Psykologia & logopedia 2022

Yllättävästi juuri ainakin Helsingin yliopisto tuntuu unohtelevan, että heitä koskee myös Hallintolaki ja hyvän hallinnon periaatteet:

- yhdenvertaisuusperiaate, joka velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen

-tarkoitussidonnaisuuden periaate, jonka mukaan viranomaisella ei saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin

-objektiviteettiperiaate, joka edellyttää viranomaisilta asiallista ja puolueetonta toimintaa

-suhteellisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisen toimen on oltava asianmukainen, tarpeellinen ja oikein mitoitettu sen tavoitteen kannalta, johon kysymyksessä olevalla toimella pyritään

-luottamuksensuojaperiaate, joka on ennen muuta yksilön suojaa julkista valtaa vastaan ja antaa yksityiselle oikeuden luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen.

Miten yliopistolla menee tällä hetkellä noin niinku omasta mielestä esim. tuon luottamuksensuojaperiaatteen kanssa?

Ei heillä ole sen enempää kuin muillakaan julksen instansseilla, oikeutta elää pellolla kuin Ellun kanat ja hihitellä nurkan takana tyhmille hakijoille. En ymmärrä miksi tähän ei ole vieläkään kukaan puuttunut? Hesarille voisi olla tässä juttuideaa.

Vähintään pitäisi ainakin saada tietää nimeltä henkilöt, jotka noita kokeita tekee ja ketkä niistä on vastuussa. Samoin Helsingin yliopisto lähettelee sähköposteja, joissa on henkilön nimi, mutta ei yhteystietoja. Itse julkista työtä tehneenä joudun vastailemaan puhelimeen, ja siihen on vastattava, vaikka joskus puhelut on ihan päättömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samat kohdat näyttäisivät menneen väärin tosi monilla, myös minulla. Suosittelen kyllä valittamaan heti. Tulosten julkistamisen jälkeen muutoksia on äärimmäisen vaikea ellei jopa mahdoton saada aikaan, vaikka virhe olisi ilmeinen. Viime vuonna tulosten jälkeisiä aiheellisia valituksia kumottiin perusteella sori, pieleen meni mutta koe oli kaikille sama

Jätin itse vastaamatta tuohon weigelt-kyssäriin. Jos olisin vastannut, olisin luultavasti vastannut väärin. En usko hyötyväni valituksista suhteessa muihin, joten en jaksa ruveta sellaista näpyttelemään. Kannustan kuitenkin kaikkia halukkaita valittamaan, koska hakijoilla on oikeus virheettömään kokeeseen. Mitä enemmän teidän valitukset aiheuttaa ketutusta kokeen laatijoille, sitä todennäköisemmin ensi vuoden koe on huolellisemmin laadittu.

Lisään vielä:

Vuodesta toiseen toistuvat karkeat virheet kokeissa ovat puhdasta epäkunnioitusta hakijoita kohtaan. Viime vuoden farssi aiheutti melkoisesti kesätöitä niin hakijoille kuin laitoksille. Sama meininki jatkui taas matikantehtävien osalta. Oletin kokeessa, että tehtävissä on tarkoituksellinen ja kekseliäs jippo, eli väärin vastanneet saavat miinuksia. Näin ei sitten ollutkaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää täysin käsittämätön munaus.

Virheettömän kokeen laatiminen ei ole lainkaan mahdotonta, vaan puhtaasti resurssikysymys. Uskon, että virheettömyyteen päästäisiin käyttämällä kokeen laatimiseen edes kymmenesosa siitä ajasta, mitä keskimääräinen sisäänpäässyt hakija käyttää lukemiseen kuukauden aikana. Sen sijaan on ilmiselvää, että kokeen laatijat eivät taaskaan tarkastuttaneet tekelettään yhtään ainutta kertaa.

Inhimillisiä virheitä käy kaikille, mutta nämä eivät enää selity sillä. Nämä ovat ylimielisyyden, välinpitämättömyyden tai ties minkä tuotosta. Vaikka oma koe meni loistavasti, ottaa silti todella paljon päähän niiden puolesta jotka osasivat liikaa ja tuhlasivat aikansa matikantehtäviin, joita kukaan ei ollut viitsinyt laskea etukäteen läpi.

