Vinkkejä siihen, miten pärjätään psykopaattien kanssa?
Olen sosiaalisilta taidoiltani luontaisesti huono. Olisi mukavaa oppia pärjäämään tunnekylmien pershäröisten ja narsistien kanssa. Vaihtoehtona ei ole mikään "juokse", vaan mun pitää vain jaksaa ja selvitä, sillä en pääse tilanteestani eroon millään oikeasti.
Kommentit (68)
Ei kukaan normaalijärkinen halua ketään luonnehäiriöistä elämäänsä. Sinäkö parannat psykopaattia, kun ei vuosia alaa lukeneetkaan pysty sitä tekemään? Hae itsellesi apua tuohon pelastajan syndroomaasi niin teet itsellesi palveluksen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan normaalijärkinen halua ketään luonnehäiriöistä elämäänsä. Sinäkö parannat psykopaattia, kun ei vuosia alaa lukeneetkaan pysty sitä tekemään? Hae itsellesi apua tuohon pelastajan syndroomaasi niin teet itsellesi palveluksen.
Tuo on mahdollista myös, mutta siltikin haluaisin ratkaista tämän ongelmani, sillä joudun tulemaan toimeen tahallisesti ilkeiden ihmisten kanssa.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä paljasta mitään yksityisiä tietoja elämästäsi, pidä kanssakäymiset mahdollisimman pinnallisna ja lyhyinä. Älä anna reaktioita itsestäsi. Myötäile sopivissa määrin.
Tämän osalta olen toiminut väärin. Jostain syystä tunnekylmät henkilöt herättävät minussa sen maailmanparannusvietin ja heittäydyn vieläkin pahemmin uhriksi ja heikoksi heidän seurassaan (mm. kaksi läheistäni). Jotenkin ihailen sellaisia cooleja ja tunnekylmiä, sillä he poikkeavat suuresti itsestäni.
Sitten toki he käyttävät sitä välittömästi minua vastaan. :( Ehkä täytyy oppia se, että heille ei ole hienoa olla aito, avoin tai haavoittuva, vaan heidän maailmassaan sellainen ihminen on ainoastaan nolo, naurunalainen ja heikko.
T. Ap
Katsoisin, että itsesuojelunkin kannalta sinun kannattaisi tutustua itseesi syvällisemmin esim. terapiassa. Psykopaattien ihailu näyttää yleisemmältäkin nykynuorilla, kun ei haluta hyväksyä omaa herkkyyttä ja epävarmuutta. Kuvitellaan voima psykon tunnekylmyyden kaltaiseksi, mutta millaisen elämän sillä saa? Tietysti jos haluaa päiviinsä loppumatonta sisältöä toivottoman yrittämisen muodossa, voi peesata hitlereitä pillinä tai pullana. Näitä näkee. Ei Hitler tainnut peesareistaan paljon piitata, vaikka joskus niin ihanan kiinteästi silmiin tuijotti.
Entä sitten, jos psyko keksiikin perustaa kerhon tai kultin? Sittenhän "kaikki tietää", miten häntä voi miellyttää. Riippuu vain siitä, miten pitkälle p. homman vie. Irrottakaa koukut ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut kuitenkin tulevat heidän kanssaan hyvin toimeen. Miten he toimivat?
