Lue keskustelun säännöt.
Jos en olisi kaunis, olisin varmaan ihan erilainen ihminen
10.07.2021 |
En varmaankaan olisi yhdessä miehenikään kanssa.
Vasta hiljattain olen tajunnut tuon, mutta toisaalta se on samanlaista pohtimista kuin se, että mitä jos täti olisikin setä.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava aihe ja olen tätä itsekin miettinyt monesti. Enemmän tosin siltä kannalta millaista elämäni olisi, kuin sitä millainen ihminen olisin jos en olisi syntynyt kauniiksi. Ihmisenä olisin varmasti melko samanlainen, mutta en usko että olisin nykyisen mieheni kanssa yhdessä jos hän ei olisi kiinnittänyt huomiota ulkonäkööni ja nähnyt vaivan tutustua minuun. Olen kaunis ja älykäs, mutta minusta nähdään vain ensimmäinen puoli.
Kuten joku aiempi kommentoija, minäkin olen niin introvertti kuin ihmisen on mahdollista olla ja lapsuudessa syntyneiden vahvojen tunnelukkojen takia lähes täysin kyvytön kommunikoimaan ihmisten kanssa normaalisti ahdistumatta ja menemättä täysin lukkoon. Näyttäydyn ihmisille persoonattomana ja tylsänä eikä monikaan oikeasti ikinä viihdy kanssani. Kavereita tai ystäviä minulla ei ole kun kukaan ei ikinä näe minussa mitään kiinnostavaa.
Miehiltä olen aina saanut paljon huomiota hyvässä ja etenkin pahassa ulkonäköni takia, mutta kun he huomaavat kuinka sulkeutunut olen, kiinnostus lopahtaa. Naisilta olen myös saanut kehuja ulkonäöstäni, mutta yleensä naiset karttavat minua eivätkä halua tutustua.
Tunnen paljon vaatimattomammannäköisiä naisia, joilla on paljon ystäviä ja onnellisennäköinen elämä. Kadehdin heitä, sillä olen hyvin yksinäinen.
Joku kysyi vaihtaisiko kaunis kauneutensa rumuuteen jos elämä olisi helpompaa eikä tarvitsisi esim. kokea jatkuvaa seksuaalista ahdistelua kaikkialla. Minä en vaihtaisi siitä yksinkertaisesta syystä, että sitten minussa ei olisi enää yhtään mitään. Jos taas vaihtokaupassa saisi myös hyvät sosiaaliset kyvyt ja hauskan persoonan, sitten ehdottomasti.
Oletko varma tosiaan, että olet todella kaunis?
Mitä olen miehenä huomannut, on että naiset eivät kehu oikeasti kauniita naisia. Naiset yrittävät vaieta todella kauniiden naisten kauneuden kuoliaaksi. Sen sijaan muita naisia, perusnättejä ja niitäkin joista on kauneus kaukana, naiset kehuvat kauniiksi. En ole ikinä ymmärtänyt miksi näin on, mutta näin se vaan vaikuttaa olevan.
Et ymmärrä, koska katsot ”male gaze” linssin läpi.
Sinä näät vain nuoret, hoikat - mutta kurvit kohdallaan, jotka meikkaavat ja pukeutuvat muodin mukaisesti kaltaisia naisia kauniina.Naisten kauneus ihanteet on laajemmat.
Ja naiset voivat nähdä ryppysemmänkin, harmaantuvat naisen kauniina.Miesten näkökenttä on äärettömän kapea.[/quote]
Tällä palstalla yritetään luoda sellaista käsitystä, ehkä sellaisia kirjoittavat ajattelevatkin niin tai sitten trollaavat, mutta tänne kirjoittelevat miehet ovat kuitenkin vain pieni joukko miehistä. Se että miehet eivät näkisi vanhempaakin naista kauniina ei todellakaan pidä paikkansa. Ja toisaalta myös miehillä on kaikenlaisia fetissejä naisen ulkonäön suhteen. Hoikka ja nuori mallityttö kelpaa varmasti kaikille, mutta se ei ole koko totuus. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava aihe ja olen tätä itsekin miettinyt monesti. Enemmän tosin siltä kannalta millaista elämäni olisi, kuin sitä millainen ihminen olisin jos en olisi syntynyt kauniiksi. Ihmisenä olisin varmasti melko samanlainen, mutta en usko että olisin nykyisen mieheni kanssa yhdessä jos hän ei olisi kiinnittänyt huomiota ulkonäkööni ja nähnyt vaivan tutustua minuun. Olen kaunis ja älykäs, mutta minusta nähdään vain ensimmäinen puoli.
