Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksia avoimesta avioliitosta?
12.07.2021 |
Onko kenelläkään?
Ollaan oltu naimisissa melko tasan 22 vuotta ja yhdessä vuoden pitempään. Jäimme juuri kahdestaan, kun yhteinen jälkeläinen muutti omiin nurkkiinsa.
Olen se kokeneempi osapuoli ja hiukan miestäni vanhempi. Hänellä ei tavatessamme ollut kummoistakaan seurusteluhistoriaa.
Nyt keski-iän saavuttanut mies on sitä mieltä, että avioliitto kahlitsee (on kuulemma tehnyt sitä jo pitkään), mutta voisimme jäädä saman katon alle.
Patistan häntä käymään ensin urologilla ym, koska hänellä on ollut paljon erilaista oireilua. Hän on kuitenkin sitä mieltä että muodollisen sitoutumisen purkaminen ja avioliiton avaaminen on kaiken a ja o.
Onko kukaan tehnyt näin, ja vielä ollut tyytyväinen ratkaisuunsa?
Kommentit (49)
No meillä päädyttiin avoimeen suhteeseen vastaavanlaisessa tilanteessa. Suhde oli avoin niin kauan kunnes mies löysi kivemman naisen, jonka kanssa olla suljetussa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä eroisin.
Eroa tässä ajetaankin, mutta asuttaisiin ja jatkettaisiin yhdessä.
Avoimesta suhteesta on kyllä puhuttu ennenkin.
Tiedän etäisesti yhden ennakkotapauksen, joka sai vielä lapsiakin. Meillä se ei tule kysymykseen.
No miksi haluat erota, jos kuitenkin haluat jatkaa yhdessä? Eikö se ero ole ihan turha siinä tapauksessa? Hankaloittaa vaan asioita kun on yhteinen asunto kuitenkin.
Miehelläni on 13 vuotta ollut toinen nainen ja minulla omat kuvioni. Lapsi on jo omillaan, mutta meillä on yhteinen yritys, josta elanon saa meidän lisäksi veljeni perhe sekä lapsemme. Eromme hankaloittaisi kaikkea tätä. Itse asun päätalossa ja mies sivurakennuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se teidän avioliitto ne kahlitsee ja miten?
Kuulemma miehen mielen. Hän kaipaa asioita, joista on puhuttu jo pitkään teorian tasolla.
Hän ei pysty koska on naimisissa.
Vertasi sitä turhaan kirkkoon kuulumiseen. Uskoa voi ilman instituutioita, rakastaa voi ilman muodollisuuksia. Siinä valitaan toinen joka päivä uudelleen, ei niin kangistuta kaavoihin.
Pystyn siihen itse ilman eroa, hurvittelu minua ei niin kiinnosta.
Hän tahtoo kokeilla jotain, ehkä myös niin että olisin mukana. Avioliitto estää häntä.
No eihän miehesi sitten avointa avioliittoa halua. Erotkaa ihmeessä.
Ei ole olemasa avointa avioliittoa, koska avioliitto on suomen laissa määritelty kahden ihmisen väliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se teidän avioliitto ne kahlitsee ja miten?
Kuulemma miehen mielen. Hän kaipaa asioita, joista on puhuttu jo pitkään teorian tasolla.
Hän ei pysty koska on naimisissa.
Vertasi sitä turhaan kirkkoon kuulumiseen. Uskoa voi ilman instituutioita, rakastaa voi ilman muodollisuuksia. Siinä valitaan toinen joka päivä uudelleen, ei niin kangistuta kaavoihin.
Pystyn siihen itse ilman eroa, hurvittelu minua ei niin kiinnosta.
Hän tahtoo kokeilla jotain, ehkä myös niin että olisin mukana. Avioliitto estää häntä.
No tuossa on kyllä kyseessä miehen mielenterveysongelma eikä avioliiton rajoittavuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä eroisin.