He kuuluvat siihen piiriin jonka narsisti on hyväksynyt, joka hyödyttää narsistia tai saa siitä jotain. Vaikka jokainen etsii jotain maailmassa, narsisti hakee helppoa tottelevaa uhria joka ei ole vielä tajunnut asiaa tai sitten parempia piirejä. Mutta pitää huomioida että kaikilla ihmisillä on joku josta pitää ja ei pidä, ei ole hyvä tunkea puoliväkisin jonkun kaveriksi tai kuvitella että on pakko tulla toimeen. Paitsi ihastunut kai toimii niin, ellei ole kokemusta. Ei narsistinkaan ole pakko pitää kaikista, eivät muutkaan pidä automaattisesti kaikista, vaikka on yleisystävällinen. Ehkä narsisti vaikuttaa juuri niin ihmisiin, että osa ihmisistä yrittää miellyttää ja "parantaa", kuitenkin tulee taas uusi uhri. Koska ihminen luonnostaan on utelias ja yrittää selvittää toisen ajattelutapaa, ainakin nuorempana. Tai se uhri ei ole kokenut muilta hyväksyntää aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mitään rakentavia ideoita? Haluaisin siis pärjätä ja tulla hyvin toimeen psykopaattien ja narsistien kanssa, vaikka oikeasti läheisiksi ihmisiksi haluaisin niitä ihan tavallisia. En siis halua yhtään ylimääräistä aikaa vapaaehtoisesti viettää heidän kanssaan, mutta kyetä selviämään elämästä heidän seurassaan.
Osin offtopiccia, mutta minut on yritetty ns. puskaraiskata väkivaltaisesti kahdesti ja molemmilla kerroilla pääsin eroon hyökkääjästä ja kykenin vielä puhumaan asiasta tekijän kanssa ihan hyvillä mielin sen jälkeen ja koetin sanoa ihan ystävällisesti, että eivät enää tekisi kenellekään muulle jatkossa samaa. Samalla idealla siis haluaisin tulla ihan kaikkien kanssa toimeen. Haluaisin ns. "parantaa maailmaa" olemalla ilkeällekin kiva.
Tasan yhtä sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä paljasta mitään yksityisiä tietoja elämästäsi, pidä kanssakäymiset mahdollisimman pinnallisna ja lyhyinä. Älä anna reaktioita itsestäsi. Myötäile sopivissa määrin.
Tämän osalta olen toiminut väärin. Jostain syystä tunnekylmät henkilöt herättävät minussa sen maailmanparannusvietin ja heittäydyn vieläkin pahemmin uhriksi ja heikoksi heidän seurassaan (mm. kaksi läheistäni). Jotenkin ihailen sellaisia cooleja ja tunnekylmiä, sillä he poikkeavat suuresti itsestäni.
Sitten toki he käyttävät sitä välittömästi minua vastaan. :( Ehkä täytyy oppia se, että heille ei ole hienoa olla aito, avoin tai haavoittuva, vaan heidän maailmassaan sellainen ihminen on ainoastaan nolo, naurunalainen ja heikko.
T. Ap
Katsoisin, että itsesuojelunkin kannalta sinun kannattaisi tutustua itseesi syvällisemmin esim. terapiassa. Psykopaattien ihailu näyttää yleisemmältäkin nykynuorilla, kun ei haluta hyväksyä omaa herkkyyttä ja epävarmuutta. Kuvitellaan voima psykon tunnekylmyyden kaltaiseksi, mutta millaisen elämän sillä saa? Tietysti jos haluaa päiviinsä loppumatonta sisältöä toivottoman yrittämisen muodossa, voi peesata hitlereitä pillinä tai pullana. Näitä näkee. Ei Hitler tainnut peesareistaan paljon piitata, vaikka joskus niin ihanan kiinteästi silmiin tuijotti.
Juu näin. Kannattaisi tosiaan hakea se oma Voima ja itsevarmuus muuta kautta, kuin narsistin läheisyydessä. Oppia voi muuallakin uusia asioita, siihen ei tarvita pahuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä paljasta mitään yksityisiä tietoja elämästäsi, pidä kanssakäymiset mahdollisimman pinnallisna ja lyhyinä. Älä anna reaktioita itsestäsi. Myötäile sopivissa määrin.
Ja älä MISSÄÄN tapauksessa luo psykopaatille tunnetta paljastumisesta.
Mitä tämä tarkoittaa? Siis hänen tekostensa paljastumista vaiko hänen ominaisuuksiensa paljastumista?
Molempia.