Kuten joku aiempi kommentoija, minäkin olen niin introvertti kuin ihmisen on mahdollista olla ja lapsuudessa syntyneiden vahvojen tunnelukkojen takia lähes täysin kyvytön kommunikoimaan ihmisten kanssa normaalisti ahdistumatta ja menemättä täysin lukkoon. Näyttäydyn ihmisille persoonattomana ja tylsänä eikä monikaan oikeasti ikinä viihdy kanssani. Kavereita tai ystäviä minulla ei ole kun kukaan ei ikinä näe minussa mitään kiinnostavaa.
Miehiltä olen aina saanut paljon huomiota hyvässä ja etenkin pahassa ulkonäköni takia, mutta kun he huomaavat kuinka sulkeutunut olen, kiinnostus lopahtaa. Naisilta olen myös saanut kehuja ulkonäöstäni, mutta yleensä naiset karttavat minua eivätkä halua tutustua.
Tunnen paljon vaatimattomammannäköisiä naisia, joilla on paljon ystäviä ja onnellisennäköinen elämä. Kadehdin heitä, sillä olen hyvin yksinäinen.
Joku kysyi vaihtaisiko kaunis kauneutensa rumuuteen jos elämä olisi helpompaa eikä tarvitsisi esim. kokea jatkuvaa seksuaalista ahdistelua kaikkialla. Minä en vaihtaisi siitä yksinkertaisesta syystä, että sitten minussa ei olisi enää yhtään mitään. Jos taas vaihtokaupassa saisi myös hyvät sosiaaliset kyvyt ja hauskan persoonan, sitten ehdottomasti.
Oletko varma tosiaan, että olet todella kaunis?
Mitä olen miehenä huomannut, on että naiset eivät kehu oikeasti kauniita naisia. Naiset yrittävät vaieta todella kauniiden naisten kauneuden kuoliaaksi. Sen sijaan muita naisia, perusnättejä ja niitäkin joista on kauneus kaukana, naiset kehuvat kauniiksi. En ole ikinä ymmärtänyt miksi näin on, mutta näin se vaan vaikuttaa olevan.
Et ymmärrä, koska katsot ”male gaze” linssin läpi.
Sinä näät vain nuoret, hoikat - mutta kurvit kohdallaan, jotka meikkaavat ja pukeutuvat muodin mukaisesti kaltaisia naisia kauniina.Naisten kauneus ihanteet on laajemmat.
Ja naiset voivat nähdä ryppysemmänkin, harmaantuvat naisen kauniina.Miesten näkökenttä on äärettömän kapea.[/quote]
Tällä palstalla yritetään luoda sellaista käsitystä, ehkä sellaisia kirjoittavat ajattelevatkin niin tai sitten trollaavat, mutta tänne kirjoittelevat miehet ovat kuitenkin vain pieni joukko miehistä. Se että miehet eivät näkisi vanhempaakin naista kauniina ei todellakaan pidä paikkansa. Ja toisaalta myös miehillä on kaikenlaisia fetissejä naisen ulkonäön suhteen. Hoikka ja nuori mallityttö kelpaa varmasti kaikille, mutta se ei ole koko totuus. Ap
Kyllähän he voivat nähdä vanhemman naisen kauniina.
Kunhan tietää paikkansa ja pitää kauneusstandarteista kiinni.Eli ei harmaata, hoikka mutta muodot, pukeudu naisellisesti, pieni ruumin rakenne, karvaton, hyvin säilynyt iho jne.
Se on kuitenkin äärettömän kapea kenttä.
Minä näen iso kokoisemmat, harmaantuneet, ryppyiset, arpiset , meikkaamattomat, farkuissa ja liian isossa t-paidassa olevat naiset (iästä huolimatta) kauniina.
Minulla ei ole tiettyä kritiikkilistaa minkä naisten pitäisi täyttää ollaakseen minulle kauniita.Ja ap, mitä olen sinun viestejäsi lukenut, sinullakin tuntuu olevan säännöt miltä naisten pitäisi näyttää.
Monta kertaa mainitsin feminiinisyyden.
Minusta tämä on ihan huuhaata.
Se on performatiivistä.
Oikea, aito kauneus on niin paljon muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava aihe ja olen tätä itsekin miettinyt monesti. Enemmän tosin siltä kannalta millaista elämäni olisi, kuin sitä millainen ihminen olisin jos en olisi syntynyt kauniiksi. Ihmisenä olisin varmasti melko samanlainen, mutta en usko että olisin nykyisen mieheni kanssa yhdessä jos hän ei olisi kiinnittänyt huomiota ulkonäkööni ja nähnyt vaivan tutustua minuun. Olen kaunis ja älykäs, mutta minusta nähdään vain ensimmäinen puoli.
