Psykologia & logopedia 2022

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sellainen tilanne, että eri ala on alkanut kiinnostamaan yhteishaun jälkeen enemmän. Nyt  neljän vuoden yrittämisen jälkeen voisin kuitenkin päästä todistuksella sekä logoon että psykaan, jotka ovat hakukohteissa korkeammalla. En ole enää varma, mitä haluan. Ihan kauheaa. 

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä tämän kommentin kirjoittaja päätyi tekemään!

Heh, kiitos kysymästä! Otin vastaan logopedian paikan ykköstoiveestani :) Edelleen välillä mietin, meneekö tämä oikein, mutta sekin ajatus lienee luonnollinen osa pitkää prosessia.

Tän meidän pienen otoksen mukaan yli 70% kokeesta oikein saaneilla vois olla hyvät mahdollisuudet päästä sisään. 50% pisteistä näyttäisi aikalailla olevan normaalijakauman huippu.

Mitkäköhän on mahkut päästä psykalle sisään hakukierroksella 3...paikkakunnaksi käy kaikki mahdolliset.

Uuvuttaa jo, tartteis varmaan keksiä jotain muuta mitä tekisi elämällään🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samat kohdat näyttäisivät menneen väärin tosi monilla, myös minulla. Suosittelen kyllä valittamaan heti. Tulosten julkistamisen jälkeen muutoksia on äärimmäisen vaikea ellei jopa mahdoton saada aikaan, vaikka virhe olisi ilmeinen. Viime vuonna tulosten jälkeisiä aiheellisia valituksia kumottiin perusteella sori, pieleen meni mutta koe oli kaikille sama

Jätin itse vastaamatta tuohon weigelt-kyssäriin. Jos olisin vastannut, olisin luultavasti vastannut väärin. En usko hyötyväni valituksista suhteessa muihin, joten en jaksa ruveta sellaista näpyttelemään. Kannustan kuitenkin kaikkia halukkaita valittamaan, koska hakijoilla on oikeus virheettömään kokeeseen. Mitä enemmän teidän valitukset aiheuttaa ketutusta kokeen laatijoille, sitä todennäköisemmin ensi vuoden koe on huolellisemmin laadittu.

Lisään vielä:

Vuodesta toiseen toistuvat karkeat virheet kokeissa ovat puhdasta epäkunnioitusta hakijoita kohtaan. Viime vuoden farssi aiheutti melkoisesti kesätöitä niin hakijoille kuin laitoksille. Sama meininki jatkui taas matikantehtävien osalta. Oletin kokeessa, että tehtävissä on tarkoituksellinen ja kekseliäs jippo, eli väärin vastanneet saavat miinuksia. Näin ei sitten ollutkaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää täysin käsittämätön munaus.

Virheettömän kokeen laatiminen ei ole lainkaan mahdotonta, vaan puhtaasti resurssikysymys. Uskon, että virheettömyyteen päästäisiin käyttämällä kokeen laatimiseen edes kymmenesosa siitä ajasta, mitä keskimääräinen sisäänpäässyt hakija käyttää lukemiseen kuukauden aikana. Sen sijaan on ilmiselvää, että kokeen laatijat eivät taaskaan tarkastuttaneet tekelettään yhtään ainutta kertaa.

Inhimillisiä virheitä käy kaikille, mutta nämä eivät enää selity sillä. Nämä ovat ylimielisyyden, välinpitämättömyyden tai ties minkä tuotosta. Vaikka oma koe meni loistavasti, ottaa silti todella paljon päähän niiden puolesta jotka osasivat liikaa ja tuhlasivat aikansa matikantehtäviin, joita kukaan ei ollut viitsinyt laskea etukäteen läpi.

