Lue keskustelun säännöt.
Vaimo masentui ilman syytä ja syö lääkkeitä, mietin eroa
10.07.2021 |
En oikein jaksaisi katsella tuollaista itseensä käpertyjää, itsesäälissä rypeäjää ja oman napanöyhtänsä tutkijaa. Ihan ilman mitään syytä alkoi masiskella. Miksi minun pitäisi uhrata elämäänsä hänen oikkuihinsa?
Kommentit (51)
Ap olin tuossa tilanteessa ja oli täpärällä etten masentunut itsekkin. Ei masentunutta pysty auttamaan hän nielee sinut kokonaan. Jos ystävä on masentunut, niin se on helpompi kun ystävöstä on helpompi ottaa etäisyyttä kun käy liian raskaaksi ja toinen ystävä voi auttaa. Kumppani on vaikeampi, en osaa sanoa mitä tekisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehenä kaksi pahinta turn offia naisessa on 1) ruma ulkonäkö sekä 2) mt ongelmat.
Jättäisin naisen heti jos se muuttuu rumaksi tai hänelle tulee mt ongelmia, en koskaan alkaisi seurustelemaan naisen kanssa kuka on ruma tai hänellä on mt ongelmia.
Minkälainen silmänilo itse olet? Oletko koskaan kurkannut peiliin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itse masentuisit mitä veikkaat jäisikö vaimo rinnallesi? Niimpä eli päätökset sen mukaan.
Ei, ei niin. Ei todellakaan. Jokainen vastaa vain itsestään. Ap:n vaimon ajatuksia ja päätöksiä ei tarvitse miettiä tässä tapauksessa ollenkaan. Jos ap:lla ei ole hyvä olla, niin hänellä ei ole hyvä olla ja hän muuttaa oman elämänsä niin, että hänellä on hyvä.
Ihmiset eivät paljon pane painoa sille lupaukselle, että ollaan yhdessä oli sitten tyyntä tai myrskyä. Tietenkään ei kummallakaan puolisolla ole hyvä olla, jos toinen on sairas, sehän on itsestäänselvyys. Omaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan voi kuitenkin hoitaa muutenkin kuin lähtemällä suhteesta heti ensimmäisten ongelmien tultua. Sairastunutta puolisoa on tarkoitus auttaa, eikä hylätä, kun ei ole enää kivaa. Ikään kuin ihmisen arvo mitattaisiin siinä, miten paljon hän voi tarjota lisämukavuutta puolisonsa elämään. Jos ei voi, vaihdetaan toiseen. Kovin on heppoista tuollainen rakkaus.
Myötä ja vastoinkäymisessä, my a$$...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroa, niin hänkin sitten paranee. Nyt on niin syvissä vesissä, ettei itse tajua erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidäkään. Todennäköisesti masennus paranee, kun hän pääsee sinusta eroon. Poikkeuksetta naiset alkavat kukoistaa eron jälkeen.
Et tiedä masennuksesta mitään.
Mutta minä tiedän. Eron jälkeen alkoi parantuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun exällä oli sama asenne. On syystäkin jo ex - ja sen koommin en ole kärsinyt masennuksesta.
Masennuin synnytettyäni yhteisen lapsemme. Lapsi oli keskonen, eikä ex juuri auttanut esim yöheräilyissä. Paloin loppuun. 8 vuotta mies ehti tätä nälviä ja pilkata.
1,5 vuotta sitten viimein lähdin. Minulla menee hyvin uudessa, kauniissa kodissa, kivassa työssä ja uudessa, onnellisessa parisuhteessa. Ex sen sijaan junnaa paikoillaan, eikä ole edes päässyt kenenkään kanssa treffeille. Kannatan todella lähtemistä.
Onko sairastanut koronaa? https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/covid-19-on-myos-merkittava…
"Kaikkein suurimmassa, vastikään julkaistussa 236 000 potilaan aineistossa eloonjääneistä varmistetuista covid-19-potilaista kolmasosa sai puolen vuoden kuluessa uuden neurologisen tai psykiatrisen diagnoosin. Yhteys ei liittynyt pelkästään vakavaan taudinmuotoon. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs, jos te molemmat ostaisitte köyttä, siis riittävän pitkää köyttä!