Kuten joku aiempi kommentoija, minäkin olen niin introvertti kuin ihmisen on mahdollista olla ja lapsuudessa syntyneiden vahvojen tunnelukkojen takia lähes täysin kyvytön kommunikoimaan ihmisten kanssa normaalisti ahdistumatta ja menemättä täysin lukkoon. Näyttäydyn ihmisille persoonattomana ja tylsänä eikä monikaan oikeasti ikinä viihdy kanssani. Kavereita tai ystäviä minulla ei ole kun kukaan ei ikinä näe minussa mitään kiinnostavaa.
Miehiltä olen aina saanut paljon huomiota hyvässä ja etenkin pahassa ulkonäköni takia, mutta kun he huomaavat kuinka sulkeutunut olen, kiinnostus lopahtaa. Naisilta olen myös saanut kehuja ulkonäöstäni, mutta yleensä naiset karttavat minua eivätkä halua tutustua.
Tunnen paljon vaatimattomammannäköisiä naisia, joilla on paljon ystäviä ja onnellisennäköinen elämä. Kadehdin heitä, sillä olen hyvin yksinäinen.
Joku kysyi vaihtaisiko kaunis kauneutensa rumuuteen jos elämä olisi helpompaa eikä tarvitsisi esim. kokea jatkuvaa seksuaalista ahdistelua kaikkialla. Minä en vaihtaisi siitä yksinkertaisesta syystä, että sitten minussa ei olisi enää yhtään mitään. Jos taas vaihtokaupassa saisi myös hyvät sosiaaliset kyvyt ja hauskan persoonan, sitten ehdottomasti.
Oletko varma tosiaan, että olet todella kaunis?
Mitä olen miehenä huomannut, on että naiset eivät kehu oikeasti kauniita naisia. Naiset yrittävät vaieta todella kauniiden naisten kauneuden kuoliaaksi. Sen sijaan muita naisia, perusnättejä ja niitäkin joista on kauneus kaukana, naiset kehuvat kauniiksi. En ole ikinä ymmärtänyt miksi näin on, mutta näin se vaan vaikuttaa olevan.
Et ymmärrä, koska katsot ”male gaze” linssin läpi.
Sinä näät vain nuoret, hoikat - mutta kurvit kohdallaan, jotka meikkaavat ja pukeutuvat muodin mukaisesti kaltaisia naisia kauniina.Naisten kauneus ihanteet on laajemmat.
Ja naiset voivat nähdä ryppysemmänkin, harmaantuvat naisen kauniina.Miesten näkökenttä on äärettömän kapea.[/quote]
Tällä palstalla yritetään luoda sellaista käsitystä, ehkä sellaisia kirjoittavat ajattelevatkin niin tai sitten trollaavat, mutta tänne kirjoittelevat miehet ovat kuitenkin vain pieni joukko miehistä. Se että miehet eivät näkisi vanhempaakin naista kauniina ei todellakaan pidä paikkansa. Ja toisaalta myös miehillä on kaikenlaisia fetissejä naisen ulkonäön suhteen. Hoikka ja nuori mallityttö kelpaa varmasti kaikille, mutta se ei ole koko totuus. Ap
Kyllähän he voivat nähdä vanhemman naisen kauniina.
Kunhan tietää paikkansa ja pitää kauneusstandarteista kiinni.Eli ei harmaata, hoikka mutta muodot, pukeudu naisellisesti, pieni ruumin rakenne, karvaton, hyvin säilynyt iho jne.
Se on kuitenkin äärettömän kapea kenttä.
Minä näen iso kokoisemmat, harmaantuneet, ryppyiset, arpiset , meikkaamattomat, farkuissa ja liian isossa t-paidassa olevat naiset (iästä huolimatta) kauniina.
Minulla ei ole tiettyä kritiikkilistaa minkä naisten pitäisi täyttää ollaakseen minulle kauniita.Ja ap, mitä olen sinun viestejäsi lukenut, sinullakin tuntuu olevan säännöt miltä naisten pitäisi näyttää.
Monta kertaa mainitsin feminiinisyyden.
Minusta tämä on ihan huuhaata.
Se on performatiivistä.