Sama itkuvirsi joka kevät näistä kokeen "virheistä", jotka yleensä ovat oikeasti tulkintaeroja. Kokeen laatijan on mahdotonta keksiä että sinä olet ajatellut jonkin olevan "jippo" koska he eivät jippoja tee. Niin kauan kuin ihmiset tekevät kokeita (ja varmaan silloinkin jos tekoäly niitä tekisi) on ihan ymmärrettävää että kokeissa on erilaisia tulkinnoista johtuvia "virheitä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samat kohdat näyttäisivät menneen väärin tosi monilla, myös minulla. Suosittelen kyllä valittamaan heti. Tulosten julkistamisen jälkeen muutoksia on äärimmäisen vaikea ellei jopa mahdoton saada aikaan, vaikka virhe olisi ilmeinen. Viime vuonna tulosten jälkeisiä aiheellisia valituksia kumottiin perusteella sori, pieleen meni mutta koe oli kaikille sama

Jätin itse vastaamatta tuohon weigelt-kyssäriin. Jos olisin vastannut, olisin luultavasti vastannut väärin. En usko hyötyväni valituksista suhteessa muihin, joten en jaksa ruveta sellaista näpyttelemään. Kannustan kuitenkin kaikkia halukkaita valittamaan, koska hakijoilla on oikeus virheettömään kokeeseen. Mitä enemmän teidän valitukset aiheuttaa ketutusta kokeen laatijoille, sitä todennäköisemmin ensi vuoden koe on huolellisemmin laadittu.

Lisään vielä:

Vuodesta toiseen toistuvat karkeat virheet kokeissa ovat puhdasta epäkunnioitusta hakijoita kohtaan. Viime vuoden farssi aiheutti melkoisesti kesätöitä niin hakijoille kuin laitoksille. Sama meininki jatkui taas matikantehtävien osalta. Oletin kokeessa, että tehtävissä on tarkoituksellinen ja kekseliäs jippo, eli väärin vastanneet saavat miinuksia. Näin ei sitten ollutkaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää täysin käsittämätön munaus.

Virheettömän kokeen laatiminen ei ole lainkaan mahdotonta, vaan puhtaasti resurssikysymys. Uskon, että virheettömyyteen päästäisiin käyttämällä kokeen laatimiseen edes kymmenesosa siitä ajasta, mitä keskimääräinen sisäänpäässyt hakija käyttää lukemiseen kuukauden aikana. Sen sijaan on ilmiselvää, että kokeen laatijat eivät taaskaan tarkastuttaneet tekelettään yhtään ainutta kertaa.

Inhimillisiä virheitä käy kaikille, mutta nämä eivät enää selity sillä. Nämä ovat ylimielisyyden, välinpitämättömyyden tai ties minkä tuotosta. Vaikka oma koe meni loistavasti, ottaa silti todella paljon päähän niiden puolesta jotka osasivat liikaa ja tuhlasivat aikansa matikantehtäviin, joita kukaan ei ollut viitsinyt laskea etukäteen läpi.

Sama itkuvirsi joka kevät näistä kokeen "virheistä", jotka yleensä ovat oikeasti tulkintaeroja. Kokeen laatijan on mahdotonta keksiä että sinä olet ajatellut jonkin olevan "jippo" koska he eivät jippoja tee. Niin kauan kuin ihmiset tekevät kokeita (ja varmaan silloinkin jos tekoäly niitä tekisi) on ihan ymmärrettävää että kokeissa on erilaisia tulkinnoista johtuvia "virheitä".

Esim. viimevuotiset virheet eivät olleet "tulkintaeroja", vaikka kuinka täällä pätijät yrittivät niin selittää. Oikaisuvaatimusten vastineissakin myönnettiin, että tehtävissä oli virheitä, mutta ei niitä voinut vain yksittäisen hakijan hyväksi korjata.

Myös tämän vuoden kokeessa on ollut virheitä ja se myönnetään jo suoraan malliratkaisussa. Vaikuttaa siltä, että myös parissa muussa tehtävässä on virheitä ja tässä keskustelussa yritetään löytää ne ja raportoida niistä eteenpäin, että ne voisi huomioida lopullisessa arvostelussa.

Se ei ole itkuvirttä, vaan rakentava tapa toimia.

Vierailija kirjoitti:

Mitkäköhän on mahkut päästä psykalle sisään hakukierroksella 3...paikkakunnaksi käy kaikki mahdolliset.

Uuvuttaa jo, tartteis varmaan keksiä jotain muuta mitä tekisi elämällään🤔

Riippuu tasostasi. Oletko ensikertalainen ja pystyt korottamaan itsesi todistuksella sisään? Miten lähelle on mennyt pääsykokeissa? Mistä on jäänyt kiikastamaan?

