Ainut kauhuleffa jota en pysty katsomaan tulee tänään
Yle Teemalta(!) klo 22.40. Eli Brian De Palman Carrie. En pysty kun olen itse ollut kiusattu luokattoman huonon äidin hoteissa. :,(
Toki myönnän että katselen vain valtavirran klassisia kauhuelokuvia tai niin-huono-että-hyvä kauhuja eli turha tulla että se ja tuo Marttyyrit on niin ja niin paljon pahempi.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääpä katsoa. Onko parempi kuin se uusi Carrie?
Ei kai kukaan oikeasti pidä näitä uudelleenfilmatisointeja parempina kuin alkuperäisiä???
Pitää. Tekniikka on paljon parempi ja elokuvista saadaan eläväisempiä ja todemman tuntuisia
elokuvat on muutakin kuin teknisiä suorituksia. no eipä yllätä, että vauvalla hehkutetaan tarkempaa kuvanlaatua ja efektejä tärkeimpänä kriteerinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääpä katsoa. Onko parempi kuin se uusi Carrie?
Ei kai kukaan oikeasti pidä näitä uudelleenfilmatisointeja parempina kuin alkuperäisiä???
No ei varmaan vanhat käppänät, jotka on eka nähneet nuoruudessaan ne 70-luvulla tehdyt ”kauhu”leffat ja saa kunnon nostalgiaorgasmit niistä tänäpäivänä.
Joo kyllä nää 30vuotiaat boomerit on noloja! Marvel-leffat päihittää ihan kaikki ennen 2010 tehdyt pätkät ihan vain CGI ansioiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääpä katsoa. Onko parempi kuin se uusi Carrie?
Ei kai kukaan oikeasti pidä näitä uudelleenfilmatisointeja parempina kuin alkuperäisiä???
No ei varmaan vanhat käppänät, jotka on eka nähneet nuoruudessaan ne 70-luvulla tehdyt ”kauhu”leffat ja saa kunnon nostalgiaorgasmit niistä tänäpäivänä.
Ja vähän wokeilua joukkoon. Olen nähnyt yhden Carrien uudisversion missä Sue Snell, juutalainen tyttö, oli muutettu mustaksi.
Kiitos vinkistä. Oon nähnyt tuon lapsena, mutta muistan siitä vain sen kiusaamisen "huipuentuman". Mutta joo, pitääpä katsoa. Itsekin olin kiusattu ja jäin siksi ihan yksin ja erakoiduin. Olen kuitenkin suht tyytyväinen elämääni nykyään, vaikka tietysti elinikäinen masennus seuranani. Nuoruus oli kauheaa, yritin itsemurhaa ja jouduin pöpiläänkin jossain vaiheessa. Nykyään tasaisesti työelämässä ja tykkään työstäni.
Olen hyväksynyt sen, että tulen aina elämään yksin. Ei se edes ole pahin mahdollinen ihmiskohtalo. Se vaan on vaikein asia hyväksyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääpä katsoa. Onko parempi kuin se uusi Carrie?
Ei kai kukaan oikeasti pidä näitä uudelleenfilmatisointeja parempina kuin alkuperäisiä???
No ei varmaan vanhat käppänät, jotka on eka nähneet nuoruudessaan ne 70-luvulla tehdyt ”kauhu”leffat ja saa kunnon nostalgiaorgasmit niistä tänäpäivänä.
No on 70-luvun Carriessa kuitenkin se "etu" että Sissy Spacek sentään näyttää kiusauksen uhrilta. Tämä 2010-luvun Carrie taas oli joku instabeibe korjattuine huulineen ja nenineen.
No niin suklaata on elokuva iltaan. Harvinaisen hyviä elokuvia näin perjantai iltaan. Hiton hyvä juttu kun selviltä päin viettää yksinäistä iltaa.
M.50
Pikkasen ohis, mutta en kestä mitään elokuvaa, jossa edes ajatuksen tasolla tapahtuu eläime/ille jotain pahaa. Kirjana pystyn lukemaan ja olen tuon Uinu, uinu lemmikkini lukenutkin.
Kanava vaihtuu kaikista leffoista tai sarjoista, joissa eläin kärsii, ihan sama sama reaktio riippumatta onko kuvauksissa vahingoitettu eläimiä oikeasti vai ei, en vaan kestä. Ihmisten kuolemat tv:ssä ei taas aiheuta oikein mitään tunteita. Tunnistaako muut itsessään samaa yliherkkyyttä..?
Olipa ällöttäva ja turhanpäiväinen filmi kun silmäilin Uinu uinu lemmikkini äsken läpi. Poika oli söpö tosin mutta ei muuta.
Ei tää Uinu uinu ainakaan oo häävi. Kingin kirjat ei käänny elokuviksi. Näyttelijätkin suht huonoja.
Vierailija kirjoitti:
Ei tää Uinu uinu ainakaan oo häävi. Kingin kirjat ei käänny elokuviksi. Näyttelijätkin suht huonoja.
Tahattoman komedian puolelle menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääpä katsoa. Onko parempi kuin se uusi Carrie?
Ei kai kukaan oikeasti pidä näitä uudelleenfilmatisointeja parempina kuin alkuperäisiä???
