Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtaudut kateellisiin ihmisiin?
09.07.2021 |
Miten kateus ilmenee ja miten suhtaudut siihen ja oletko itse katkera/kateellinen jollekkin?
Kommentit (31)
Ignooraan, ja jos joutuu tekemisiin väkisin niin kerron mahdollisimman vähän elämästäni. Asialinjalla vaan siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälin heitä tietyllä tavalla.
Heillä on suurehkoja ongelmia itsetuntonsa kanssa. Eivätkä luota itseensä tarpeeksi.
On jotenkin sairaaloista ajatella ja tuntea niin, että jos jollakulla on jotain sellaista, mitä ei itsellä ole, se on poissa juuri minulta itseltäni ja olen huonompi ihminen kuin tuo toinen.
Kateutta esiintyy omaisuuden, menestymisen, ulkonäön, työssä pärjäämisen, ihmissuhteiden, harrastusten ja aivan minkä asian tahansa tiimoilta.
On itse asiassa järkyttävää todeta, miten erilaisista asioista ihmiset voivat olla kateellisia toisilleen.
Jos on vahva itsetunto, ihminen käsittää, että jokaisella on jokin asia paremmin kuin toisella.
Ja jokaisella on niin omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Kateus tekee vain katkeran mielen ja tietynlaisen pahantahtoisuuden sitä ihmistä kohtaan, jota kahdehtii.
Jotkut alkavat jopa toivoa pahaa, kadehtimalleen ihmiselle.
Siksi säälin niitä ihmsiä, joilla on voimakkaat kateuden tunteet joitakin ihmisiä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
tosi moninainen kysymys. Joskus kateus on asia, joka saa vihaamaan. Se on enemmälti ikävää ja ärsyttävääkin. Joskus taas kateus voi olla eteenpäin vievä voima. esim itse vähän kadehdin tuttuni yritystä ja sen myötä lähdin luotsaamaan omaani, joka nyt menestyy ihan ok
Joo, totta. Kommentoija on aivan oikeassa,
Tuollainen kateus ei ole voimia vievää "sairautta", vaan se yllyke itselle yrittää enemmän ja saada aikaan näkyviä tuloksia. Mikä taas tuottaa tälle ihmiselle onnistumisen tunteita elämässä.
Jolloin se varsinaine kateus unohtuu kokonaan, uuden elämän pyörteissä.
On kahdenlaista kateutta.
Tervettä kateutta on tehdä naapuria korkeampi halkopino.
Sairasta kateutta on käydä kaatamassa naapurin halkopino.
Kyllä olen jonkin verran kateellinen.
Olen kateellinen älykkäille ihmisille, sillä he ovat tietyllä tavalla aina etulyönti asemassa muihin ihmisiin nähden.
He huomaavat nopeasti asioita, heillä on kyky toimia nopeasti koska he huomaavat nopeasti, missä jokin mättää, ja mikä on ongelman ydin.
Tämä ei ole pahantahtoista kateutta, vaan toivoisin itse olevani heidän kaltaisiin.
Ihailen noita ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi olla tekemisissä. Olen liian vaativa siinä mielessä, että ystävieni pitäisi olla täydellisen lojaaleita. Sellaisia ei oikeastaan ole.
Pienennän itseäni. Tottunut siihen jo lapsesta asti. Herkkyys ja tuo on huono yhdistelmä. En ikinä päätynyt kovin korkealle, en kestä sitä että joku on minulle kateellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säälin heitä tietyllä tavalla.
Heillä on suurehkoja ongelmia itsetuntonsa kanssa. Eivätkä luota itseensä tarpeeksi.
On jotenkin sairaaloista ajatella ja tuntea niin, että jos jollakulla on jotain sellaista, mitä ei itsellä ole, se on poissa juuri minulta itseltäni ja olen huonompi ihminen kuin tuo toinen.
Kateutta esiintyy omaisuuden, menestymisen, ulkonäön, työssä pärjäämisen, ihmissuhteiden, harrastusten ja aivan minkä asian tahansa tiimoilta.
On itse asiassa järkyttävää todeta, miten erilaisista asioista ihmiset voivat olla kateellisia toisilleen.
Jos on vahva itsetunto, ihminen käsittää, että jokaisella on jokin asia paremmin kuin toisella.
Ja jokaisella on niin omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Kateus tekee vain katkeran mielen ja tietynlaisen pahantahtoisuuden sitä ihmistä kohtaan, jota kahdehtii.
Jotkut alkavat jopa toivoa pahaa, kadehtimalleen ihmiselle.
Siksi säälin niitä ihmsiä, joilla on voimakkaat kateuden tunteet joitakin ihmisiä kohtaan.
