan kasvaneet lasten kasvassa, vaan viimeisetkin häipyneet taivaan tuuliin. Kyllä nuo pärjää :D
Viiden äiti
Niistä on seuraa toisilleen. Tietysti se on lapsille kivempaa kun on seuraa jonka ksnssa leikkiä ja samalla kivempaa vanhemmille, kun lapsella on kivaa eikä se ole roikkumassa helmassa koko aikaa.
Kaksi oli aluksi todella hankalaa, pienellä ikäerolla. Monta vuotta oli hankalaa. Mutta nyt kun lapset ovat koululaisia, heillä on paljon seuraa toisistaan ja minusta tuntuu, että pääsemme helpommalla kuin jos olisi vain yksi lapsi.
Kysy afrikkalaisilta. Siellä tehdään 3.
Niissä perheissä, joissa syntyy lapsi joka vuosi, vanhimmat joutuvat hoitamaan nuorempia heti kun kynnelle kykenevät. Varsinkin jos vanhin on tyttö, on hänen kohtalonsa raskas. Eihän siinä äiti ehdi olla kädet ristissä, eikä jalat.
Mulla on yksi lapsi ja oli helppoa.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:20"]
Itse olen sitä mieltä että kasi lasta ei mene siinä kuin yksikin. Väite on samaa huttua kuin se, että lapsen tulon ei tarvitse muuttaa elämää mitenkään. Yhden lapsen kanssa voi säilyttää illuusion lapsettomuudesta hetkittäin, useamman kanssa ei. Se tupla määrä pyykkiä, kenkiä, sotkuja ym. Sisruus on silti lapselle aina hyväksi ja antaa elämänikäistä kumppanuutta ja tukea. Vanhemmalla on silti tupla huoli ja työmäärä. Rakkauden määrä ei ole vakio ei siis huolienkaan.
[/quote]
Kansi lasta ei mene todellakaan siinä missä yksi. Kaksi on tosi paha luku. Mutta viisi menee siinä missä kolmekin. Jos on sotkua enemmän niin on siivoojiakin enemmän.
viiden äiti
[/quote]
Sitä paitsi en oikein ymmärrä mitä huolia niistä lapsista oikein on. Meillä ainakin kaikki ovat sellaisia ettei niistä juuri tarvi huolehtia. Ja vanhin on jo siis 19v eikä vieläkään ole tarvinnut mistään huolehtia...
samainen viiden äiti
[/quote]
Aika huoleton äiti olet sitten. Normaaliin vanhemmuuten kuuluu huolenpito.