Epäilen sairastavani yleistä ahdistuneisuushäiriötä.
Varmaan viimeiset 20 vuotta minua on ahdistanut jatkuvasti. Kuljen ympäriinsä ahdistuneena enkä saa mitään aikaiseksi. Aamulla herään ja ensimmäinen tunne on selittämätön ahdistus: kuinka selviän päivästä, kuinka jaksan, pitäisi siivota, tarjota lapsille enemmän aikaa/leikkiä/elämyksiä. Pesemättömät pyykit ahdistaa, imuroimattomuus ahdistaa, sähköpostien lukemattomuus ahdistaa. Kaikki ahdistaa.
Lisäksi mietin jatkuvasti, mitä muut minusta ajattelevat. Yleisillä paikoilla kiinnitän huomioni käyttäytymiseeni, ulkonäkööni, ryhtiini, vedän mahaa sisäänpäin. Ettei kukaan vain ajattelisi minusta mitään pahaa. Suoritan elämääni, yritän käyttäytyä kuten luulen muiden ajattelevan että miten pitää elää. Teeskentelen, miellytän ihmisiä, etteivät he vain ajattelisi minusta mitään negatiivista. Ja koen tästä suunnatonta ahdistusta.
Haluan pukea lapseni "oikein" ja hyvin, ja käydä oikeissa paikoissa (esim. kesäisin uimarannalla, koska niin kuuluu tehdä), ettei vaan ahdistaisi. Ettei kukaan pitäisi minua huonona äitinä. Kuuraan epätoivoissani tiskipöytää, koska tahrat ahdistavat. En osaa olla oma itseni, koko ajan ahdistaa, mietin mitä muut ajattelevat/tekevät/minulta odottavat.
Ahdistaa se että ahdistaa, ehkäpä olisi aika varata lääkärille kunhan terveysasemat taas syksyllä aukeavat? (ainoa ongelma on se, että yllättäen soittaminen ja puhelimessa puhuminen ahdistavat, kädet hikoaa ja tärisee, pulssi on varmaan 150, heikottaa... kun pitää soittaa jonnekin) Ahdistaa jopa se että myönnän kuinka kaikki ahdistaa.
Vinkkejä, neuvoja, kohtalontovereita, perseellepotkijoita? (ps. ahdistaa jopa hieman se, että uskalsin tämän aloituksen tehdä..)
Kommentit (34)
mene lääkäriin ja pyydä opamoxit. ne auttavat minulla,mutta ovat mietoja bentsoja,joihinn ei jää koukkuun
Ajan yksityiselle voi tilata lääkäriasemalta netitsekin. Terv.keskuksen yleislääkäri ei ole se paras kun oireilu noin selkeää. Psykiatria suosittelisin
Enkä välttämättä halua lääkitystä, olen syönyt Optiparia 20-40mg vuosia sitten vaikeaan masennukseen. Lopetin lääkityksen, koska se teki minut turraksi ja tasaiseksi. Ja koska masentava elämäntilanne raukesi. Nyt olen herännyt huomaamaan tämän jatkuvan, selittämättömän ahdistuksen, johon voisin jotakin apua kaivata. Ihan tyhmää kun omille ahdistuneille ajatuksilleen ei voi mitään, ja ne vaikuttavat jo arkielämään.
Esim. tänään eräässä ulkoilmaan sijoittuvassa harrastuksessa mietin, onko paitani sopiva sinne!? Siis mitä ihmettä? Varmaan kellään kanssaharrastajalla ei kiinnosta minun paitani, mutta niin se vaan minua ahdisti :( Ja paita oli ihan normaali musta, hihaton henkkamaukan toppi.. Tajuan itsekin omien ajatusteni päättömyyden, mutta jotenkin ne vaan tupsahtaa tajuntaan. t. ap
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:10"]
mene lääkäriin ja pyydä opamoxit. ne auttavat minulla,mutta ovat mietoja bentsoja,joihinn ei jää koukkuun
[/quote]
Opamoxeja on kokeiltu, ainoastaan väsyttivät, eivät vieneet pois ahdistusta. Ei oikein hyvä yhdistelmä: 2 lasta, mies töissä ulkomailla ja lääkkeet jotka väsyttävät :( (lääkkeet siis määrättiin erääseen akuuttiin kriisiin, en saanut sielläkään vastaanotolla aukaistua suutani ja kerrottua muista oireistani..). t. ap (joka alkaa jo omiinkin silmiinsä näyttää kohtalaisen friikiltä..)
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:05"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 22:55"]
Miten vaikeaa on soittaa ja varata lääkjärille aika j akertoa nämä asiat kunno0lla?
[/quote]
Vaikeaa. Kädet hikoaa ja sydän tykyttää ja suuta kuivaa ja päässä ei tunnu olevan yhtään järkevää lausetta. Lisäksi vielä jos puhelimeen vastaa joku tylympi hoitaja joka vähättelee ongelmaani, niin se on entistä vaikeampaa. Siinäkin tilanteessa tulee mieleen "miellyttää" häntä ja vähätellä omia oireita ja varsinkin "ei meillä kyllä nyt ole aikoja antaa"- puheeseen olisi NIIN helppo sanoa että kiitos, en oikeastaan tarvitsekaan aikaa, antakaa se sille joka sitä oikeasti tarvitsee.. Ei näitä asioita voi ymmärtää sellainen, joka ei samasta paskasta kärsi.. :( t. ap
[/quote]
Sama kokemus. Ne vähättelevät hoitajat :(
No niin, on niitä tietysti kiireellisempiäkin tapauksia. Kiitos ja näkemiin, anteeksi kun häiritsin.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:10"]mene lääkäriin ja pyydä opamoxit. ne auttavat minulla,mutta ovat mietoja bentsoja,joihinn ei jää koukkuun
[/quote]
Kaikkiin bentzoihin syntyy ajan myötä riippuvuus ja toleranssin kasvu.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:28"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:05"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 22:55"]
Miten vaikeaa on soittaa ja varata lääkjärille aika j akertoa nämä asiat kunno0lla?
