Lue keskustelun säännöt.
Opettajan koulutus
nuoriopiskelija
11.07.2021 |
Oon ollut tosi kiinnostunut aineen opettajan koulutuksesta ja ammatista. Mietin vaan, millaista nykypäivänä on opiskella opettajaksi? Kauan se kestää? Onko siinä oikeatsi mitään järkeä? Saako helposti töitä pk-seudulta? Oon löytänyt vaan jotain liki 10 vuoden vanhoja aloituksia, joten aattelin itse kysyä! :)
Kommentit (20)
Moi,
en ole mikään vastavalmistunut, mutta yritetään.
1. Ainakin ennen homma meni niin, että opiskelet yliopistossa jotakin ainetta, sanotaan nyt vaikkapa kemiaa ja suoritat osana opintoja opettajuuteen tähtäävät opinnot. Ne kestänevät yhden lukuvuoden.
2. On järkeä, jos tykkäät työstä. Sitähän on mahdotonta etukäteen tietää, eikä tämä todellakaan sovi kaikille. Aineenopettajat tekevät pääsääntöisesti hommia yläkouluissa ja lukiossa ja homma on aika erilaista jossain ongelmalähiössä kuin eliittilukiossa. Omat plussat ja miinukset molemmissa. Yllättäen (?) aika monet tykkäävät yläkoulusta enemmän. Työ ei ole kevyttä ja kaikkea opetuksen ulkopuolista säätyä on oman uran aikana tullut PALJON lisää. Aineenopen palkka on ihan ok, lukiossa jopa hyvä (itsellä ollut jo vuosia +5000€)
3. Töiden saanti riippuu aineestasi. Historian opettajia taitaa olla edelleen liikaa, mutta matematiikan opettajien tilanne on parempi. Itse en ole vuosiin ollut hakemassa, joten ehkä joku nuorempi kollega osaa auttaa? Miksi muuten pitää olla pk-seudulta?
Tsemppiä opintoihin ja alavalintaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aineenope opiskelee lähtökohtaisesti jotain yhtä pääainetta yo:ssa, esim. pohjoismaiset kielet, hissa tai matikka. Siihen sivuaineeksi hän ottaa jotain, josta saa itselleen mieleisen / työllistävän combon. Monesti maisterivaiheessa, mutta onnistuu myös kandivaiheessa, luetaan pedagogiset opinnot 60 op., jolloin saadaan pätevyys opettaa kyseistä/kyseisiä aineita.
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajaksi voi hakeutua opiskelemaan suoraan opettajalinjalle (muttei kannata), koska silloin sinulla on vain aineenopettajan koulutus. Sen sijaan varmaan suurin osa aineenopettajista on kuitenkin oman aineensa maistereita sekä suorittaneet aineenopetukseen littyvät opinnot siihen päälle. Näin heillä on valmiuksia toimia myös sen oman aineensa parissa muuallakin kuin koulutuksessa.
Opettajia on nykyään paljon, mutta pääkaupunkiseudulla erityisesti Helsingissä on alkanut iskemään pula joostakin pätevistä aineenopettajista, koska kaupungin hintataso (asunnot, vuokra) on liian korkeita, että olisi kannattavaa Helsingissä tehdä enää opettajan töitä. Moni hakeutuukin muualle.
Opettajan työ tulee olemaan myös vuosivuodelta raskaampaa, koska esimerkiksi Helsingissä ajetaan inklusiivista mallia, jossa kaikki käyvät lähikouluaan ja erityisopetus järjestetään normiluokassa etenevässä määrin. Erityisluokat eivät tule poistumaan täysin, mutta niiden määrä on kyllä jo nyt ihan liian vähäinen.