Vierailija kirjoitti:
Ap olin tuossa tilanteessa ja oli täpärällä etten masentunut itsekkin. Ei masentunutta pysty auttamaan hän nielee sinut kokonaan. Jos ystävä on masentunut, niin se on helpompi kun ystävöstä on helpompi ottaa etäisyyttä kun käy liian raskaaksi ja toinen ystävä voi auttaa. Kumppani on vaikeampi, en osaa sanoa mitä tekisin.
Kirjoitin tuonne, että olen ollut ja olen tilanteessa, jossa puoliso on masentunut. Perheessä on myös lapsia. Minä olen jäänyt ja sanoisin, että perheellämme on ollut huomattavasti enemmän hyviä hetkiä kuin huonoja. Olen punninnut asiaa vuosia ja päättänyt rakastaa. On ollut kuitenkin hyvin lähellä, että minäkin olisin kaatunut. Mielessäni taka-alalla on ihan aina miehen terveys, huoli nostaa päätään sekunnissa, jos näen muutamia tiettyjä asioita miehessä. Tämä ei ole helppoa. Hieman pelottaa myös lasten terveys tulevaisuudessa. Tai oikeastaan aika paljonkin pelottaa, mutta voin vain tehdä parhaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteeseen ei siis kannata ryhtyä apn kaltaisen luonnehäiriöisen luuserin kanssa. Altistaa mielenterveyden häiriöille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itse masentuisit mitä veikkaat jäisikö vaimo rinnallesi? Niimpä eli päätökset sen mukaan.
Ei, ei niin. Ei todellakaan. Jokainen vastaa vain itsestään. Ap:n vaimon ajatuksia ja päätöksiä ei tarvitse miettiä tässä tapauksessa ollenkaan. Jos ap:lla ei ole hyvä olla, niin hänellä ei ole hyvä olla ja hän muuttaa oman elämänsä niin, että hänellä on hyvä.
Ihmiset eivät paljon pane painoa sille lupaukselle, että ollaan yhdessä oli sitten tyyntä tai myrskyä. Tietenkään ei kummallakaan puolisolla ole hyvä olla, jos toinen on sairas, sehän on itsestäänselvyys. Omaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan voi kuitenkin hoitaa muutenkin kuin lähtemällä suhteesta heti ensimmäisten ongelmien tultua. Sairastunutta puolisoa on tarkoitus auttaa, eikä hylätä, kun ei ole enää kivaa. Ikään kuin ihmisen arvo mitattaisiin siinä, miten paljon hän voi tarjota lisämukavuutta puolisonsa elämään. Jos ei voi, vaihdetaan toiseen. Kovin on heppoista tuollainen rakkaus.
Lebtokoneessakin happinaamari pitää laittaa ensin itselle, sitten vasta auttaa se toisille. Niin pitää tehdä aina kaikessa muussakin. Myös tällaisessa asiassa. Tiedän mistä puhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina on syy masennukseen. Ehkä hän paranee kun pääsee sinusta eroon
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteeseen ei siis kannata ryhtyä apn kaltaisen luonnehäiriöisen luuserin kanssa. Altistaa mielenterveyden häiriöille.
Sinuna en syyllistäisi ketään. Jos sinä et ole ollut toisena osapuolena jutussa, niin et voi tietää mistään mitään valitettavasti.
Masennuksen juuret voivat olla lapsuudessa, joten toiset eivät välttämättä ymmärrä, miksi joku yhtäkkiä masentuu. Syyllistävät itsensä ja turhaan hakevat syitä, jos masentunut henkilö ei kerro kaikkia syitä, jotka johtavat masentumiseen. Voihan tuo olla tilapäistä riittämättömyyden tunnetta, stressiä jne.