Sama itkuvirsi joka kevät näistä kokeen "virheistä", jotka yleensä ovat oikeasti tulkintaeroja. Kokeen laatijan on mahdotonta keksiä että sinä olet ajatellut jonkin olevan "jippo" koska he eivät jippoja tee. Niin kauan kuin ihmiset tekevät kokeita (ja varmaan silloinkin jos tekoäly niitä tekisi) on ihan ymmärrettävää että kokeissa on erilaisia tulkinnoista johtuvia "virheitä".

Esim. viimevuotiset virheet eivät olleet "tulkintaeroja", vaikka kuinka täällä pätijät yrittivät niin selittää. Oikaisuvaatimusten vastineissakin myönnettiin, että tehtävissä oli virheitä, mutta ei niitä voinut vain yksittäisen hakijan hyväksi korjata.

Myös tämän vuoden kokeessa on ollut virheitä ja se myönnetään jo suoraan malliratkaisussa. Vaikuttaa siltä, että myös parissa muussa tehtävässä on virheitä ja tässä keskustelussa yritetään löytää ne ja raportoida niistä eteenpäin, että ne voisi huomioida lopullisessa arvostelussa.

Se ei ole itkuvirttä, vaan rakentava tapa toimia.

No se on nimenomaan niin, että se ei vaikuta mihinkään yksittäisen kohdalla, joten 🤷

Siksi pitääkin huomauttaa virheistä etukäteen, että tehtävä arvostellaan oikein kaikilta.

Mutta kun ne virheet on tulintoja ja vaikka ne kaikilta korjattaisiinkin, ei se yksittäistä ihmistä siirrä sisäänpäässeeksi. Mitenhän olisit pysynyt kasassa silloin kun sulle vaan ilmoitettiin pääsitkö sisään vai et?

Ainahan ne omat pisteet on saanut tietää ja pisteytykseen on saanut aina tutustua.

Mä pääsin ekan kerran yliopistoon jo silloin, kun tuloksen näki postiluukusta putoavan kirjekuoren koosta. Muistan vieläkin sen tunteen, kun sieltä tuli iso kirjekuori.

Toki, mutta ei niitä laitettu nettiin kaikkien avlla ruodittavaksi. Tosi harva niitä tutki jälkikäteen. Ihmiset sekoaa nykyään sanoista ja käännöksistä ja pilkkuvirheistä.

Enpä tunne yhtäkään, joka olisi tutkinut kokeen virheitä tai laskenut pisteitä siihen aikaan. Sitä tulee nähtävästi kuvutelleeksi olevansa se ainut pisteen päähän jäänyt henkilö ja luulee päässeensä, jos virhettä ei olisi ollut.

Sellaista tilastoa tai koetta tai mitään ei ole olemassakaan jossa ei olisi virhemarginaalia. Joko sitä pääsee opiskelemaan tai sit ei pääse ja piste.

Ei tarvitse luulla olevansa ainut pisteen päähän jäänyt henkilö. Järjestysnumeronsa näkee opintopolusta ja varasijojen liikahtelusta voi päätellä, ettei samoilla sijoilla voi olla useampia hakijoita.

Oletko koskaan itse hakenut korkeakouluun?

Voi kuule, olen tohtorikoulutettava. Sitähän mä kysyin, että mitenhän olisitte ennen kestäneet.

Oikein hyvin kestettiin.

t. maisterihakija, toisen alan maisteri

Ja säkö täällä pyörittelet näitä tehtäviä? Joo, mikäs siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vakavassa oli joku kuva latautunut huonosti ja kaikille annettiin hyvityksenä täydet pisteet siitä tehtävästä.

Kaikille täydet pisteet on käytännössä sama kuin arvostelusta poistaminen. Mutta hyvä, näin juuri kuuluukin tehdä. Jos huomataan että jokin ennakoimaton seikka on vaikuttanut vastaamiseen niin, ettei tehtävä enää mittaa haluttua asiaa, on parempi poistaa se arvostelusta.