Oi voi. Minä heitän vaan lisää bensaa liekkeihin. Omahan on ongelmansa.
winner kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä paljasta mitään yksityisiä tietoja elämästäsi, pidä kanssakäymiset mahdollisimman pinnallisna ja lyhyinä. Älä anna reaktioita itsestäsi. Myötäile sopivissa määrin.
Ja älä MISSÄÄN tapauksessa luo psykopaatille tunnetta paljastumisesta.
Mitä tämä tarkoittaa? Siis hänen tekostensa paljastumista vaiko hänen ominaisuuksiensa paljastumista?
Molempia.
Oi voi. Minä heitän vaan lisää bensaa liekkeihin. Omahan on ongelmansa.
Miten se toimii käytännössä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähe menee. Kaikki voittaa.
Eli ero? Mutta haluaisin ratkaista ongelman aidosti ja haluaisin, että psykopaattikin välittäisi.
Mutta kun hän ei välitä, juuri siksi että on psykopaatti.
On ajan haaskausta hakea häneltä tasoitusta tai tasa-arvoa.
Mene mieluummin puhumaan ammattikorvalle, joka auttaa sinua purkamaan ahdinkosi.
Muuten se joko tuhoaa sinut tai kaatuu jonkun muun niskaan.
winner kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä paljasta mitään yksityisiä tietoja elämästäsi, pidä kanssakäymiset mahdollisimman pinnallisna ja lyhyinä. Älä anna reaktioita itsestäsi. Myötäile sopivissa määrin.
Ja älä MISSÄÄN tapauksessa luo psykopaatille tunnetta paljastumisesta.
Mitä tämä tarkoittaa? Siis hänen tekostensa paljastumista vaiko hänen ominaisuuksiensa paljastumista?
Molempia.
Oi voi. Minä heitän vaan lisää bensaa liekkeihin. Omahan on ongelmansa.
Ongelma on siinä, että kovin herkkä ja empaattinen ei tavallaan "kykene" olemaan kovin ilkeä. Sellaiseen pitäisi oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä paljasta mitään yksityisiä tietoja elämästäsi, pidä kanssakäymiset mahdollisimman pinnallisna ja lyhyinä. Älä anna reaktioita itsestäsi. Myötäile sopivissa määrin.
Tämän osalta olen toiminut väärin. Jostain syystä tunnekylmät henkilöt herättävät minussa sen maailmanparannusvietin ja heittäydyn vieläkin pahemmin uhriksi ja heikoksi heidän seurassaan (mm. kaksi läheistäni). Jotenkin ihailen sellaisia cooleja ja tunnekylmiä, sillä he poikkeavat suuresti itsestäni.
Sitten toki he käyttävät sitä välittömästi minua vastaan. :( Ehkä täytyy oppia se, että heille ei ole hienoa olla aito, avoin tai haavoittuva, vaan heidän maailmassaan sellainen ihminen on ainoastaan nolo, naurunalainen ja heikko.
T. Ap
Katsoisin, että itsesuojelunkin kannalta sinun kannattaisi tutustua itseesi syvällisemmin esim. terapiassa. Psykopaattien ihailu näyttää yleisemmältäkin nykynuorilla, kun ei haluta hyväksyä omaa herkkyyttä ja epävarmuutta. Kuvitellaan voima psykon tunnekylmyyden kaltaiseksi, mutta millaisen elämän sillä saa? Tietysti jos haluaa päiviinsä loppumatonta sisältöä toivottoman yrittämisen muodossa, voi peesata hitlereitä pillinä tai pullana. Näitä näkee. Ei Hitler tainnut peesareistaan paljon piitata, vaikka joskus niin ihanan kiinteästi silmiin tuijotti.
Eihän tämä ole mikään nykynuorten ongelma. Vika on ihmisluonteessa. Miksi hirveitä johtajia ja rikollisia olisi muuten ihailtu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähe menee. Kaikki voittaa.
Eli ero? Mutta haluaisin ratkaista ongelman aidosti ja haluaisin, että psykopaattikin välittäisi.
Mutta kun hän ei välitä, juuri siksi että on psykopaatti.