Vaikka kaupunki teki puoli miljardia voittoa, koulutus on silti ajettu ahtaalle. Monissa kouluissa luokat ovat suuria, ryhmät opetetaan kokonaisina ja riittävää tukea ei saa. Samaan aikaan kaupungossa on myös lisätty ylimääräistä opetusta, joka pitäisi samalla hoitaa... Lisätty tunteja mm. ruotsin kieleen, että kuudennella sitä luetaan 2h (ops 1h) samoin seiskalla 2h (ops 1h). Lisäksi vieraskieli aloitettu 2h:lla,jo ykkösluokalta lähtien. Toinen vieraskieli aloitetaan neljännen sijaan kolmannelta jne..
Sitten ihmetellään, kun tunteja lisätään yli valtakunnallisen minimin ja koulut tarpovat suossa kutistetuilla määrärahoilla ja ihmiset ei enää hakeudu samassa määrin kouluihin töihin ja moni lähtee pois... Jos tämä meno jatkuu, kymmenen vuoden päässä Helsingin kaupungilla tulee vaikeuksia saada enää pätevää henkilökuntaa kouluihin.
Pari korjausta:
Opettajalinjalta tulee tietenkin ihan samanlaisia maistereita. Heidän ei vain tarvitse erikseen hakea enää auskultoimaan.
Toisekseen aineenopettajista ei todellakaan ole pulaa, päinvastoin. Mikään joukkopako kouluista ei ole käynnissä ja suurimmalla osalla aineenopettajista on suht huono työtilanne.
Eli aineenopena etsit ensin itseä kiinnostavat aineet ja luet joku aineista pääaineena maisteriksi. Enää ei laissa määritellä, että viran pitää olla perinteisiä yhdistelmiä, mutta käytännössä esim. yhdistelmä biologia ja historia voi olla aika mahdoton työllistymisen kannalta. (tämä näin tiedoksi, että aikanaan oli määritelty, mitä aineet saa olla samassa virassa, nyt se on periaatteessa vapaa)
Siinä sivussa luet opettajan pedagogiset opinnot eli kasvatustiedettä, didkatiikkaa eli "opetusoppia" ja opetusharjoittelut.
Töitä on opettajilla kohtuullisen hyvin. Riippuu aineyhdistelmästä. Uran alussa työ on usein pätkinä jopa paremmin työllistävillä aineyhdistelmillä. Uhkana on pienevät ikäluokat tulevien opettajien työllistymiselle. Voi miettiä, että lapsia on kolmaosa vähemmän, joten yhä useampi vapautuva virka jätetään täyttämättä. Olenkin sanonut, että nyt kannattaa tarkkaan miettiä, lähteäkö opiskelemaan opettajaksi. Aina joku viran saa jostain ja erityisesti miespuoliset, mutta fakta on vain, että opettajia on liikaa jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän.
Itse olen opettanut yläkoulussa ja lukiossa. En ikinä enää menisi lukioon. Hirveä työ. Nyrpeät oppilaat, kauheat oppiainesisällöt/ tarve edetä maanisesti, paine kirjoituksista, yli-isot opetusryhmät. Yläkoulu on paljon hauskempi. Aina on aikaa muuhunkin, nuoret on vielä innostuvia ja lapsenomaisia olematta enää varsinaisesti pikkulapsia. Ymmärtävät huumoriakin. Ennen kaikkea nautin siitä, että voi ottaa rennommin sen aineen suhteen ja laittaa paukkuja kasvattamiseen. Opetusryhmät on keskimäärin 20 oppilasta, kun lukiossa on 30-40.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vain yksi kommentti: Älä!
Ai niin, negatiiviset kollegat ovat duunin raskain puoli.
Opiskelu kestää siis 5 vuotta mikäli aloitat tutkinnon alusta ja teet sen yliopiston suosittelemassa ajassa. Eli sinun pitää hakea yliopistoon opiskelemaan pääaineena sitä ainetta jota haluat tulevaisuudessa opettaa. Lisäksi otat sitten sivuaineeksi opettajan pedagogiset opinnot (näihin voi olla vielä erikseen soveltuvuuskoe) ja vaikka joku toinen opetettava aine.