Hankalimpana tekijänä on se, että ei pysty ennakoimaan mitä kokeeseen tulee. Ehkä artikkeleita ja logiikkaa, ehkä jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä oikaisuja voi ennen laittaa kuin tulokset tulee. Itse ajattelin myös laittaa sitten oikaisuun kysymyksen 2.10, jos siitä jää sisään pääsy kiinni. Lapset, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski,lukivat kouluiässä hitaammin kuin lapset, jotka kuuluivat ryhmään, jossa ei vastaavaa sukuriskiä ollut tämä muka väärin ja tekstissä ja taulukoissa tämä lukee ihan suoraan näin miten väittämässä sanottu... ehkä tämä onkin oikeasti oikein ja käynyt tuloksien julkaisijalla vaan näppäily virhe, joten jää nähtäväksi...

kato kuvat sivulla 67. ei artikkelissa ei puhuttu mun mielestä siitä että esim. 8 luokalla lukisivat  hitaammin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä oikaisuja voi ennen laittaa kuin tulokset tulee. Itse ajattelin myös laittaa sitten oikaisuun kysymyksen 2.10, jos siitä jää sisään pääsy kiinni. Lapset, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski,lukivat kouluiässä hitaammin kuin lapset, jotka kuuluivat ryhmään, jossa ei vastaavaa sukuriskiä ollut tämä muka väärin ja tekstissä ja taulukoissa tämä lukee ihan suoraan näin miten väittämässä sanottu... ehkä tämä onkin oikeasti oikein ja käynyt tuloksien julkaisijalla vaan näppäily virhe, joten jää nähtäväksi...

kato kuvat sivulla 67. ei artikkelissa ei puhuttu mun mielestä siitä että esim. 8 luokalla lukisivat  hitaammin

"Tulokset osoittivat, että lapset, joilla oli lukivaikeusriski, lukivat kaikissa arviointiajankohdissa (1., 2., 3. ja 8. luokalla) hitaammin kuin lapset, joilla ei ollut suvussa kulkevaa lukivaikeusriskiä eikä kielellistä viivettä (ks. kuvio 2)."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä oikaisuja voi ennen laittaa kuin tulokset tulee. Itse ajattelin myös laittaa sitten oikaisuun kysymyksen 2.10, jos siitä jää sisään pääsy kiinni. Lapset, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski,lukivat kouluiässä hitaammin kuin lapset, jotka kuuluivat ryhmään, jossa ei vastaavaa sukuriskiä ollut tämä muka väärin ja tekstissä ja taulukoissa tämä lukee ihan suoraan näin miten väittämässä sanottu... ehkä tämä onkin oikeasti oikein ja käynyt tuloksien julkaisijalla vaan näppäily virhe, joten jää nähtäväksi...

kato kuvat sivulla 67. ei artikkelissa ei puhuttu mun mielestä siitä että esim. 8 luokalla lukisivat  hitaammin

"Tulokset osoittivat, että lapset, joilla oli lukivaikeusriski, lukivat kaikissa arviointiajankohdissa (1., 2., 3. ja 8. luokalla) hitaammin kuin lapset, joilla ei ollut suvussa kulkevaa lukivaikeusriskiä eikä kielellistä viivettä (ks. kuvio 2)."

kysymys:

Eklundinym. (2020)artikkelin mukaan lapset, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski, lukivat kouluiässä hitaammin kuin lapset, jotka kuuluivat ryhmään, jossa ei vastaavaa sukuriskiä ollut.

artikkelissa:

Tulokset osoittivat, että lapset, joilla oli lukivaikeusriski, lukivat kaikissa arviointiajankohdissa (1., 2., 3. ja 8. luokalla) hitaammin kuin lapset, joilla ei ollut suvussa kulkevaa lukivaikeusriskiä eikä kielellistä viivettä (ks. kuvio 2).

"Joilla ei ollut suvussa kulkevaa lukivaikeusriskiä EIKÄ KIELELLISTÄ VIIVETTÄ.