Jos näin vahvasti tunnet kuin kirjoitat, epäilen, että kiellät itseltäsikin oman kateutesi.
Kateus on yleinen ja inhimillinen tunne. Lopettakaa tällainen tunteiden epänormalisointi, mitätöinti ja vähättely.
Lisään yleensä vettä myllyyn. Huvitun ja pidän hauskaa niiden kustannuksella .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen köyhä, ylipainoinen ja - ikäinen yksinhuoltaja, joten luulen ettei minua kukaan kadehdi. Mutta tässä joku aika sitten puhuin ystäväni kanssa äidistäni ja siitä, kuinka hän nyt vasta jotenkuten tuntuu hyväksyvän minut. Aiemmin oli todella ilkeä ja väheksyvä minua ja valintojani kohtaan. Ystäväni sanoi, että mielestään äiti oli mustasukkainen ja kateellinen minulle nuoruudesta ja ihan näpsäkästä ulkonäöstäni. Että hän huomasi oman ikääntymisensä rinnallani ja kadehti elämääni. Enpä tiedä, oliko tuo totta vai ei, mutta nykyään hän on joskus jopa ihan kiva minulle... Kokee ehkä että nyt ollaan samalla viivalla molemmat? Itse en kyllä kadehdi todella kauniita tyttäriäni, olen ylpeä heistä ja kaikesta huolimatta nautin omasta iästäni ja ennen kaikkea elämänkokemuksesta.
Moneet ostaa oikeutensa tekoiihinsa selityksilllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienennän itseäni. Tottunut siihen jo lapsesta asti. Herkkyys ja tuo on huono yhdistelmä. En ikinä päätynyt kovin korkealle, en kestä sitä että joku on minulle kateellinen.
Tämä, ja näitä ihmisiä kun sattuu työyhteisöön niin olen todella varovainen.
Nyt uudesta esimiehestä herkkänä jotain kateellisuutta tai vastaavaa aistin, joten hiljaisuudessa etsin uuden duunin ja sanoin itseni irti.
Olen oppinut vain pakenemaan, en taistelemaan.
En puhu heille yksityisasioista, esim. rahasta, siinäpähän naapurien kanssa juoruavat ja arvuuttelevat paljon sitä rahaa on kun eivät kehtaa päin naamaa tulla kysymään. Eikä totuutta viitti kertoa kun leuat loksahtavat kateudesta auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moneet ostaa oikeutensa tekoiihinsa selityksilllä.
Se on justiiin sekin kun ihhminen ei ymmärrä sitä että mitä on jos asiat meneee hänen osakseeen huonoimmin päiin vasta sittten kun niin tapahtuuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moneet ostaa oikeutensa tekoiihinsa selityksilllä.
Se on justiiin sekin kun ihhminen ei ymmärrä sitä että mitä on jos asiat meneee hänen osakseeen huonoimmin päiin vasta sittten kun niin tapahtuuu.
Mikää on minusta aika vammaista.
En ole kateellinen, ei ole tarvetta. Katkerat ihmiset ovat yleensä kateellisia. Jos on kaikki hyvin, ei tarvitse olla kade.
Vierailija kirjoitti:
En puhu heille yksityisasioista, esim. rahasta, siinäpähän naapurien kanssa juoruavat ja arvuuttelevat paljon sitä rahaa on kun eivät kehtaa päin naamaa tulla kysymään. Eikä totuutta viitti kertoa kun leuat loksahtavat kateudesta auki.
Onpa yksipuolista ajettelua.
Ei raha ole ainoa asia josta ihmiseet ovat toisilleen kateellisia.
Esimerkiksi tiedemaailmassa kateus kukoistaa.
Vaikka ei siitä yleisesti puhuta.
Samoin työelämässä yleensä, työelämässä kun menestyä ammattitaidolla ja älykkyydellä ne köyhätkin ihmiset. Ja erittäin hyvin.
Sääliä saa ilmaiseksi. Kateus pitää ansaita.
Vaikka huomaan heidän kateuden olen vaan, en jaksa välittää.
Itse olen kateellinen niille jotka ovat pystyneet laihduttamaan, mutta ihan terveellä tavalla koska tiedän että
minulla on samat mahdollisuudet.
tosi moninainen kysymys. Joskus kateus on asia, joka saa vihaamaan. Se on enemmälti ikävää ja ärsyttävääkin. Joskus taas kateus voi olla eteenpäin vievä voima. esim itse vähän kadehdin tuttuni yritystä ja sen myötä lähdin luotsaamaan omaani, joka nyt menestyy ihan ok