Jos sinulla on hyvä itsetunto, joka perustuu hyvään turvalliseen kotiin ja sen luomaan itsetuntoon, et varmaan voikaan ymmärtää masentujaa. Nyt olet partnerisi tukena kuuntelemalla. Koko elämäänsä ei kannata kuitenkaan toisen kannattimena olla. Meillä on vain yksi elämä. Aika usein talouskin jää sen terveen ihmisen varaan. Lapsia ei pidä hankkia masentuneen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itse masentuisit mitä veikkaat jäisikö vaimo rinnallesi? Niimpä eli päätökset sen mukaan.
Ei, ei niin. Ei todellakaan. Jokainen vastaa vain itsestään. Ap:n vaimon ajatuksia ja päätöksiä ei tarvitse miettiä tässä tapauksessa ollenkaan. Jos ap:lla ei ole hyvä olla, niin hänellä ei ole hyvä olla ja hän muuttaa oman elämänsä niin, että hänellä on hyvä.
Ihmiset eivät paljon pane painoa sille lupaukselle, että ollaan yhdessä oli sitten tyyntä tai myrskyä. Tietenkään ei kummallakaan puolisolla ole hyvä olla, jos toinen on sairas, sehän on itsestäänselvyys. Omaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan voi kuitenkin hoitaa muutenkin kuin lähtemällä suhteesta heti ensimmäisten ongelmien tultua. Sairastunutta puolisoa on tarkoitus auttaa, eikä hylätä, kun ei ole enää kivaa. Ikään kuin ihmisen arvo mitattaisiin siinä, miten paljon hän voi tarjota lisämukavuutta puolisonsa elämään. Jos ei voi, vaihdetaan toiseen. Kovin on heppoista tuollainen rakkaus.
Lebtokoneessakin happinaamari pitää laittaa ensin itselle, sitten vasta auttaa se toisille. Niin pitää tehdä aina kaikessa muussakin. Myös tällaisessa asiassa. Tiedän mistä puhun.
Niin tiedän minäkin ja siksi kirjoitinkin myös omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista sekä sen hoitamisesta. Se ei kuitenkaan vaadi toisen hylkäämistä. Elämä ei ole aina kivaa ja helppoa, mutta omaan perheeseen tulee voida luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Aina on syy masennukseen. Ehkä hän paranee kun pääsee sinusta eroon
No sittenhän kaikki on hyvin, eikös? Molemmat saavat elämänsä kuntoon ja arki sujuu erillään, sehän on ihan paras vaihtoehto.
Masennukseen on aina syy, totta, mutta sitä syytä ei välttämättä löydetä ikinä, ei edes ammattiauttajan kanssa. Tunnen yhden ihmisen, jonka masennus sai maahan suorilta jaloilta noin 35 vuotiaana. Syytä on etsitty ammattiauttajan kanssa kauan ja jostain lapsuudesta se luultavasti on alkunsa saanut, mutta nyt ei auta muuta kuin yrittää korjata ajan haavat.
Vierailija kirjoitti:
Masennuksen juuret voivat olla lapsuudessa, joten toiset eivät välttämättä ymmärrä, miksi joku yhtäkkiä masentuu. Syyllistävät itsensä ja turhaan hakevat syitä, jos masentunut henkilö ei kerro kaikkia syitä, jotka johtavat masentumiseen. Voihan tuo olla tilapäistä riittämättömyyden tunnetta, stressiä jne.
Jos sinulla on hyvä itsetunto, joka perustuu hyvään turvalliseen kotiin ja sen luomaan itsetuntoon, et varmaan voikaan ymmärtää masentujaa. Nyt olet partnerisi tukena kuuntelemalla. Koko elämäänsä ei kannata kuitenkaan toisen kannattimena olla. Meillä on vain yksi elämä. Aika usein talouskin jää sen terveen ihmisen varaan. Lapsia ei pidä hankkia masentuneen kanssa.
Näin se on, mutta harvat asiaa ymmärtävät. He eivät edes halua ymmärtää, mutta he huutavat kovimmalla äänellä vain, niin kuin tyhmimmät usein tekevät.
Et tiedä masennuksesta mitään.