Kannattaa miettiä se toinen aine niin että se auttaa työllistymisessä. Esim. Bilsa-mansta, enkku-ruotsi, historia-yhteiskuntaoppi tai hissa-uskonto eli sellaisia yhdistelmiä joihin on virkoja olemassa. Esim. jollain bilsa-enkku yhdistelmällä tuskin löytyy virkaa ja silloin kilpailee bilsa-mantsa paikoista sellaisten hakijoiden kanssa joilla myös se mantsan pätevyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä se toinen aine niin että se auttaa työllistymisessä. Esim. Bilsa-mansta, enkku-ruotsi, historia-yhteiskuntaoppi tai hissa-uskonto eli sellaisia yhdistelmiä joihin on virkoja olemassa. Esim. jollain bilsa-enkku yhdistelmällä tuskin löytyy virkaa ja silloin kilpailee bilsa-mantsa paikoista sellaisten hakijoiden kanssa joilla myös se mantsan pätevyys.
Kyllä, mutta esim. HI/YH -sijaisuuksiinkin on aina kymmeniä hakijoita, virkoihin (etenkin yliopistokaupungeissa) päälle sata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajaksi voi hakeutua opiskelemaan suoraan opettajalinjalle (muttei kannata), koska silloin sinulla on vain aineenopettajan koulutus. Sen sijaan varmaan suurin osa aineenopettajista on kuitenkin oman aineensa maistereita sekä suorittaneet aineenopetukseen littyvät opinnot siihen päälle. Näin heillä on valmiuksia toimia myös sen oman aineensa parissa muuallakin kuin koulutuksessa.
Opettajia on nykyään paljon, mutta pääkaupunkiseudulla erityisesti Helsingissä on alkanut iskemään pula joostakin pätevistä aineenopettajista, koska kaupungin hintataso (asunnot, vuokra) on liian korkeita, että olisi kannattavaa Helsingissä tehdä enää opettajan töitä. Moni hakeutuukin muualle.
Opettajan työ tulee olemaan myös vuosivuodelta raskaampaa, koska esimerkiksi Helsingissä ajetaan inklusiivista mallia, jossa kaikki käyvät lähikouluaan ja erityisopetus järjestetään normiluokassa etenevässä määrin. Erityisluokat eivät tule poistumaan täysin, mutta niiden määrä on kyllä jo nyt ihan liian vähäinen.
Vaikka kaupunki teki puoli miljardia voittoa, koulutus on silti ajettu ahtaalle. Monissa kouluissa luokat ovat suuria, ryhmät opetetaan kokonaisina ja riittävää tukea ei saa. Samaan aikaan kaupungossa on myös lisätty ylimääräistä opetusta, joka pitäisi samalla hoitaa... Lisätty tunteja mm. ruotsin kieleen, että kuudennella sitä luetaan 2h (ops 1h) samoin seiskalla 2h (ops 1h). Lisäksi vieraskieli aloitettu 2h:lla,jo ykkösluokalta lähtien. Toinen vieraskieli aloitetaan neljännen sijaan kolmannelta jne..
Sitten ihmetellään, kun tunteja lisätään yli valtakunnallisen minimin ja koulut tarpovat suossa kutistetuilla määrärahoilla ja ihmiset ei enää hakeudu samassa määrin kouluihin töihin ja moni lähtee pois... Jos tämä meno jatkuu, kymmenen vuoden päässä Helsingin kaupungilla tulee vaikeuksia saada enää pätevää henkilökuntaa kouluihin.
Pari korjausta:
Opettajalinjalta tulee tietenkin ihan samanlaisia maistereita. Heidän ei vain tarvitse erikseen hakea enää auskultoimaan.
Toisekseen aineenopettajista ei todellakaan ole pulaa, päinvastoin. Mikään joukkopako kouluista ei ole käynnissä ja suurimmalla osalla aineenopettajista on suht huono työtilanne.