Eikös tuo lukivaikeusriski + kielellinen viive ollut yhteydessä luetun ymmärtämisen ongelmiin koulussa ja nuoruusiässä.

Mutta jo pelkkä suvussa kulkeva lukivaikeusriski oli yhteydessä lukusujuvuuteen (lukemisen hitauteen). Tästä oli myös ne kuvaajat - kielellinen viive EI ollut yhteydessä lukusujuvuuteen riskiryhmissä eikä verrokkiryhmissä. Mutta "Lapset, joilla oli lukivaikeusriski, lukivat kaikissa arviointiajankohdissa (1., 2., 3. ja 8. luokalla) hitaammin kuin lapset, joilla ei ollut suvussa kulkevaa lukivaikeusriskiä eikä kielellistä viivettä".

Sen sijaan lukivaikeusriski + kielellinen viive oli yhteydessä luetun ymmärtämisen ongelmiin.

Valitin kysymyksestä 4.4, sain vastauksen:

"kiitos yhteydenotostasi ja palautteestasi. 

Kyseinen tehtävä on tarkastettu, eikä siinä ole havaittu virhettä."

Hohhoijaa.

Vierailija kirjoitti:

Valitin kysymyksestä 4.4, sain vastauksen:

"kiitos yhteydenotostasi ja palautteestasi. 

Kyseinen tehtävä on tarkastettu, eikä siinä ole havaittu virhettä."

Hohhoijaa.

Mitä??? Ihan selvä virhehän siinä on. Itse en ollu ajatellu edes valitella, kun omat virheet on (ehkä tuota 2.10 lukuunottamatta, mielestäni kuva sanoo että se on totta, vaikka tekstissä mainitaan siinä kohti myös se kielellinen viive, mutta en ole vielä ehtinyt tarkistamaan löytyiskö artikkelista tai sit ihan siitä tutkimuslähteestä, josta toi kohta oli artikkeliin otettu, muuten jotain sitä puoltavaa et vois mennä korjaus läpi) semmoisia, jotka oli ihan oikeastikin väärin, mut toi oli 4.4 mun mielestä ilmiselvästi väärin kirjoitettu. Taisin jättää sen itse tyhjäksi, mutta täytyy itsekin kyllä kirjoittaa kunnon perusteltu viesti, jos siitä mitään apua on.

Osaisiko joku sitten laskea tuon muistipariskuntatehtävän auki?

Jos syksyllä olisi ollut 7 pariskuntaa vähemmän kuin keväällä ja kesällä 8 pariskuntaa vähemmän kuin keväällä, niin kaikilla kolmella sopeutumisvalmennuskurssilla olisi ollut yhtä monta pariskuntaa. 

Jos syksyllä olisi ollut 7 pariskuntaa vähemmän kuin keväällä

Jos kesällä olisi ollut 8 pariskuntaa vähemmän kuin keväällä

Sitten kaikilla kolmella kurssilla olisi ollut sama määrä

Ja heitä olisi ollut 2/3 osaa todellisesta pariskuntien yhteismäärästä kursseilla.

Virheet (kuten ne laskutehtävät) ja tulkinnanvaraiset tehtävät ärsyttää kyllä itseänikin. Mutta myös hyväksyn ne, sillä onhan se totta, että "koe on kaikille sama". Vaikka jotkut tehtävät todettaisiin virheellisiksi, niin ei se välttämättä juurikaan muuttaisi lopputulosta suhteessa muihin, koska muut jotka ovat myös osanneet asian, ovat vastanneet siihen samalla tavalla. Toki jonkin verran varmaan vaihtelua siinä, että onko sitten tulkinnassaan päätynyt vastaamaan oikein vai väärin vai ohittanut kysymyksen, mutta isoja muutoksia lopputulokseen opiskelupaikan saamisessa näiden tehtävien poistamisella tuskin on merkitystä - koska tosiaan, tilanne on sama kaikille.