On ajan haaskausta hakea häneltä tasoitusta tai tasa-arvoa.
Mene mieluummin puhumaan ammattikorvalle, joka auttaa sinua purkamaan ahdinkosi.
Muuten se joko tuhoaa sinut tai kaatuu jonkun muun niskaan.
Tuo on totta. Sellaisilla on omat säännöt, oma moraali ja omat ihanteet. Koko tilanne on epäreilu. Silti haluaisin pärjätä ihmisten kanssa, jotka ovat minua kohtaan äärimmäisen ilkeitä.
T. Ap
Hah, silloin kun minulla on ollut vaikeaa elämässä, en ole hymyillyt, olen ollut omissa ajatuksissani, varmaan ilmeetön. Niin silloin olen ihan huomannut, että juurikin ne ei-niin empaattisimmat ovat pitäneet psykopaattina. Näille ei nimenomaan kannata avautua vaikeuksistaan, koska he kääntävät kaiken pahaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mitään rakentavia ideoita? Haluaisin siis pärjätä ja tulla hyvin toimeen psykopaattien ja narsistien kanssa, vaikka oikeasti läheisiksi ihmisiksi haluaisin niitä ihan tavallisia. En siis halua yhtään ylimääräistä aikaa vapaaehtoisesti viettää heidän kanssaan, mutta kyetä selviämään elämästä heidän seurassaan.
Osin offtopiccia, mutta minut on yritetty ns. puskaraiskata väkivaltaisesti kahdesti ja molemmilla kerroilla pääsin eroon hyökkääjästä ja kykenin vielä puhumaan asiasta tekijän kanssa ihan hyvillä mielin sen jälkeen ja koetin sanoa ihan ystävällisesti, että eivät enää tekisi kenellekään muulle jatkossa samaa. Samalla idealla siis haluaisin tulla ihan kaikkien kanssa toimeen. Haluaisin ns. "parantaa maailmaa" olemalla ilkeällekin kiva.
Olen pahoillani noista raiskausyrityksistä. Ilmoititko poliisille tai voisitko vielä ilmoittaa? Tulkoot itse toimeen poliisien kanssa.
En ilmoittanut ja tilanteista on kulunut jo vuosia. Puhuin vain heille omin sanoin järkeä ja tein sovun, vaikka olinkin mielessäni säikähtänyt. Kävivät kurkkuun kiinni ja kaatoivat minut maahan sekä yrittivät riisua vaatteitani, mutta itse raiskaus ei onnistunut. En pitänyt sitä kovin vakavana, kun eivät minua onnistuneesti raiskanneet. Ajattelin vain olla esimerkki naisesta, joka suhtautuu heihin empaattisesti, niin voisivat jatkossa nähdä naiset toisin.
Sek*i, tautipelot tai raiskaustilanne on tyypillinen tapaus, jossa voi tulla joillekin (ei kaikille) tuhkolman syndooman oireet tai jää koukkuun sellaiseen henkilöön, esimerkiksi nuorena, ahdistuneena tai jos ei ole kokemusta eri ihmistyypeistä. Ja jos kukaan ei kuuntele, rikollinen ei jää kiinni, ei ole todisteita. Tulee pakkomielteinen tunne että pitää parantaa toinen empatialla, vaikka se ei oikeasti ole mahdollista. Sen pitäisi olla päinvastoin, ei enää ole missään kontaktissa rikolliseen, koska se on vaarallista sekä haitallista. Asiaa ei voi sieltä käsin "korjata". Trauma pitää käsitellä erikseen itse tai keskustella, se on vaikeaa, siksi aivot etsivät kai muita vaihtoehtoja. Tehdä ehjäksi itsensä joku päivä, olla itseä kohtaan ystävällinen. Etsiä muualta vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähe menee. Kaikki voittaa.
Eli ero? Mutta haluaisin ratkaista ongelman aidosti ja haluaisin, että psykopaattikin välittäisi.
Mutta kun hän ei välitä, juuri siksi että on psykopaatti.