Älä nyt puhu potaskaa! Aineennopettajalinjalta ei tule samanlaisia maistereita kuin pääaineopintojen puolelta ja vastaavasti pääaineopintopuolen opiskelijoilla ei ole yhtä paljon aineenopetuskursseja köytynä kuin aineenopettajapuolen opinnoissa. Kun molemmilla on 300 opintopistettä maisteriopintoja takana, toisella tästä määrästä on myös aineenopettajan pedagogiset opinnot ja muut kurssit. Toiselle tulee tähän päälle vielä erikseen 60 opintopistettä vain pedagogisia opintoja. Samanaineen opettajaksi valmistuu siis 300 tai 360 opintopisteellä.
Laudaturopinnoissa ei myöskään aineenopettajia näy pääaineen opinnoissa, koska suorittavat ne omilla linjoillaan kuin ainoastaan pakollisen laudatur-kurssien osalta, jotka kuuluvat sekä pääaineopintoihin, että myös aineenopettajaopintoihon ja ne on aineenopettajalinjalla vähäiset, koska opiskelevat enemmän aineenopetusta.
Jos maistereilla olisi sama osaaminen ja opinnot pääaineessaan, ei silloin edes kannataisi erikseen pitää pääaineopintolinjaa vaan kaikki voisi suoraan valmistunopettajiksi - koska heillähän on sinun puheesi mukaan täysin sama osaaminen kuin pääaineopiskelijoillakin. Ihan turhaan siis pidetään kahta järjestelmää yllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reksi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä se toinen aine niin että se auttaa työllistymisessä. Esim. Bilsa-mansta, enkku-ruotsi, historia-yhteiskuntaoppi tai hissa-uskonto eli sellaisia yhdistelmiä joihin on virkoja olemassa. Esim. jollain bilsa-enkku yhdistelmällä tuskin löytyy virkaa ja silloin kilpailee bilsa-mantsa paikoista sellaisten hakijoiden kanssa joilla myös se mantsan pätevyys.
Kyllä, mutta esim. HI/YH -sijaisuuksiinkin on aina kymmeniä hakijoita, virkoihin (etenkin yliopistokaupungeissa) päälle sata.
Niin. Ja sen paikan saa niistä sadasta hakijasta joku jolla on sekä HI että YH pätevyys, ei sellainen jolla on joku random hissa-ranska yhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajaksi voi hakeutua opiskelemaan suoraan opettajalinjalle (muttei kannata), koska silloin sinulla on vain aineenopettajan koulutus. Sen sijaan varmaan suurin osa aineenopettajista on kuitenkin oman aineensa maistereita sekä suorittaneet aineenopetukseen littyvät opinnot siihen päälle. Näin heillä on valmiuksia toimia myös sen oman aineensa parissa muuallakin kuin koulutuksessa.
Opettajia on nykyään paljon, mutta pääkaupunkiseudulla erityisesti Helsingissä on alkanut iskemään pula joostakin pätevistä aineenopettajista, koska kaupungin hintataso (asunnot, vuokra) on liian korkeita, että olisi kannattavaa Helsingissä tehdä enää opettajan töitä. Moni hakeutuukin muualle.
Opettajan työ tulee olemaan myös vuosivuodelta raskaampaa, koska esimerkiksi Helsingissä ajetaan inklusiivista mallia, jossa kaikki käyvät lähikouluaan ja erityisopetus järjestetään normiluokassa etenevässä määrin. Erityisluokat eivät tule poistumaan täysin, mutta niiden määrä on kyllä jo nyt ihan liian vähäinen.
Vaikka kaupunki teki puoli miljardia voittoa, koulutus on silti ajettu ahtaalle. Monissa kouluissa luokat ovat suuria, ryhmät opetetaan kokonaisina ja riittävää tukea ei saa. Samaan aikaan kaupungossa on myös lisätty ylimääräistä opetusta, joka pitäisi samalla hoitaa... Lisätty tunteja mm. ruotsin kieleen, että kuudennella sitä luetaan 2h (ops 1h) samoin seiskalla 2h (ops 1h). Lisäksi vieraskieli aloitettu 2h:lla,jo ykkösluokalta lähtien. Toinen vieraskieli aloitetaan neljännen sijaan kolmannelta jne..