No ei varmaan vanhat käppänät, jotka on eka nähneet nuoruudessaan ne 70-luvulla tehdyt ”kauhu”leffat ja saa kunnon nostalgiaorgasmit niistä tänäpäivänä.
No on 70-luvun Carriessa kuitenkin se "etu" että Sissy Spacek sentään näyttää kiusauksen uhrilta. Tämä 2010-luvun Carrie taas oli joku instabeibe korjattuine huulineen ja nenineen.
Ei nykyajan leffoihin edes huolita luonnollisia naisia. Jos miettii niitä aiempien, ihan 70-90-luvun leffoja, niissä naiset oli suht tavallisen tai jopa vähän erikoisenkin näköisiä. Ja tarkoitan nyt pääosan näyttelijää, eikä sitä sivuroolia joka saakin näyttää ihan seinästä revityltä. Ei nykyaikana olisi esimerkiksi Sigourney Weaverilla mitään mahiksia päästä Alien-elokuvien näyttelijäksi, jos ne elokuvat tehtäisi vasta nyt ja hän olisi nuori pienitissinen viivahuuli. Todennäköisesti siihen rooliin valittaisi joku nuori jo valmiiksi menestynyt poppitähti, jolla on silikonitissit ja muutenkin täysin uusiksi tuunattu ulkonäkö.
Juuri siksi tykkään näistä vähän vanhemmista leffoista, että niissä oli vielä edes hitunen todellisuutta mukana mikä lisää samaistumisen tunnetta ja nykyaikaan verrattuna ne tehtiin ihan naurettavan halvalla budjetilla. Mikä toki kyllä näkyykin.. Mutta arvostan sitä aitoutta, että siitä saatiin silti tehtyä uskottava elämys. Koska se jos mikä vaati taitoa. Ei voitu vaan tehdä kaikkea helposti tietokoneella animoimalla, vaan ne kohtaukset tehtiin oikeasti.
Tää Uini Uinu oli ihan joutava leffa. Ainut kohokohta oli Ramonesin nimibiisi, joka sekin sopi hyvin huonosti kauhuleffaan, tuommoinen voimapoppi.
Carrien kohtalo olisi ollut surullinen vaikkei mitään olisikaan tapahtunut tansseissa. Tommy olisi palannut Suen luo ja vaikka menestys tansseissa olisi hiukan kantanutkin ei Carrie silti, varsinkaan hulluine äiteineen, olisi päässyt suosittujen teinien joukkoon.
Nostetaan ja kysytään moniko katsoi petsemateryn eilen? Mä katsoin myös carreyn siihen perään. Ihan hyviä elokuvia molemmat. Vähän myöhemmin olisivat saaneet olla kun yöllä kauhuleffoista ja kirjoista saa enemmän tunnelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle taas ainoa elokuva, jota en pysty katsomaan, ei ole varsinaisesti kauhua, vaan scifiä, nimittäin Tarkovskin Solaris. Näin siitä osan joskus lapsena enkä koskaan ole tuntenut sellaista kauhua kuin silloin. On kummallista, että useimmissa maissa Solaris on sallittu lapsille tai sen ikäraja on korkeintaan 12.
Minullakaan ei kauhua mutta The Walk on ainoa elokuva minkä olen joutunut eläessäni jättämään kesken. Korkeanpaikankammoisena jaloistani meni tunto ja näen vieläkin painajaisia.
Carriesta tykkäsin lapsena sekä kirjana että elokuvana. Nyt en ole vuosiin lukenut/nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääpä katsoa. Onko parempi kuin se uusi Carrie?
Ei kai kukaan oikeasti pidä näitä uudelleenfilmatisointeja parempina kuin alkuperäisiä???
Pitää. Tekniikka on paljon parempi ja elokuvista saadaan eläväisempiä ja todemman tuntuisia
elokuvat on muutakin kuin teknisiä suorituksia. no eipä yllätä, että vauvalla hehkutetaan tarkempaa kuvanlaatua ja efektejä tärkeimpänä kriteerinä.
Samat vauva-8v-8K-urpåt toisessa keskustelussa urheina kertovat, ettei kauhuleffa pelottanut yhtään "kun siitä heti näki, että oli tosi huonot tietokonetehosteet" ;D
Carrie (1976) on elokuvahistorian merkkipaaluja, sen remaket ja niiden jatko-osat eivät ole. Ja piste.
Ymmärrän kuitenkin ihmisen nuoruudesta johtuvan dissaamisen/trollaamisen, eihän jotkut jonnet katso edes mustavalkoisia elokuvia sillä perusteella kun ne ovat vanhanaikaista tekniikkaa.
Kuinkas sattuikaan tähän ketjuun hyvä esimerkki, mutta kyllä minua naurattaa, kun nämä Uinu, uinu lemmikkini -dissaajat katsovat "päivitetyn" version vuodelta 2019 ja haltioituneina tulevat tänne ylistämään sen "parempia tehosteita" ja "uskottavampia näyttelijäsuorituksia" :DDD
No ei varmaan vanhat käppänät, jotka on eka nähneet nuoruudessaan ne 70-luvulla tehdyt ”kauhu”leffat ja saa kunnon nostalgiaorgasmit niistä tänäpäivänä.