Myöskin aikapaine on ollut kaikilla tiedossa etukäteen. Sekä se, että joka ikinen vuosi kokeissa on ollut virheitä. Mielestäni kokeessa menestymiseen kuuluu myös se, että jos joku lasku tai tehtävä ei ratkea kohtuullisessa ajassa, tiedostaa aikapaineen merkityksen ja ymmärtää ohittaa tehtävän ja siirtyä kokeessa eteenpäin tietäen, että voi palata tehtävään myöhemmin mikäli aikaa jää. Minusta ei ole millään tavalla fiksua jäädä jumittamaan johonkin tehtävään, oli siinä virhettä tai ei.

Mutta tottakai ideaali olisi että virheitä ei olisi ja on hyvä että laskutehtävät jätettiin arvioimatta - no, eipä niistä tietysti mitään pisteitä olisi voinut antaakaan, koska oikeaa vastausta ei ollut. Mutta tehtävistä valittaminen - ei se juurikaan tuo erottelevuutta että tehtävä poistetaan arvostelusta. Jos on itse saanut virheellisestä tehtävästä miinuksia, niin todennäköisesti suurin osa muistakin on saanut samoista tehtävistä miinuksia. Se, että tehtävä jätettäisiin arvostelematta, ei juurikaan muuta omaa sijoittumista suhteessa muihin hakijoihin. (jos joku puhtaasti arvaamalla on sattunutkin saamaan kyseisistä tehtävistä pisteen, niin siltikin mahdollisuus saada opiskelupaikka puhtaasti lottoamalla on olemattoman pieni. Jos on tuurilla virheellisiin/tulkinnanvaraisiin tehtäviin vastannut oikein, on todennäköisesti vastannut moneen muuhun kysymykseen väärin - joten tämäkään ei muuta lopputulosta).

Vierailija kirjoitti:

Mitkäköhän on mahkut päästä psykalle sisään hakukierroksella 3...paikkakunnaksi käy kaikki mahdolliset.

Uuvuttaa jo, tartteis varmaan keksiä jotain muuta mitä tekisi elämällään🤔

  jotkut pyrkii kuudetta kertaa pääsemättä sisään, itsehän tiedät kuinka paljon oot työtä tehnyt sen eteen päästäksesi sisälle 

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten osa kävelee sisään täysin ennustettavien yö-kokeiden kautta...

Jos toi arvonta koskisikin kaikkia, mutta ei...Miten maassa, jossa koko ajan puhutaan yhdenvertaisuuden tärkeydestä voi olla näin epätasa-arvoinen ja syrjivä järjestelmä?

  3-4 v lukiota ja tehneet työtä sen eteen että saavat kunnollisen todistuksen ja osa nk luonnonlahjakkuuksia. Ei se ilmaiseksi tule muutamat laudaturit ja exemiat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten osa kävelee sisään täysin ennustettavien yö-kokeiden kautta...

Jos toi arvonta koskisikin kaikkia, mutta ei...Miten maassa, jossa koko ajan puhutaan yhdenvertaisuuden tärkeydestä voi olla näin epätasa-arvoinen ja syrjivä järjestelmä?

  3-4 v lukiota ja tehneet työtä sen eteen että saavat kunnollisen todistuksen ja osa nk luonnonlahjakkuuksia. Ei se ilmaiseksi tule muutamat laudaturit ja exemiat. 

Ei tule ilmaiseksi. Olen seurannut noita nuoria ja ne on kyllä tosi kovia tekemään töitä arvosanan eteen. Ei tule helpolla ne Eximiat

Tarkistin muuten tuon 2.10 (oon toi muutama viesti sitten tästä puhunut) ja kyllä tosiaan nopealla selailulla artikkelissa puhutaan lukemisen sujumattomuuden yhteydessä aina myös tuosta viiveestä. Olin itse vaan korostanut oikeen sivumarginaaleihin ja kuvaajiin tuon oman virheellisen tulkinnan, että pelkkä sukuriskikin hidastaisi lukemista, eli oma vahva muistikuva johtuu varmasti siitä 😅

Itsellä takana kolme hakukertaa ja vaikka koe onkin ollut hyvin erilainen ja periaatteessa valmistautuminen alkaa aina alusta, niin oon kokenut, että oon oppinut joka hakukerralla itsestäni ja oppimisestani enempi ja uskon, että vielä joskus tärppää. Paljon on tuuristakin kiinni, millainen koe tulee, joten pelkkä valmistautuminen ei silti paikkaa takaa.