Sitten taas, jos 75% kokeen matikan laskuista sisältää ennakoimattoman, vastaamisen mahdottomaksi tekevän virheen (ja 25% ei), arvostelusta poistaminen ei missään määrin paikkaa menetettyä aikaa. Toivon todella, että kokeen järjestäjätaho ottaa asiaan kantaa kertomalla, että tehtävien virheet olivat ominaisuus eikä vahinko.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki psykologian pääsykokeissa on tällaisia toistensa klooneja:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Koska moni parikymppinen nainen näyttää juuri tuolta?

Sitä kutsutaan muodiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki psykologian pääsykokeissa on tällaisia toistensa klooneja:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Koska moni parikymppinen nainen näyttää juuri tuolta?

Sitä kutsutaan muodiksi.

Toisaalta, jos pureutuu kysymykseen syvemmin: miksi hakijat ovat silmämääräisesti niin homogeeninen joukko? Itseänikin huvitti koesalissa :D Olen ollut aika monen alan pääsykokeissa, enkä muista samanlaista efektiä muualta. Varsinainen sisäänpäässeiden joukko on kokemusteni perusteella monimuotoisempi kuin mitä koesalia silmäilemällä voisi kuvitella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki psykologian pääsykokeissa on tällaisia toistensa klooneja:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Koska moni parikymppinen nainen näyttää juuri tuolta?

Sitä kutsutaan muodiksi.

Toisaalta, jos pureutuu kysymykseen syvemmin: miksi hakijat ovat silmämääräisesti niin homogeeninen joukko? Itseänikin huvitti koesalissa :D Olen ollut aika monen alan pääsykokeissa, enkä muista samanlaista efektiä muualta. Varsinainen sisäänpäässeiden joukko on kokemusteni perusteella monimuotoisempi kuin mitä koesalia silmäilemällä voisi kuvitella.

Meillä oli kyllä koesalissa monen näköistä kulkijaa. Toki aika paljon nuoria naisia, mutta oli kai ne keskenään ainakin jonki verran eri näköisiä. Ehkä sitten tietyn näköinen populaatio hakeutuu alalle entiiä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten osa kävelee sisään täysin ennustettavien yö-kokeiden kautta...

Jos toi arvonta koskisikin kaikkia, mutta ei...Miten maassa, jossa koko ajan puhutaan yhdenvertaisuuden tärkeydestä voi olla näin epätasa-arvoinen ja syrjivä järjestelmä?

  3-4 v lukiota ja tehneet työtä sen eteen että saavat kunnollisen todistuksen ja osa nk luonnonlahjakkuuksia. Ei se ilmaiseksi tule muutamat laudaturit ja exemiat. 

Evät ne tule helpolla, mutta tulokseen voi vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin random-pääsykokeissa. Nykyään voi korotellakin loputtomasti.

Kuinka monta prosenttia kokeesta pitää mennä oikein että pääsisi sisään logopediaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki psykologian pääsykokeissa on tällaisia toistensa klooneja:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Koska moni parikymppinen nainen näyttää juuri tuolta?

Sitä kutsutaan muodiksi.

Toisaalta, jos pureutuu kysymykseen syvemmin: miksi hakijat ovat silmämääräisesti niin homogeeninen joukko? Itseänikin huvitti koesalissa :D Olen ollut aika monen alan pääsykokeissa, enkä muista samanlaista efektiä muualta. Varsinainen sisäänpäässeiden joukko on kokemusteni perusteella monimuotoisempi kuin mitä koesalia silmäilemällä voisi kuvitella.

Meillä oli kyllä koesalissa monen näköistä kulkijaa. Toki aika paljon nuoria naisia, mutta oli kai ne keskenään ainakin jonki verran eri näköisiä. Ehkä sitten tietyn näköinen populaatio hakeutuu alalle entiiä :D

Itse psykologian luennoilla istuessani olen kyllä  kiinnittänyt  huomiota siihen, että suurin osa on vaaleita, hyvistä lähtökohdista olevia ja  tietyllä tavalla pukeutuvia tyttöjä. Yhdyn tähän homogeenisyysnäkökulmaan :D

Oli virkistävää käydä välillä opiskelemassa Ruotsissa, jossa opiskelijat oli paljon heterogeenisempiä. Oli mustaihoista, ruskeaa, vaaleaa, punahiuksista, harmaata ja pitkää, paksua ja pätkää. Jotenkin edustus vastasi enemmän tavallista kansaa.