Eroa tässä ajetaankin, mutta asuttaisiin ja jatkettaisiin yhdessä.
Avoimesta suhteesta on kyllä puhuttu ennenkin.
Tiedän etäisesti yhden ennakkotapauksen, joka sai vielä lapsiakin. Meillä se ei tule kysymykseen.No miksi haluat erota, jos kuitenkin haluat jatkaa yhdessä? Eikö se ero ole ihan turha siinä tapauksessa? Hankaloittaa vaan asioita kun on yhteinen asunto kuitenkin.
Enhän minä halua, mutta mies tahtoo eroon *virallisesta suhteesta, siitä mitä on paperilla.* Hän haluaa asua kanssani ja minä hänen.
Mies on minulle erittäin rakas ihminen, ja vaikka hänellä on nyt monia kriisejä päällekäin, uskon hänenkin rakastavan minua.
Olemme aikuisia ihmisiä, emme kiimaisia kaksikymppisiä. Meillä on yhteinen historia iloineen ja murheineen.
Omat kriisini on toistaiseksi käyty läpi, mutta miehellä on omissaan paljon työstettävää. Ikävä olo nostaa esiin myös ne toista haavoittavat piirteet, joita hän ei ole oppinut käsittelemään. Osa stressistä on tullut terveys -ja työasioiden myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se teidän avioliitto ne kahlitsee ja miten?
Kuulemma miehen mielen. Hän kaipaa asioita, joista on puhuttu jo pitkään teorian tasolla.
Hän ei pysty koska on naimisissa.
Vertasi sitä turhaan kirkkoon kuulumiseen. Uskoa voi ilman instituutioita, rakastaa voi ilman muodollisuuksia. Siinä valitaan toinen joka päivä uudelleen, ei niin kangistuta kaavoihin.
Pystyn siihen itse ilman eroa, hurvittelu minua ei niin kiinnosta.
Hän tahtoo kokeilla jotain, ehkä myös niin että olisin mukana. Avioliitto estää häntä.No tuossa on kyllä kyseessä miehen mielenterveysongelma eikä avioliiton rajoittavuus.
Olen samaa mieltä, hänellä on masennustaipumusta ja neurologinen diagnoosi lapsuudesta( keskittymishäiriö). Olen jo vuosien ajan ehdottanut, että asia pitäisi tutkia uudelleen. Suvun nuorilla (myös omallamme) on keskenään erilaiset, mutta yhtä kaikki diagnoosit kummallakin. Aikuisetkin saisivat jos hakisivat.
Olen kasvanut tällaisten asioiden katveessa, ja nykyään hän myöntää että mm. vuodenajat ja valon määrä vaikuttavat häneen, etenkin stressattuna.
Vanhempiensa suhde on ollut hankala ja isän suku on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä eroisin.
Eroa tässä ajetaankin, mutta asuttaisiin ja jatkettaisiin yhdessä.
Avoimesta suhteesta on kyllä puhuttu ennenkin.
Tiedän etäisesti yhden ennakkotapauksen, joka sai vielä lapsiakin. Meillä se ei tule kysymykseen.No miksi haluat erota, jos kuitenkin haluat jatkaa yhdessä? Eikö se ero ole ihan turha siinä tapauksessa? Hankaloittaa vaan asioita kun on yhteinen asunto kuitenkin.
Enhän minä halua, mutta mies tahtoo eroon *virallisesta suhteesta, siitä mitä on paperilla.* Hän haluaa asua kanssani ja minä hänen.
Mies on minulle erittäin rakas ihminen, ja vaikka hänellä on nyt monia kriisejä päällekäin, uskon hänenkin rakastavan minua.
Olemme aikuisia ihmisiä, emme kiimaisia kaksikymppisiä. Meillä on yhteinen historia iloineen ja murheineen.