[/quote]
Vaikeaa. Kädet hikoaa ja sydän tykyttää ja suuta kuivaa ja päässä ei tunnu olevan yhtään järkevää lausetta. Lisäksi vielä jos puhelimeen vastaa joku tylympi hoitaja joka vähättelee ongelmaani, niin se on entistä vaikeampaa. Siinäkin tilanteessa tulee mieleen "miellyttää" häntä ja vähätellä omia oireita ja varsinkin "ei meillä kyllä nyt ole aikoja antaa"- puheeseen olisi NIIN helppo sanoa että kiitos, en oikeastaan tarvitsekaan aikaa, antakaa se sille joka sitä oikeasti tarvitsee.. Ei näitä asioita voi ymmärtää sellainen, joka ei samasta paskasta kärsi.. :( t. ap
[/quote]
Sama kokemus. Ne vähättelevät hoitajat :(
No niin, on niitä tietysti kiireellisempiäkin tapauksia. Kiitos ja näkemiin, anteeksi kun häiritsin.
[/quote]
Juuri näin... Voitin juuri itseni ja ahdistukseni ja kykenin soittamaan sinulle apua saadakseni, sinä mitätöit minut ja vähättelet ongelmaani ja saat minut tuntemaan itseni entistä ahdistuneemmaksi.. t. ap
Mulla on hyvä kiertotie tuohon hoitajien vähättelyyn. Älä sano aikaa varatessa mitään että epäilet ahdistushäiriötä, vaan keksi joku fyysinen sairaus jota epäilet ja johon ahdistusoireetkin sopii, ja saat sen perusteella lääkäriajan. Sitten siellä lääkärin vastaanotolla selität vaan kauheasti oireita jotka sopii ahdistukseen, niin se lääkäri ehdottaa sitä diagnoosia sulle itse (ne rakastaa antaa ihmisille tuollaisia diagnooseja, joten älä itse sano sitä missään vaiheessa, vaan annan lääkärin keksiä muka itse. Sitten voit lopuksi itse myöntää että niin taitaa olla) Saat tuollain lääkkeet heti.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:34"]
Mulla on hyvä kiertotie tuohon hoitajien vähättelyyn. Älä sano aikaa varatessa mitään että epäilet ahdistushäiriötä, vaan keksi joku fyysinen sairaus jota epäilet ja johon ahdistusoireetkin sopii, ja saat sen perusteella lääkäriajan. Sitten siellä lääkärin vastaanotolla selität vaan kauheasti oireita jotka sopii ahdistukseen, niin se lääkäri ehdottaa sitä diagnoosia sulle itse (ne rakastaa antaa ihmisille tuollaisia diagnooseja, joten älä itse sano sitä missään vaiheessa, vaan annan lääkärin keksiä muka itse. Sitten voit lopuksi itse myöntää että niin taitaa olla) Saat tuollain lääkkeet heti.
[/quote]
Hyvä suunnitelma! Täytyy kokeilla. Kiitos!
Itse varaisin ajan yksityiseltä jos jatkuvasti ahdistaa. Monet kärsivät kymmeniä vuosia ahdistuneisuudesta, mutta jos menee toimintakyvyttömäksi niin parempi ottaa lääkettä kuin jäädä yhteiskunnan huollettavaksi.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 23:49"]
Itse varaisin ajan yksityiseltä jos jatkuvasti ahdistaa. Monet kärsivät kymmeniä vuosia ahdistuneisuudesta, mutta jos menee toimintakyvyttömäksi niin parempi ottaa lääkettä kuin jäädä yhteiskunnan huollettavaksi.
[/quote]
Kyllä se terveysasemallakin hoituu, säästää ainakin rahaa. Mä oon testannut ite tuota niksiä minkä annoin, ja vieläpä just Oulussa (keskustan terveysasemalla)
-20
Pittääpä siis keksiä joku kauhia fyysinen vaiva ;) Ei vaan, kunhan sais jotain järkeä tähän oloon! Kait sitä pitää alkaa yksityisiä katselemaan, en suoraan sanottuna kamalasti luota tuohon tk-systeemiin.. Pojan puolitoistavuotisneuvola ois parin kuukauden päästä, jospa sitä siellä sais otettua asian puheeksi. Ollaan vasta muutettu tälle alueelle, joten en yhtään tiedä minkälainen neuvolantäti siellä on vastassa. Siis että kyseleekö myös miten äiti jakselee jne. En varmaan muuten saa sanaa suustani, vaikka tiedän että pitäisi.
Hirmu "kivaa" että täällä on myös muita vastaavista oloista kärsiviä, tsemppiä meille... t. ap
Ap, uskon että sinulla on ainakin ahdistuneisuushäiriö. Minulla on, ja viimeksi tänään jouduin pakottamaan itseni VAATIMAAN aikaa psykologille (olen hoitoputkessa, mutta oma paikka kesän ajan kiinni ja päivystävältä vaikea saada aikoja!) ja sain purra kieleeni, etten käpertynyt ahdistukseeni kera tykytysten ja pyytänyt samalla vielä anteeksi!!