Koulutus on alkanut voimakkaasti periytyä. Totta kai se osaltaan johtuu älykkyydestä, korkeakoulutettujen lapset jatkavat korkeakouluun, ja kaikille kykyjen mukaan avoin korkeakoulu oli jo vanhempiemme ja isovanhempiemme ulottuvilla.

Se periytyy myös sitä kautta, että tietynlaisessa taustassa vanhemmat osaavat puskea jälkikasvunsa oikeanlaiselle opintielle. Nuori, jonka rahkeet eivät riittäneet lukioon, saattaa kuitenkin kodin avustuksella päätyä amiksen kautta AMKiin. Samaan aikaan sukunsa ensimmäinen ylioppilas M/E-papereilla ei mene yliopistoon, kun suorilta ei pääse ja kukaan ei ole kannustamassa lukemaan pääsykokeisiin tai kirjoitusten korottamiseen.

Ei ihme, että opiskelijat näyttävätkin samalta, kun ovat samoista lähtökohdista.

Turha valittaa kokeen virheistä tai epäreiluudesta. Se on ihan yhtä epäreilu KAIKILLE. Tuskin teidän valitukset tuottaa mitään tulosta. Luulisi, että jokainen tajuaa, että yhteen laskuun ei kannata käyttää liikaa aikaa, jos näyttää siltä, että oikeaa vastausta ei löydy. Huonoa strategiaa, jos niin on tehnyt eikä kyllä ansaitse paikkaa yliopistossa.

Kaikki oli ja on kokeessa samalla viivalla.

Vierailija kirjoitti:

Turha valittaa kokeen virheistä tai epäreiluudesta. Se on ihan yhtä epäreilu KAIKILLE. Tuskin teidän valitukset tuottaa mitään tulosta. Luulisi, että jokainen tajuaa, että yhteen laskuun ei kannata käyttää liikaa aikaa, jos näyttää siltä, että oikeaa vastausta ei löydy. Huonoa strategiaa, jos niin on tehnyt eikä kyllä ansaitse paikkaa yliopistossa.

Kaikki oli ja on kokeessa samalla viivalla.

Mun mielestä on oikein olettaa, että kokeessa ei ole tuon tason virheitä noin montaa. Osan strategia on ollut se, että eivät lue ollenkaan meta-analyysi artikkelia ja jättävät laskutehtävät väliin, jolloin tämmöinen koe kyllä suosii kohtuuttomasti henkilöitä, jotka ei oo lukeneet yhtä paljon kuin muut ja harjoitelleet laskemista.

He ovat sitten ottaneet siinä riskin olla harjoittelematta kaavoja. Eihän missään luvattu, että kokeessa olisi laskuja. Sanottiin että kokeessa saattaa olla laskemista vaativia tehtäviä. Toisaalta joku toinen on ehkä ottanut riskin ja opetellut kaavat mutta itse artikkelin teksti jäänyt vähemmälle huomiolle. 9 artikkelia on paljon aineistoa, kukaan ei opi sitä 4 viikossa täysin, jokainen joutuu tekemään ratkaisuja sen suhteen, mitä asioita opiskelee enemmän kuin jotain muuta.

Minusta ei voi oikein siitäkään valittaa, että kokeessa ei kysytty juuri niitä asioita mitä jotkut yksittäiset opiskelijat olivat sattuneet painottamaan opiskelussaan. Jo nyt meta-analyysiartikkelin painoarvo kokeessa on suurempi kuin muiden artikkeleiden - jos joku on skipannut meta-analyysiartikkelin kokonaan, niin ei hän ole niihin kysymyksiin osannut vastata.

Huomenna taitaa olla viimeiset valintakokeet.

Sitten vaan odotellaan tuloksia. Toivottavasti nämä sähköiset kokeet edes vähän nopeuttaisivat tulosten tulemista ja saataisiin tulokset jo ennen juhannusta.