Oikea, aito kauneus on niin paljon muuta.Ei sinulla ole sen suurempaa oikeutta määrittää oikeaa, aitoa kauneutta kuin kenellä muullakaan. Kauneudesta on olemassa yleiset standardit, siis sanan yleinen merkitys on suurimalla osalla tiedossa ja siitä oli nyt kyse. Olen monesti jo kirjoittanut, että minua ei kauneus eikä komeus kiinnosta niinkään kuin asiat, joita pidetään rumina. Pidän inhimillisyydestä, mutta en kuitenkaan nimitä sitä kauneudeksi, koska kauneudella on sanakirjassa eri merkitys. Ap
Ihan paskapuhetta taas. Juu, kauneudesta on kyllä tosi paljon hyötyä, varsinkin Suomessa missä ei ole ollenkaan kateellisia matameja tuulipukuissaan nössöjen miehiensä kanssa. LOL.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö, kauneus ja pituus ovat ihmisen tärkein sosiaalinen määrittävä tekijä. Olen tajunnut vanhemmiten sen, kuinka uskomattoman paljon ulkonäköni on vaikuttanut elämääni. Olen saanut kaiken helpommalla ja ihmiset suhtautuvat minuun eri tavalla. Tämä on yksi suurimmista tabuista yhteiskunnassamme. Jos kerran ulkonäkö vaikuttaa ihan normaaliin kommunikointiin ja elämään, niin voi vaan kuvitella kuinka ylivoimainen vaikutus sillä on parisuhteen muodostumisen kannalta.
Juuri näin se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava aihe ja olen tätä itsekin miettinyt monesti. Enemmän tosin siltä kannalta millaista elämäni olisi, kuin sitä millainen ihminen olisin jos en olisi syntynyt kauniiksi. Ihmisenä olisin varmasti melko samanlainen, mutta en usko että olisin nykyisen mieheni kanssa yhdessä jos hän ei olisi kiinnittänyt huomiota ulkonäkööni ja nähnyt vaivan tutustua minuun. Olen kaunis ja älykäs, mutta minusta nähdään vain ensimmäinen puoli.
Kuten joku aiempi kommentoija, minäkin olen niin introvertti kuin ihmisen on mahdollista olla ja lapsuudessa syntyneiden vahvojen tunnelukkojen takia lähes täysin kyvytön kommunikoimaan ihmisten kanssa normaalisti ahdistumatta ja menemättä täysin lukkoon. Näyttäydyn ihmisille persoonattomana ja tylsänä eikä monikaan oikeasti ikinä viihdy kanssani. Kavereita tai ystäviä minulla ei ole kun kukaan ei ikinä näe minussa mitään kiinnostavaa.
Miehiltä olen aina saanut paljon huomiota hyvässä ja etenkin pahassa ulkonäköni takia, mutta kun he huomaavat kuinka sulkeutunut olen, kiinnostus lopahtaa. Naisilta olen myös saanut kehuja ulkonäöstäni, mutta yleensä naiset karttavat minua eivätkä halua tutustua.
Tunnen paljon vaatimattomammannäköisiä naisia, joilla on paljon ystäviä ja onnellisennäköinen elämä. Kadehdin heitä, sillä olen hyvin yksinäinen.
Joku kysyi vaihtaisiko kaunis kauneutensa rumuuteen jos elämä olisi helpompaa eikä tarvitsisi esim. kokea jatkuvaa seksuaalista ahdistelua kaikkialla. Minä en vaihtaisi siitä yksinkertaisesta syystä, että sitten minussa ei olisi enää yhtään mitään. Jos taas vaihtokaupassa saisi myös hyvät sosiaaliset kyvyt ja hauskan persoonan, sitten ehdottomasti.
Oletko varma tosiaan, että olet todella kaunis?
Mitä olen miehenä huomannut, on että naiset eivät kehu oikeasti kauniita naisia. Naiset yrittävät vaieta todella kauniiden naisten kauneuden kuoliaaksi. Sen sijaan muita naisia, perusnättejä ja niitäkin joista on kauneus kaukana, naiset kehuvat kauniiksi. En ole ikinä ymmärtänyt miksi näin on, mutta näin se vaan vaikuttaa olevan.
Kateus, kateus, kateus.
Kyllä ulkonäöllä on varmasti vaikutusta siihen, miten elämä menee. Toisaalta samat kasvonpiirteet eivät ole kaikkien mielestä kauniita. Sama ihminen voi olla jonkun mielestä harvinaisen kaunis ja jonkun toisen mielestä aivan kauhean näköinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se ulkonäkö tuntuu minustakin olevan aika tärkeä määrittävä tekijä. Yleensä kun olen jonkin naisen tuntenut jonkin aikaa niin ne avautuvat mulle kuinka olenkin ihana ihminen enkä oksettava ja pelottava limanuljaska, joksi minua luulivat. Ei oikeasti ole ollenkaan kiva kuulla tollaista, koska tiedän heidän ajatelleen noin vain ulkonäköni vuoksi. Tämä yleensä vaatii 3-12kk tuntemista, ennen kuin kukaan edes viitsiikään vilkaista ulkokuoren sisään.