Omat kriisini on toistaiseksi käyty läpi, mutta miehellä on omissaan paljon työstettävää. Ikävä olo nostaa esiin myös ne toista haavoittavat piirteet, joita hän ei ole oppinut käsittelemään. Osa stressistä on tullut terveys -ja työasioiden myötä.
Alan kallistua tuon mielipiteen puoleen, että ei oo kaikki inkkarit kanootissa, jos kokee kahlitsevana sen, että siviilisääty on "naimisissa". Tai sitten sillä on toinen, ja se haluaa ensin eron sopuisasti, ennenkuin kertoo asiasta sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se teidän avioliitto ne kahlitsee ja miten?
Kuulemma miehen mielen. Hän kaipaa asioita, joista on puhuttu jo pitkään teorian tasolla.
Hän ei pysty koska on naimisissa.
Vertasi sitä turhaan kirkkoon kuulumiseen. Uskoa voi ilman instituutioita, rakastaa voi ilman muodollisuuksia. Siinä valitaan toinen joka päivä uudelleen, ei niin kangistuta kaavoihin.
Pystyn siihen itse ilman eroa, hurvittelu minua ei niin kiinnosta.
Hän tahtoo kokeilla jotain, ehkä myös niin että olisin mukana. Avioliitto estää häntä.No eihän miehesi sitten avointa avioliittoa halua. Erotkaa ihmeessä.
Hän sen juuri haluaa. Vapauden luvan kanssa.
Mietin sopiiko se hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä eroisin.
Eroa tässä ajetaankin, mutta asuttaisiin ja jatkettaisiin yhdessä.
Avoimesta suhteesta on kyllä puhuttu ennenkin.
Tiedän etäisesti yhden ennakkotapauksen, joka sai vielä lapsiakin. Meillä se ei tule kysymykseen.No miksi haluat erota, jos kuitenkin haluat jatkaa yhdessä? Eikö se ero ole ihan turha siinä tapauksessa? Hankaloittaa vaan asioita kun on yhteinen asunto kuitenkin.
Enhän minä halua, mutta mies tahtoo eroon *virallisesta suhteesta, siitä mitä on paperilla.* Hän haluaa asua kanssani ja minä hänen.
Mies on minulle erittäin rakas ihminen, ja vaikka hänellä on nyt monia kriisejä päällekäin, uskon hänenkin rakastavan minua.
Olemme aikuisia ihmisiä, emme kiimaisia kaksikymppisiä. Meillä on yhteinen historia iloineen ja murheineen.
Omat kriisini on toistaiseksi käyty läpi, mutta miehellä on omissaan paljon työstettävää. Ikävä olo nostaa esiin myös ne toista haavoittavat piirteet, joita hän ei ole oppinut käsittelemään. Osa stressistä on tullut terveys -ja työasioiden myötä.Alan kallistua tuon mielipiteen puoleen, että ei oo kaikki inkkarit kanootissa, jos kokee kahlitsevana sen, että siviilisääty on "naimisissa". Tai sitten sillä on toinen, ja se haluaa ensin eron sopuisasti, ennenkuin kertoo asiasta sulle.
Mun nähdäkseni asia ei ole edes harvinainen.
Joku nauttii pettämisestä, toinen tahtoo käydä luvan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemasa avointa avioliittoa, koska avioliitto on suomen laissa määritelty kahden ihmisen väliseksi.
Eihän laki määritä avoimuutta mitenkään.
Me jatkaisimme avoliitossa.
Itselle tuo avoin suhde ei sopisi koska olen mustasukkainen. Lisäksi se ei antaisi minulle sinänsä mitään koska en miehenä juuri seuraa saisi, toisin kuin vaimoni kyllä löytäisi miehiä. Joten ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se teidän avioliitto ne kahlitsee ja miten?
Kuulemma miehen mielen. Hän kaipaa asioita, joista on puhuttu jo pitkään teorian tasolla.
Hän ei pysty koska on naimisissa.