On ajan haaskausta hakea häneltä tasoitusta tai tasa-arvoa.
Mene mieluummin puhumaan ammattikorvalle, joka auttaa sinua purkamaan ahdinkosi.
Muuten se joko tuhoaa sinut tai kaatuu jonkun muun niskaan.Tuo on totta. Sellaisilla on omat säännöt, oma moraali ja omat ihanteet. Koko tilanne on epäreilu. Silti haluaisin pärjätä ihmisten kanssa, jotka ovat minua kohtaan äärimmäisen ilkeitä.
T. Ap
Entä jos ne ihmiset eivät halua tulla toimeen kanssasi ja haluavat olla rauhassa? Ehkä tulet toimeen jo joidenkin ikävien ihmisten kanssa, tarvitseeko siihen enempää.
Vierailija kirjoitti:
Älä mene vihreiden puoluekokouksiin tai muihin kokoontumisiin.
Pitäiskö sun soittaa vaikka kriisipuhelimeen tuon pakkomielteesi kanssa? Kovin ikävää, että pelkäät fiksuja, nuoria naisia. Ihmisiä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta kaikille sekä planeetan säilyttämistä elinkelpoisena.
Vaikea ymmärtää, mikä tuossa lurauttaa sinulle vellit pöksyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut kuitenkin tulevat heidän kanssaan hyvin toimeen. Miten he toimivat?
He kuuluvat siihen piiriin jonka narsisti on hyväksynyt, joka hyödyttää narsistia tai saa siitä jotain. Vaikka jokainen etsii jotain maailmassa, narsisti hakee helppoa tottelevaa uhria joka ei ole vielä tajunnut asiaa tai sitten parempia piirejä. Mutta pitää huomioida että kaikilla ihmisillä on joku josta pitää ja ei pidä, ei ole hyvä tunkea puoliväkisin jonkun kaveriksi tai kuvitella että on pakko tulla toimeen. Paitsi ihastunut kai toimii niin, ellei ole kokemusta. Ei narsistinkaan ole pakko pitää kaikista, eivät muutkaan pidä automaattisesti kaikista, vaikka on yleisystävällinen. Ehkä narsisti vaikuttaa juuri niin ihmisiin, että osa ihmisistä yrittää miellyttää ja "parantaa", kuitenkin tulee taas uusi uhri. Koska ihminen luonnostaan on utelias ja yrittää selvittää toisen ajattelutapaa, ainakin nuorempana. Tai se uhri ei ole kokenut muilta hyväksyntää aiemmin.
Se on totta, että hyväksytty on joko sillä tavalla ylikiltti peesailija, joka ei kritisoi mistään tai toisaalta sellainen varakkaampi/suositumpi/kuuluisampi, jonka avulla voi hyötyä/siipeillä.
Eräs läheiseni piti minua jompanakumpana aiemmin (olin häntä koulutetumpi, varakkaampi, tarjosin kaikenlaista ja olin aika kritiikittömän kiltti myös). Kun kehtasin pari kertaa kritisoida, minusta tulikin ns. "vihollinen" ja tämä ex-läheiseni vaihtoi minut muihin, joiden avulla siipeillä tai saada ihailua.
En tajunnut koko kuviota kunnolla kuin vasta siinä vaiheessa, kun minut heivattiin ja vain siksi, kun kritisoin tietyistä ihan aiheellisista jutuista kyseistä kaveria.
En ilmoittanut ja tilanteista on kulunut jo vuosia. Puhuin vain heille omin sanoin järkeä ja tein sovun, vaikka olinkin mielessäni säikähtänyt. Kävivät kurkkuun kiinni ja kaatoivat minut maahan sekä yrittivät riisua vaatteitani, mutta itse raiskaus ei onnistunut. En pitänyt sitä kovin vakavana, kun eivät minua onnistuneesti raiskanneet. Ajattelin vain olla esimerkki naisesta, joka suhtautuu heihin empaattisesti, niin voisivat jatkossa nähdä naiset toisin.