Tällaisia keskusteluja kun lukee, niin olisi kyllä kiinnostavaa tietää minkälaisia ihmisiä siellä ruutujen takana on ja aika kriittisesti pitää suhtautua näihin "olen kaunis" -kokemuksiin. Varmasti osa tämänkin keskustelun naisista on sellaisia, jotka myöntäisin helposti kauniiksi, ja osa sellaisia, joissa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ovat tavallisia tai joilla on omasta näkökulmastani jopa epämiellyttäviä piirteitä. Omasta mielestäni esimerkiksi Angelina Jolie on vain tavallaan kaunis, ja hänen olemuksessaan on jotain tylsää ja uneliasta, joka ei saa kiinnostustani kohoamaan. Hänet on kuitenkin taidettu äänestää maailman kauneimmaksi useat kerrat. Sitten taas joillain naisilla kauneuden ikkuna on lyhyt ja tätä ei kehtaa sanoa muuten kuin anonyymisti. Esimerkiksi Coby Smulders oli hyvin viehättävä parin-kolmenkympin välillä, ja vaikka hän ei rumaksi ole mennytkään, niin ikä on varmasti lukuisista kauneushoidoista huolimatta tuonut olemukseen sellaista kulmikkuutta, joka tekee kauneuden genrestä sellaisen josta en oikein nauti.
Ihmisen oma älykkyyskin vaikuttaa siihen, miten kaunis hän "tietää" olevansa. Se, että jotakuta on paljon kehuttu kauniiksi, ei välttämättä tarkoita etupäässä sitä että kaunis hän olisi, vaan miesten kehujen kohdalla sitä, että on sopiva (sopivan mahdollinen) kellistämisen kohde, ja naisten kohdalla sitä, että on riittävän keskinkertainen, että naiset viitsivät kohottaa itsetuntoa eikä päinvastoin. Joku aika yksinkertainen voi luulla kehujen merkkaavan sitä mitä niillä sanotaan, kun fiksumpi osaa ajatella vähän monimutkaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin varmaan ihan erilainen ihminen, jo olisin erilainen ihminen.
Tämä on kyllä melkoisen syvällisen viisauden aloitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkonäöllä on suurin merkitys vain ulkonäkökeskeisille ihmisille. Ulkonäkö on myös täysin makuasia. Yhden mielestä kaunis ei ole sitä toisen mielestä. Ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia keskusteluja kun lukee, niin olisi kyllä kiinnostavaa tietää minkälaisia ihmisiä siellä ruutujen takana on ja aika kriittisesti pitää suhtautua näihin "olen kaunis" -kokemuksiin. Varmasti osa tämänkin keskustelun naisista on sellaisia, jotka myöntäisin helposti kauniiksi, ja osa sellaisia, joissa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ovat tavallisia tai joilla on omasta näkökulmastani jopa epämiellyttäviä piirteitä. Omasta mielestäni esimerkiksi Angelina Jolie on vain tavallaan kaunis, ja hänen olemuksessaan on jotain tylsää ja uneliasta, joka ei saa kiinnostustani kohoamaan. Hänet on kuitenkin taidettu äänestää maailman kauneimmaksi useat kerrat. Sitten taas joillain naisilla kauneuden ikkuna on lyhyt ja tätä ei kehtaa sanoa muuten kuin anonyymisti. Esimerkiksi Coby Smulders oli hyvin viehättävä parin-kolmenkympin välillä, ja vaikka hän ei rumaksi ole mennytkään, niin ikä on varmasti lukuisista kauneushoidoista huolimatta tuonut olemukseen sellaista kulmikkuutta, joka tekee kauneuden genrestä sellaisen josta en oikein nauti.
Ihmisen oma älykkyyskin vaikuttaa siihen, miten kaunis hän "tietää" olevansa. Se, että jotakuta on paljon kehuttu kauniiksi, ei välttämättä tarkoita etupäässä sitä että kaunis hän olisi, vaan miesten kehujen kohdalla sitä, että on sopiva (sopivan mahdollinen) kellistämisen kohde, ja naisten kohdalla sitä, että on riittävän keskinkertainen, että naiset viitsivät kohottaa itsetuntoa eikä päinvastoin. Joku aika yksinkertainen voi luulla kehujen merkkaavan sitä mitä niillä sanotaan, kun fiksumpi osaa ajatella vähän monimutkaisemmin.
Kehutko itse tuolla periaatteella muita vai mistä olet päätellyt? Minä, nainen, kehun kauniiksi naisia, jotka ovat mielestäni oikeasti kauniita. Muiden kohdalla kehun mielestäni oikeasti kauniita yksityiskohtia (silmät, hiukset, iho, joku vaate yms), mutta koskaan en kehu ketään vain buustatakseni tämän itsetuntoa. Sehän olisi täysin tyhjää puhetta.