Vertasi sitä turhaan kirkkoon kuulumiseen. Uskoa voi ilman instituutioita, rakastaa voi ilman muodollisuuksia. Siinä valitaan toinen joka päivä uudelleen, ei niin kangistuta kaavoihin.
Pystyn siihen itse ilman eroa, hurvittelu minua ei niin kiinnosta.
Hän tahtoo kokeilla jotain, ehkä myös niin että olisin mukana. Avioliitto estää häntä.No eihän miehesi sitten avointa avioliittoa halua. Erotkaa ihmeessä.
Hän sen juuri haluaa. Vapauden luvan kanssa.
Mietin sopiiko se hänelle.
Otsikossa lukee avoin avioliitto, mutta kun se EI OLE enää avioliitto, jos olette eronneet paperilla. Ja jo toisessa viestissä sanot "eroa tässä ajetaankin". Ei mies voi saada yhtä aikaa avointa avioliittoa ja eroa. Ellei mene heti uudelleen naimisiin ja ole avoimessa avioliitossa.
Mitä se muille kuuluu, mitä te omassa suhteessanne sovitte, ja kuinka me voitaisiin täällä tietää sopiiko se sun miehelle vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoin suhde toimii vaan jos molemmat osapuolet sitä aidosti haluavat. Jos eroatte ja jäätte samaan asuntoon asumaan olette kämppiksiä, ette avoimessa suhteessa. Tämän toimivuus on niin ikään teistä itsestä kiinni.
Juuri näin, mutta onko kukaan kokeillut?
Ap
Olen katsonut sivusta ystäväpariskunnan touhuja... miehellä oli luultavasti toinen nainen (päättelin vain erinäisistä vaimon kertomista asioista, on siis pelkkä "naisen vaisto") ja hän halusi avoimen liiton. Pitkän houkuttelun jälkeen vaimo suostui, mutta lopulta mies ei tykännytkään kun vaimo alkoi saada seuraa. Ero tuli, onneksi ei ollut lapsia enää kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoin suhde toimii vaan jos molemmat osapuolet sitä aidosti haluavat. Jos eroatte ja jäätte samaan asuntoon asumaan olette kämppiksiä, ette avoimessa suhteessa. Tämän toimivuus on niin ikään teistä itsestä kiinni.
Juuri näin, mutta onko kukaan kokeillut?
ApOlen katsonut sivusta ystäväpariskunnan touhuja... miehellä oli luultavasti toinen nainen (päättelin vain erinäisistä vaimon kertomista asioista, on siis pelkkä "naisen vaisto") ja hän halusi avoimen liiton. Pitkän houkuttelun jälkeen vaimo suostui, mutta lopulta mies ei tykännytkään kun vaimo alkoi saada seuraa. Ero tuli, onneksi ei ollut lapsia enää kotona.
Lisään tähän vielä, että "naisen vaisto" sanoi, että miehen sivusuhde jäi lyhyehköksi...
Vierailija kirjoitti:
Itselle tuo avoin suhde ei sopisi koska olen mustasukkainen. Lisäksi se ei antaisi minulle sinänsä mitään koska en miehenä juuri seuraa saisi, toisin kuin vaimoni kyllä löytäisi miehiä. Joten ei kiitos.
Minä en ole mustasukkainen, mutta miehestäni en menisi täysin vannomaan vaikka hän väittää vastaan.
Nuorena hän koki sitäkin, ja osaa olla myös kateellinen vaikkei tahtoisi olla kumpaakaan. Nämä ovat niitä perittyjä piirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se muille kuuluu, mitä te omassa suhteessanne sovitte, ja kuinka me voitaisiin täällä tietää sopiiko se sun miehelle vai ei.
Asioista voi aina keskustella. Mitä itse teet tässä ketjussa, jos sinulla ei ole sanottavaa?
Ap
Alue: Aihe vapaa
Kiitos asiallisesta kommentista.
Tällaista voisin kuvitella meilläkin olevan.