Sitten ihmetellään, kun tunteja lisätään yli valtakunnallisen minimin ja koulut tarpovat suossa kutistetuilla määrärahoilla ja ihmiset ei enää hakeudu samassa määrin kouluihin töihin ja moni lähtee pois... Jos tämä meno jatkuu, kymmenen vuoden päässä Helsingin kaupungilla tulee vaikeuksia saada enää pätevää henkilökuntaa kouluihin.
Pari korjausta:
Opettajalinjalta tulee tietenkin ihan samanlaisia maistereita. Heidän ei vain tarvitse erikseen hakea enää auskultoimaan.
Toisekseen aineenopettajista ei todellakaan ole pulaa, päinvastoin. Mikään joukkopako kouluista ei ole käynnissä ja suurimmalla osalla aineenopettajista on suht huono työtilanne.
Älä nyt puhu potaskaa! Aineennopettajalinjalta ei tule samanlaisia maistereita kuin pääaineopintojen puolelta ja vastaavasti pääaineopintopuolen opiskelijoilla ei ole yhtä paljon aineenopetuskursseja köytynä kuin aineenopettajapuolen opinnoissa. Kun molemmilla on 300 opintopistettä maisteriopintoja takana, toisella tästä määrästä on myös aineenopettajan pedagogiset opinnot ja muut kurssit. Toiselle tulee tähän päälle vielä erikseen 60 opintopistettä vain pedagogisia opintoja. Samanaineen opettajaksi valmistuu siis 300 tai 360 opintopisteellä.
Laudaturopinnoissa ei myöskään aineenopettajia näy pääaineen opinnoissa, koska suorittavat ne omilla linjoillaan kuin ainoastaan pakollisen laudatur-kurssien osalta, jotka kuuluvat sekä pääaineopintoihin, että myös aineenopettajaopintoihon ja ne on aineenopettajalinjalla vähäiset, koska opiskelevat enemmän aineenopetusta.
Jos maistereilla olisi sama osaaminen ja opinnot pääaineessaan, ei silloin edes kannataisi erikseen pitää pääaineopintolinjaa vaan kaikki voisi suoraan valmistunopettajiksi - koska heillähän on sinun puheesi mukaan täysin sama osaaminen kuin pääaineopiskelijoillakin. Ihan turhaan siis pidetään kahta järjestelmää yllä.
Sinulla on nyt vanhentunutta tietoa tai yksipuolista tietoa pelkästään omasta pääaineestasi, yhdestä yliopistosta. Omassa pääaineessani olen täysin samanarvoinen maisteri kuin nekin jotka eivät pedagogisia tehneet. He tekivät pedagogisten sijaan jonkun muun sivuaineen (eli ei vaikuta pääaineen opintojen laajuuteen mitenkään). Kaikki tekivät omasta pääaineesta tismalleen saman määrän opintoja ja ovat nimikkeeltään maistereita. Jos en halua enää tehdä opettajan töitä, voin maisterin tutkinnollani hakea muitakin töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli aineenopena etsit ensin itseä kiinnostavat aineet ja luet joku aineista pääaineena maisteriksi. Enää ei laissa määritellä, että viran pitää olla perinteisiä yhdistelmiä, mutta käytännössä esim. yhdistelmä biologia ja historia voi olla aika mahdoton työllistymisen kannalta. (tämä näin tiedoksi, että aikanaan oli määritelty, mitä aineet saa olla samassa virassa, nyt se on periaatteessa vapaa)
Siinä sivussa luet opettajan pedagogiset opinnot eli kasvatustiedettä, didkatiikkaa eli "opetusoppia" ja opetusharjoittelut.
Töitä on opettajilla kohtuullisen hyvin. Riippuu aineyhdistelmästä. Uran alussa työ on usein pätkinä jopa paremmin työllistävillä aineyhdistelmillä. Uhkana on pienevät ikäluokat tulevien opettajien työllistymiselle. Voi miettiä, että lapsia on kolmaosa vähemmän, joten yhä useampi vapautuva virka jätetään täyttämättä. Olenkin sanonut, että nyt kannattaa tarkkaan miettiä, lähteäkö opiskelemaan opettajaksi. Aina joku viran saa jostain ja erityisesti miespuoliset, mutta fakta on vain, että opettajia on liikaa jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän.