Toistan: olen nainen ja kehun kauniita naisia kauniiksi kun he ovat mielestäni oikeasti kauniita. Eli väitteesi kumottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkin naisilla ulkonäkö vaikuttaa todella paljon ulkopuolisilta saatavaan arvostukseen. Väärältähän se tuntuu mutta luonto on julma. Huomaan joskus itsenikin suhtautuvan varauksella vähemmän viehättäviin naisiin ja se harmittaa. Uskon kuitenkin, että tuosta asenteesta/ajattelutavasta voi oppia pois ja ikä auttaa siinä todellakin.
Miehenä työskennellessä IT-alalla ulkonäkö merkkaa todella vähän. Oikeastaan lähes koko meidän työporukka on lyhyitä kaljuuntuvia kaljamahaisia äijänkäppäniä mutta ilmapiiri on aivan 10/10.
Muistan kun meidän työpaikalle tuli vuosia sitten töihin aika vaatimattoman näköinen naispuolinen sihteeri ja rehellisesti sanottuna yksi ensimmäisistä ajatuksistani oli, että eivätkö näyttävämpää löytäneet? Tekee kyllä pahaa kirjoittaa tällaista työkaverista. Kun kyseisen henkilön oppi tuntemaan, niin kyseessähän oli mitä ihanin ja välittävin ihminen mitä olen koskaan tavannut. Jos tuollainen nainen osoittaisi kiinnostusta, niin olisin aivan myyty. Kiitos ja anteeksi.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Ap
Tämä ilmenee esim. ajatuksena, että mitäköhän negatiivista tuossakin henkilössä on tai, että voikohan persoonakaan olla viehättävä.
Tämä jäi edelleen vaivaamaan minua. Mihin ulkonäön piirteeseen tämä liittyi ko. henkilön kohdalla? Tai tunnistatko piirteitä, jotka aiheuttavat tämäntyyppisen reaktion.
Monilla tuntuu olevan esimerkiksi vaikeuksia lihavuuden kanssa. Minulle lihavuus ei ole lainkaan epämiellyttävä, oikeastaan aika päinvastoin. Mietin yöllä mistä se voisi johtua ja löysinkin pari syytä. Tykkäsin nuorena Fernando Boteron maalauksista ja lihavuus on minusta samalla tavalla jykevää vauvamaisuutta kuin hän näkee sen. Lihava on kuin vauva, hän tarvitsee ehkä apua liikkumisessa ja peseytymisessä jopa, hänen jäsenensä tuovat mieleen pullean ja avuttoman vauvan. Ymmärrän täysin miksi lihavuus on joidenkin miesten fetissi, koska jotain samaa hoivaamisen ajatusta on myös omassa fetissississäni pitkiä miehiä kohtaan. He ovat hiukan kömpelöitä, heitä haluaa palvoa, hoivata ja hemmotella, he aivan heikottavat.
Toinen syy on varmaankin eräs hyvin vaikutusvaltainen, komea ja lihava nainen, jonka tunsin lapsena. Hän muistuttti Tintin sarjakuvien oopperalaulajahahmoa, Bianca Castafiorea, hän oli vaikutusvaltainen, hyväntahtoinen ja isonenäinen, kuitenkin naisellinen hahmo. Yhdistän lihavuuden positiivisiin asioihin.
Ainoa järjetön ennakkoluulo joka itselläni on, on paha haju. Myönnän että minua inhottaa ja kiukuttaa, jos joku on niin röyhkeä, että häiritsee muita hajullaan ja pesemättömyydellään. Tiedän ettei se ole tahallista ja johtuu useimmiten sairaudesta, pystyn suhtautumaan, mutta välitön ajatus on kuitenkin se, että inhottaa ja se inhotus siirtyy myös siihen ihmiseen tahattomasti.
Muuten rumina ajatellut piirteet herättävät minussa kiinnostusta. Kauneus ei mitään, eikä tavallisuuskaan paitsi jos siihen liittyy jotain epäsopivaa. Esimerkiksi naisten lanteiden "ylimääräinen kierros" on minusta huippuliikuttava ja tekee jotenkin ihanan inhimillisen vaikutelman. Se luultavasti kytkeytyy johonkin äidillisen turvallisuuden mielikuvaan.
Uskon, että ulkonäköön liittyvät asiat syntyvät pitkälti kokemuksista, lapsuuden kokemuksista etenkin. Toinen on tietysti biologia joka jo jossain mainittiin. Biologinen impulssi saa esimerkiksi pitämään karunkomeista pitkistä miehistä. Esimerkiksi hankitut lihakset yhdistyvät minun mielessäni homoseksuaalisuuteen (oman elämänkokemuksen perusteella) ja jotenkin se tuo mieleen myös heinäsirkan. Sama on ns. mallikomeuden suhteen - siitä ei ole biologisessa mielessä hyötyä, että mies on nätti. Se voi silti yhdistyä miellyttäviin asioihin naisen mielessä johtuen naisen muista kokemuksista. Näin biologia ja yksilölliset elämänkokemukset yhdistyvät ulkonäköön liittyvissä mieltymyksissä.