Vierailija kirjoitti:

He ovat sitten ottaneet siinä riskin olla harjoittelematta kaavoja. Eihän missään luvattu, että kokeessa olisi laskuja. Sanottiin että kokeessa saattaa olla laskemista vaativia tehtäviä. Toisaalta joku toinen on ehkä ottanut riskin ja opetellut kaavat mutta itse artikkelin teksti jäänyt vähemmälle huomiolle. 9 artikkelia on paljon aineistoa, kukaan ei opi sitä 4 viikossa täysin, jokainen joutuu tekemään ratkaisuja sen suhteen, mitä asioita opiskelee enemmän kuin jotain muuta.

Minusta ei voi oikein siitäkään valittaa, että kokeessa ei kysytty juuri niitä asioita mitä jotkut yksittäiset opiskelijat olivat sattuneet painottamaan opiskelussaan. Jo nyt meta-analyysiartikkelin painoarvo kokeessa on suurempi kuin muiden artikkeleiden - jos joku on skipannut meta-analyysiartikkelin kokonaan, niin ei hän ole niihin kysymyksiin osannut vastata.

Niin tämähän olisi tosiaan ihan ok, eli eihän kokeessa tosiaan olisi tarvinnut olla laskutehtäviä, mutta nyt kun niitä oli niin ei ole reilua rankaista niitä henkilöitä jotka osasivat laskut ja käyttivät niihin aikaa, mutta ei annattu mahdollisuutta vastata kysymyksiin oikein.

Ymmärrän kyllä että harmittaa, jos oli panostanut tehtäviin ja käytti niihin aikaa.

Kuitenkin, kuten sanottua, tilanne oli kaikille sama. Itse en opetellut kaikkia meta-artikkelin kaavoja, mutta opettelin suurimman osan leipätekstissä olleista kaavoista. Käytin niihin aikaa, mutta tiedostin artikkeleita opiskellessani, että kukaan ei tiedä millainen koe on edessä. Oli mahdollista, että kysymykset olisi tulleet jostain niistä vaikeammista laskuista. Oli myös mahdollista, ettei kysytä laskuista ollenkaan. Käytin myös jonkin verran aikaa siihen, että osaan lukea kuvaajat oikein. Myös muista artikkeleista opettelin ulkoa myös hyvin yksityiskohtaisia asioita, joita kokeessa ei kysytty. Tämä kuului opiskeluun: kukaan ei voinut tietää, mitä kysytään - kokeessa voidaan kysyä mitä tahansa. Jokainen on joutunut tekemään ratkaisuja siinä, mitä asioita painottaa. Se sältää tottakai myös riskejä. Jos olisin lähtenyt opettelemaan joka ikisen kaavan, se olisi kohdallani tapahtunut jonkin toisen artikkelin kustannuksella. Opettelin asioita, jotka itse koin tärkeämmäksi.

Samoin kokeessa. Minäkin olisin osannut laskea myös ne virheelliset laskutehtävät. Viime kevään kokeessa on ollut myös aineisto-osuus ja aikapaine kokeessa on ollut suuri. Olin etukäteen päättänyt, että en jää jumittamaan mihinkään, vaan kerään ensin ns. varmat pisteet pois. Ensimmäisen laskun sain laskettua nopeasti ja oikea tulos löytyi. Toisen laskun laskin ensin melkein kokonaan valmiiksi, kunnes arvoja tarkistaessani huomasin, että olin käyttänyt viimeisen tutkimuksen kohdalla samaa keskivirhettä kuin ensimmäisessä laskutehtävässä ja että se olikin nyt toiseen tehtävään vaihtunut. Korjasin siis laskuani, niinpä tähän tehtävään kului kohdallani hieman enemmän aikaa kuin ensimmäiseen. Saamani tulos ei ollut täysin sama kuin mikään vaihtoehdoista, vaan oli muistaakseni tuhannesosan eroavaisuus, mutta en osannut tässä kohtaa epäillä virhettä tehtävässä, vaan että koska olin joutunut korjaamaan laskua, niin ehkä minulla oli tapahtunut jokin pieni näppäilyvirhe. Vastaus oli kuitenkin niin lähellä yhtä vaihtoehdoista, että uskalsin sen valita ja ottaa tässä riskin, että vastaukseni oli väärin. En kuitenkaan halunnut käyttää tähän tehtävään enempää aikaa. Jälkikäteen nyt kun tiedän että tehtävässä oli virhe, niin olen varma että olen laskun laskenut oikein.