Itse olen opettanut yläkoulussa ja lukiossa. En ikinä enää menisi lukioon. Hirveä työ. Nyrpeät oppilaat, kauheat oppiainesisällöt/ tarve edetä maanisesti, paine kirjoituksista, yli-isot opetusryhmät. Yläkoulu on paljon hauskempi. Aina on aikaa muuhunkin, nuoret on vielä innostuvia ja lapsenomaisia olematta enää varsinaisesti pikkulapsia. Ymmärtävät huumoriakin. Ennen kaikkea nautin siitä, että voi ottaa rennommin sen aineen suhteen ja laittaa paukkuja kasvattamiseen. Opetusryhmät on keskimäärin 20 oppilasta, kun lukiossa on 30-40.
Mitään kummallisia kiinnostavia aineryhmiä ei kannata edes miettiä, koska sellaisia virkoja ei ole eikä olemassa olevia virkoja voi saada ilman ko. aineiden pätevyyttä. Olisi siis täysinäistä järjenköyhyyttä opiskella vaikka historian ja matematiikan opettajaksi, koska nykyiset virat ovat yh-hy(-ue) ja ma-ke, ma-fy, ma -atk... Vakituisia töitä et saisi historian opettajana, koska se yh:kin pitäisi opettaa tai matikan opettajana, koska siihen rinnalle tarvittaisiin sitten toinen opettaja opettaa sen muun aineen. Harvassa on ne koulut, jotka palkkasi esim vain yhden aineen opettajan matemaattisluonnontieteissä. Sen sijaan pelkälle enkunopettajalle on vielä toistaiseksi töitä, koska opetetaanhan sitä jo 1-9lk, mutta ei ole mitään mieltä kouluttautua yhden aineen opettajaksi, kun työllistymismahdollisuudet kapenee. Lisäksi kaikki nämä trendikielet on oma lukunsa, josta riittää muutamaksi vuodeksi töitä, kunnes se trendikieli vaihtuu toiseen... oli saksa, sitten tuli ranska, nyt se on espanja ja mikäs seuraavaksi?
Toivottavasti yliopistoissa edes jonkun verran ohjattaisiin näissä ainevalinnoissa, ettei kaikenlaisia sirkustaiteen uunimakkaroita lasketa papereilla ulos, jotka jää rannalle makaamaan, kun ei sitten löydyään paikkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata, ellet ole perijä: vuosittain työtä on vain n. 10 kk. Kesä työttömänä. Tämä vaikuttaa eläkekertymään ja tekee muutenkin selviytymisen kesän ylitse vaikeaksi. Asuntolainaa on vaikea saada määräaikaisilla töillä. Kunnat palkkaavat sijaisuuksiin mielellään ketä tahansa muita kuin päteviä aineenopettajia (esim. entisen uimarin), jolloin säästävät palkkakuluissa. Ei myöskään ole mukavaa muuttaa ympäri Suomea sijaisuuksien perässä.
Ja opinnothan kestävät sen 5 vuotta. Palkka: brutto 2900 pätevänä, määräaikaisella ei vuosikausiin mitään ylimääräisiä lisiä.
t. ei vakivirkaa, ensimmäinen ansiosidonnaisen hakupäivä 17.7. Viimeinen palkka saatu 15.5....
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata, ellet ole perijä
Tämä määräaikaisten asema on kyllä ongelma, johon tulisi puuttua. Toinen on vanhentunut opetusvelvollisuusjärjestelmä.
Vakituisessa työsuhteessa työn edut ovat kyllä kohdillaan sopivilla ylitunneilla ja määrävuosikorotuksilla..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata, ellet ole perijä
Tämä määräaikaisten asema on kyllä ongelma, johon tulisi puuttua. Toinen on vanhentunut opetusvelvollisuusjärjestelmä.