Hieno kirjoitus!
Kiitos siitä 🙂👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia keskusteluja kun lukee, niin olisi kyllä kiinnostavaa tietää minkälaisia ihmisiä siellä ruutujen takana on ja aika kriittisesti pitää suhtautua näihin "olen kaunis" -kokemuksiin. Varmasti osa tämänkin keskustelun naisista on sellaisia, jotka myöntäisin helposti kauniiksi, ja osa sellaisia, joissa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ovat tavallisia tai joilla on omasta näkökulmastani jopa epämiellyttäviä piirteitä. Omasta mielestäni esimerkiksi Angelina Jolie on vain tavallaan kaunis, ja hänen olemuksessaan on jotain tylsää ja uneliasta, joka ei saa kiinnostustani kohoamaan. Hänet on kuitenkin taidettu äänestää maailman kauneimmaksi useat kerrat. Sitten taas joillain naisilla kauneuden ikkuna on lyhyt ja tätä ei kehtaa sanoa muuten kuin anonyymisti. Esimerkiksi Coby Smulders oli hyvin viehättävä parin-kolmenkympin välillä, ja vaikka hän ei rumaksi ole mennytkään, niin ikä on varmasti lukuisista kauneushoidoista huolimatta tuonut olemukseen sellaista kulmikkuutta, joka tekee kauneuden genrestä sellaisen josta en oikein nauti.
Ihmisen oma älykkyyskin vaikuttaa siihen, miten kaunis hän "tietää" olevansa. Se, että jotakuta on paljon kehuttu kauniiksi, ei välttämättä tarkoita etupäässä sitä että kaunis hän olisi, vaan miesten kehujen kohdalla sitä, että on sopiva (sopivan mahdollinen) kellistämisen kohde, ja naisten kohdalla sitä, että on riittävän keskinkertainen, että naiset viitsivät kohottaa itsetuntoa eikä päinvastoin. Joku aika yksinkertainen voi luulla kehujen merkkaavan sitä mitä niillä sanotaan, kun fiksumpi osaa ajatella vähän monimutkaisemmin.Kehutko itse tuolla periaatteella muita vai mistä olet päätellyt? Minä, nainen, kehun kauniiksi naisia, jotka ovat mielestäni oikeasti kauniita. Muiden kohdalla kehun mielestäni oikeasti kauniita yksityiskohtia (silmät, hiukset, iho, joku vaate yms), mutta koskaan en kehu ketään vain buustatakseni tämän itsetuntoa. Sehän olisi täysin tyhjää puhetta.
Toistan: olen nainen ja kehun kauniita naisia kauniiksi kun he ovat mielestäni oikeasti kauniita. Eli väitteesi kumottu.
Kyllä olen joskus jättänyt kehumatta naisia, jotka ovat niin upeita, että se on - tai pitäisi olla - itsestään selvää, että he ovat todella kauniita. Ja näin tekee moni. Syynä sekin, että kaikki ajattelee naisen kuulleen kyseisen kehun jo niin monesti, että ei haluta vaivata sillä tai nolata tavallaan itseään antamalla liian tyhjänpäiväinen kehu. Tämä ei ole mikään itseni kehittelemä luulo, vaan olen kuullut tämän muualtakin.
Yksi nainen ei väitettä kumoa, vaikka vapaa tietysti olet olemaan eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ulkonäöllä on varmasti vaikutusta siihen, miten elämä menee. Toisaalta samat kasvonpiirteet eivät ole kaikkien mielestä kauniita. Sama ihminen voi olla jonkun mielestä harvinaisen kaunis ja jonkun toisen mielestä aivan kauhean näköinen.
Harvemmin näin kuitenkaan on. Kaunis on kaunis ympäri maailman.
Jos kuvittelet, että ruman tytön ei tarvi opetella puolustautumaan jo nuorena, niin metsään meni. Heilläkin on ihan oma ahdistelijakaartinsa, enkä nyt tarkoita seksuaalista ja esineellistävää ahdistelua, vaan julmaa kiusaamista, ivaa ja jopa vihamielisiä kohtaamisia miespuolisten kanssa. Naiset halveksii hiljaa taustalla, eivätkä kehtaa näyttäytyä seurassa.