Olisin osannut laskea myös kaksi viimeistä tehtävää. Laskin ne kokeessa kerran, mutta vastaus heitti liikaa, joten en uskaltanut valita niihin mitään vaihtoehtoa. Näiden kohdalla en myöskään huomannut missä kohtaa laskua mukamas olisin virheen tehnyt. Niinpä valitsin vaihtoehdon "Jätän vastaamatta" ja päätin, että palaan tehtäviin myöhemmin, jos minulla on aikaa, koska en äkkiseltään keksinyt missä virheeni oli ja en uskaltanut käyttää tähän tehtävään enempää aikaa kokeen ollessa vasta alussa ja en ollut vielä katsonut, mitä muita tehtäviä kokeessa on vastassa.

Se, että jotkut ovat käyttäneet laskuihin aikaa, on tottakai harmillista. Mutta ei se tarkoita sitä, että kaikki jotka ovat siirtyneet tehtävistä nopeammin eteenpäin, ei olisi niitä osannut laskea.

Koetilanne on tosi raaka. Siinä ei testata ainoastaan sitä, mitä ja kuinka paljon on viimeisen 4 viikon aikana opiskellut ja oppinut. Siinä testataan hyvin pitkälti myös paineensietokykyä ja koestrategiaa.

Itse en kuitenkaan usko, että kovinkaan moni, jos kukaan, pääsisi sisään niin, ettei ole opiskellut materiaaleja hyvin. Jos jollakin on käynyt jonkun tehtävän kohdalla tuuri, niin tuskin niin on käynyt kaikkien tehtävien kohdalla.

Jep, olen samaa mieltä tässä, että niin ärsyttävää kuin se onkin, koe on virheineen ollut samanlainen kaikille. Joinain vuosina joissain pääsykokeissa on ollut tilanteita, että kesken kokeen tai kokeen alussa on kerrottu, että jossain tehtävässä on virhe ja sitä ei tulla arvostelemaan. Sen sijaan joillain muilla paikkakunnilla tällaista ilmoitusta ei ollut annettu. Tällainen tilanne on mielestäni todella epäoikeudenmukainen - vaikka tehtävä on lopulta jätetty arvostelematta kaikilta, niin on todella epäreilua, että joillekin se on kerrottu ja toisille ei. Tässä tapauksessa olisi ollut reilumpaa, että jos tehtävän poisjättämisestä ei voitu kertoa kaikille, niin siitä ei olisi kerrottu kenellekään. Tällaisessa tilanteessa koetilanne ei ole ollut kaikille sama ja se on todella väärin.

Samoin jos jollain on ollut jotain häiriötekijöitä koeolosuhteissa, niin tällaiset tekevät koetilanteesta epäreilun ja minusta niistä tulisi jotain kompensaatiota saada. Mutta se, että jokaisella on ollut sama, virheellinen koetehtävä samoilla tiedoilla, niin ei minustakaan tee kokeesta epäreilua, vaikka se varmasti yksilöllisesti on joillekin epäonni ja joillekin toisille onni.

Työskentelen moniammatillisessa kuntoutustiimissä ja suurin osa psykologikollegoista on lähtöisin hyväosaisista lapsuudenperheistä. Erään psykologin sisaruksista osa on lääkäreitä ja osa sisaruksista on muissa hakupainealan ammateissa. Toisella psykologityökaverilla isä on myös psykologi. Koulutus näyttää periytyvän voimakkaasti ja olisi hyvä, jos erilaisia hakureittejä yliopistoon kehitettäisiin, jotta joukko olisi heterogeenisempi. Erityisesti psykalla olisi hyvä olla eri taustaisia ihmisiä.