Vakituisessa työsuhteessa työn edut ovat kyllä kohdillaan sopivilla ylitunneilla ja määrävuosikorotuksilla..
Opetusvellisuuteen perustuvaa palkkaa ei tulla vaihtamaan niin kauan kun siellä on näitä 16-18vvt aineenopettajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata, ellet ole perijä
Tämä määräaikaisten asema on kyllä ongelma, johon tulisi puuttua. Toinen on vanhentunut opetusvelvollisuusjärjestelmä.
Vakituisessa työsuhteessa työn edut ovat kyllä kohdillaan sopivilla ylitunneilla ja määrävuosikorotuksilla..
Opetusvellisuuteen perustuvaa palkkaa ei tulla vaihtamaan niin kauan kun siellä on näitä 16-18vvt aineenopettajia.
Onneksi kateutta riittää. Jokainen voi miettiä, päättyykö äidinkielen opettajan työpäivä viimeiseen oppituntiin vai jatkaako hän aineita ja muita tekstejä lukien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajaksi voi hakeutua opiskelemaan suoraan opettajalinjalle (muttei kannata), koska silloin sinulla on vain aineenopettajan koulutus. Sen sijaan varmaan suurin osa aineenopettajista on kuitenkin oman aineensa maistereita sekä suorittaneet aineenopetukseen littyvät opinnot siihen päälle. Näin heillä on valmiuksia toimia myös sen oman aineensa parissa muuallakin kuin koulutuksessa.
Opettajia on nykyään paljon, mutta pääkaupunkiseudulla erityisesti Helsingissä on alkanut iskemään pula joostakin pätevistä aineenopettajista, koska kaupungin hintataso (asunnot, vuokra) on liian korkeita, että olisi kannattavaa Helsingissä tehdä enää opettajan töitä. Moni hakeutuukin muualle.
Opettajan työ tulee olemaan myös vuosivuodelta raskaampaa, koska esimerkiksi Helsingissä ajetaan inklusiivista mallia, jossa kaikki käyvät lähikouluaan ja erityisopetus järjestetään normiluokassa etenevässä määrin. Erityisluokat eivät tule poistumaan täysin, mutta niiden määrä on kyllä jo nyt ihan liian vähäinen.
Vaikka kaupunki teki puoli miljardia voittoa, koulutus on silti ajettu ahtaalle. Monissa kouluissa luokat ovat suuria, ryhmät opetetaan kokonaisina ja riittävää tukea ei saa. Samaan aikaan kaupungossa on myös lisätty ylimääräistä opetusta, joka pitäisi samalla hoitaa... Lisätty tunteja mm. ruotsin kieleen, että kuudennella sitä luetaan 2h (ops 1h) samoin seiskalla 2h (ops 1h). Lisäksi vieraskieli aloitettu 2h:lla,jo ykkösluokalta lähtien. Toinen vieraskieli aloitetaan neljännen sijaan kolmannelta jne..
Sitten ihmetellään, kun tunteja lisätään yli valtakunnallisen minimin ja koulut tarpovat suossa kutistetuilla määrärahoilla ja ihmiset ei enää hakeudu samassa määrin kouluihin töihin ja moni lähtee pois... Jos tämä meno jatkuu, kymmenen vuoden päässä Helsingin kaupungilla tulee vaikeuksia saada enää pätevää henkilökuntaa kouluihin.
Pari korjausta:
Opettajalinjalta tulee tietenkin ihan samanlaisia maistereita. Heidän ei vain tarvitse erikseen hakea enää auskultoimaan.
Toisekseen aineenopettajista ei todellakaan ole pulaa, päinvastoin. Mikään joukkopako kouluista ei ole käynnissä ja suurimmalla osalla aineenopettajista on suht huono työtilanne.