Ei epämiellyttävän näköiset seinäruusuiksi jää: siinä, me ollaan yhtä lailla sirkuseläimiä, kuin kauniitkin. Ohjelmanumero vain on eri.[/quote]
Olen samaa mieltä kanssasi nimenomaan tuosta negatiivisesta huomiosta. Tavalliset arkipäivän kohtaamiset, joissa tuntematon mieshenkilö osoittaa ilmeillään ärsyyntymistä tilanteeseen. Esimerkiksi heität hassussa tilanteessa vitsaillen kommentin kaupassa tai muulla julkisella paikalla ja saat vastineeksi äkäisen katseen tai ignoorauksen (vaikka varmasti kuuli). Uskon, että suhtautuminen olisi ollut toisenlaista, jos olisin ollut vastapuolen silmiin viehättävämpi. Tämä asia ei sen kummemmin häiritse elämääni, mutta toki hieman ihmetyttää silloin harvakseltaan kun näitä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia keskusteluja kun lukee, niin olisi kyllä kiinnostavaa tietää minkälaisia ihmisiä siellä ruutujen takana on ja aika kriittisesti pitää suhtautua näihin "olen kaunis" -kokemuksiin. Varmasti osa tämänkin keskustelun naisista on sellaisia, jotka myöntäisin helposti kauniiksi, ja osa sellaisia, joissa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ovat tavallisia tai joilla on omasta näkökulmastani jopa epämiellyttäviä piirteitä. Omasta mielestäni esimerkiksi Angelina Jolie on vain tavallaan kaunis, ja hänen olemuksessaan on jotain tylsää ja uneliasta, joka ei saa kiinnostustani kohoamaan. Hänet on kuitenkin taidettu äänestää maailman kauneimmaksi useat kerrat. Sitten taas joillain naisilla kauneuden ikkuna on lyhyt ja tätä ei kehtaa sanoa muuten kuin anonyymisti. Esimerkiksi Coby Smulders oli hyvin viehättävä parin-kolmenkympin välillä, ja vaikka hän ei rumaksi ole mennytkään, niin ikä on varmasti lukuisista kauneushoidoista huolimatta tuonut olemukseen sellaista kulmikkuutta, joka tekee kauneuden genrestä sellaisen josta en oikein nauti.
Ihmisen oma älykkyyskin vaikuttaa siihen, miten kaunis hän "tietää" olevansa. Se, että jotakuta on paljon kehuttu kauniiksi, ei välttämättä tarkoita etupäässä sitä että kaunis hän olisi, vaan miesten kehujen kohdalla sitä, että on sopiva (sopivan mahdollinen) kellistämisen kohde, ja naisten kohdalla sitä, että on riittävän keskinkertainen, että naiset viitsivät kohottaa itsetuntoa eikä päinvastoin. Joku aika yksinkertainen voi luulla kehujen merkkaavan sitä mitä niillä sanotaan, kun fiksumpi osaa ajatella vähän monimutkaisemmin.
Kauneudessahan ei ole kyse kenenkään yksittäisen ihmisen näkemyksestä. Se että sinun mielestäsi kauneimmaksi äänestetty ei ole kaunis ei mitenkään kumoa sitä, että hän on kaunis, koska kauneus on yleisesti käsitettynä tiettyjä asioita. Edellä tästä samasta jo huomautettiin eli henkilökohtaisilla mielipiteillä ei kumota jonkun kauneutta.
Tämähän on minun vanha ketjuni! Tarkoitin tosiaan kauneudella klassista kauneutta, missityyppiä.
Varmasti joku voi pitää minua rumanakin, mutta yleisesti ottaen oman kauneuden huomaa vastakkaisen sukupuolen käytöksestä. Liiankin moni rakastuu (toivottomasti, mikä on ikävää: ei ole hauska torjua eikä tulla torjutuksi), seurustelukumppaneita on paljon tarjolla, osa ujostelee ulkonäön takia. Seksuaalista häirintää en ole kokenut juurikaan, sekin voi liittyä kauneuteen, koska kauneus herättää miehissä jonkinlaista kunnioitusta. Ap
Tässä ketjussa oli nimenomaan se idea, että käsitys monesta asiasta on riippuvainen ulkonäöstä, koska se vaikuttaa saatuun kohteluun ilmeisesti paljon enemmän kuin itse olen koskaan aiemmin ymmärtänyt. Eli voi hyvin olla, että on ruusuinen käsitys (vielä ruusuisempi homomiehistä), mutta mistä se sitten voi johtua?
Jos kaksi kaunista naista näkee miehet aivan eri tavoin, niin mistä ero johtuu? Nyt siis ollaan ongelman ytimessä minkä vuoksi esitin kysymykseni. "Miten on mahdollista..." jne? Onko kyse ympäristöstä missä on elänyt? Onko siellä ollut hyvin naisvihamielinen ja sovinistinen ilmapiiri? Missä tällainen ympäristö on ollut? Suomesta se ei ainakaan johdu, koska olen itsekin suomalainen ja saanut erilaista kohtelua. Jokin syyhän kokemuksen erilaisuudelle on olemassa. Ap