Mitä ihmettä sä selität? Tämän näkee kuule ihan siellä toimipaikassa, kun ennen samaa paikkaa haki satakunta hakijaa, nyt hyvä jos kymmenkunta. Alla myös ihan kaupungin strategioista ja talousarvioista ote:
Helsingin talousarviosta, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala: Henkilöstön saatavuuden arvioidaan heikkenevän edelleen vuonna 2021. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tunnistettu toimintaan vaikuttavat merkittävimmät riskikokonaisuudet. Suurimmat riskit liittyvät henkilöstön heikkoon saatavuuteen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata, ellet ole perijä
Tämä määräaikaisten asema on kyllä ongelma, johon tulisi puuttua. Toinen on vanhentunut opetusvelvollisuusjärjestelmä.
Vakituisessa työsuhteessa työn edut ovat kyllä kohdillaan sopivilla ylitunneilla ja määrävuosikorotuksilla..
Opetusvellisuuteen perustuvaa palkkaa ei tulla vaihtamaan niin kauan kun siellä on näitä 16-18vvt aineenopettajia.
Onneksi kateutta riittää. Jokainen voi miettiä, päättyykö äidinkielen opettajan työpäivä viimeiseen oppituntiin vai jatkaako hän aineita ja muita tekstejä lukien.
Tuosahan on jo esimerkiksi bilsan opettajaan 5h ero viikossa ja se 5h pitää myös sen bilsan opettajan suunnitella ei vain pitää eli ero on vieläkin suurempi.
Meidän koulussa ei oppilaat kyllä aineita kokomajan kirjoita ja nykyään ne tehdään koneella. Aineet ovat max sivun mittaisia, usein puolikkaita lyhyitä tarinoita.
Kai se biologin opettajakin joutuu niitä näitä tutkielmia, töitä ja kokeiden esseitäkin korjaamaan.
Loppuuko se bilsan maikan päivä siihen vikaan tuntiin sitten?
Aineenopettajaksi voi hakeutua opiskelemaan suoraan opettajalinjalle (muttei kannata), koska silloin sinulla on vain aineenopettajan koulutus. Sen sijaan varmaan suurin osa aineenopettajista on kuitenkin oman aineensa maistereita sekä suorittaneet aineenopetukseen littyvät opinnot siihen päälle. Näin heillä on valmiuksia toimia myös sen oman aineensa parissa muuallakin kuin koulutuksessa.
Opettajia on nykyään paljon, mutta pääkaupunkiseudulla erityisesti Helsingissä on alkanut iskemään pula joostakin pätevistä aineenopettajista, koska kaupungin hintataso (asunnot, vuokra) on liian korkeita, että olisi kannattavaa Helsingissä tehdä enää opettajan töitä. Moni hakeutuukin muualle.
Opettajan työ tulee olemaan myös vuosivuodelta raskaampaa, koska esimerkiksi Helsingissä ajetaan inklusiivista mallia, jossa kaikki käyvät lähikouluaan ja erityisopetus järjestetään normiluokassa etenevässä määrin. Erityisluokat eivät tule poistumaan täysin, mutta niiden määrä on kyllä jo nyt ihan liian vähäinen.
Vaikka kaupunki teki puoli miljardia voittoa, koulutus on silti ajettu ahtaalle. Monissa kouluissa luokat ovat suuria, ryhmät opetetaan kokonaisina ja riittävää tukea ei saa. Samaan aikaan kaupungossa on myös lisätty ylimääräistä opetusta, joka pitäisi samalla hoitaa... Lisätty tunteja mm. ruotsin kieleen, että kuudennella sitä luetaan 2h (ops 1h) samoin seiskalla 2h (ops 1h). Lisäksi vieraskieli aloitettu 2h:lla,jo ykkösluokalta lähtien. Toinen vieraskieli aloitetaan neljännen sijaan kolmannelta jne..
Sitten ihmetellään, kun tunteja lisätään yli valtakunnallisen minimin ja koulut tarpovat suossa kutistetuilla määrärahoilla ja ihmiset ei enää hakeudu samassa määrin kouluihin töihin ja moni lähtee pois... Jos tämä meno jatkuu, kymmenen vuoden päässä Helsingin kaupungilla tulee vaikeuksia saada enää pätevää henkilökuntaa kouluihin.