Vaikka tää koe meni miten meni ja oon henkisesti jo ensi kevään hakurupeaman suunnittelussa, niin oon kyllä superylpeä itsestäni. Onnistuin oppimaan ainakin kaikki ne tärkeät kaavat ja osasin niillä ilmeisesti laskeakin (vaikkei siitä tässä kokeessa ollutkaan hyötyä vaan ennemmin haittaa). Myös oon oppinut parempaa ajankäyttöä kokeessa ja tällä kertaa myös logiikkaosiossa en panikoinut heti, vaikka vihaan yli kaiken tuota tehtävätyyppiä. Sain monta tehtävää oikein (vaikka liian monet väärät menestystä syökin) ja kaiken kaikkiaan kokeen jälkeen oli sellanen olo, et tein parhaani ja osasin paljon. Ja nyt pää on täynnä tietoa tosi monesta asiasta, mikä on myös ihan hauskaa. Onhan tää jatkuva hakeminen vähän hullun hommaa ja pelottaa sekin, ettei työtä koskaan palkita opiskelupaikalla, mut pysyypähän aivot virkeinä kun joka kevät tehokäyttää niitä kuukauden 😆

Vierailija kirjoitti:

Itsellä takana kolme hakukertaa ja vaikka koe onkin ollut hyvin erilainen ja periaatteessa valmistautuminen alkaa aina alusta, niin oon kokenut, että oon oppinut joka hakukerralla itsestäni ja oppimisestani enempi ja uskon, että vielä joskus tärppää. Paljon on tuuristakin kiinni, millainen koe tulee, joten pelkkä valmistautuminen ei silti paikkaa takaa.

Vaikka tää koe meni miten meni ja oon henkisesti jo ensi kevään hakurupeaman suunnittelussa, niin oon kyllä superylpeä itsestäni. Onnistuin oppimaan ainakin kaikki ne tärkeät kaavat ja osasin niillä ilmeisesti laskeakin (vaikkei siitä tässä kokeessa ollutkaan hyötyä vaan ennemmin haittaa). Myös oon oppinut parempaa ajankäyttöä kokeessa ja tällä kertaa myös logiikkaosiossa en panikoinut heti, vaikka vihaan yli kaiken tuota tehtävätyyppiä. Sain monta tehtävää oikein (vaikka liian monet väärät menestystä syökin) ja kaiken kaikkiaan kokeen jälkeen oli sellanen olo, et tein parhaani ja osasin paljon. Ja nyt pää on täynnä tietoa tosi monesta asiasta, mikä on myös ihan hauskaa. Onhan tää jatkuva hakeminen vähän hullun hommaa ja pelottaa sekin, ettei työtä koskaan palkita opiskelupaikalla, mut pysyypähän aivot virkeinä kun joka kevät tehokäyttää niitä kuukauden 😆

Sama fiilis, että vaikka kokeet vaihtelee, niin koko ajan oppii kuitenkin myös semmosia asioita, joista on hyötyä ensi kerralla. Oon huomannut esim. että mun opiskelua jarruttaa helposti motivaation heittely: jos se ei muuttuisi, puurtaisin tasaisesti ja varmasti paremmin tuloksin. Vaikka artikkelit ekalla kerralla tuntuisi ihan käsittämättömiltä, jo toisella kertaa helpottaa, eli niitä kannattaisi lukea useamman kerran ilman paineita. Kokeessa teen helposti liian nopeasti ja huolimattomasti, en lue kysymystä kokonaan ajatuksen kanssa. Logiikkatehtävät oli ekalla kerralla hirveä järkytys josta en oikein edes toipunut, tällä kertaa aloin vaan tehdä niitä järjestelmällisesti pohtien. Ja artikkeleissa on ainakin viime keväänä ja tänä keväänä ollut ainakin yksi joka käsittelee aivoja (mitkä aivoalueet vastaavat mistäkin tehtävistä jne.), joten kannattaisi tutustua aivoihin seuraavaa kertaa ajatellen, että ne ei tuntuisi niin vierailta ja asiat uppoaisi helpommin päähän kun aivojen alueet olisi nimeltään tuttuja ja tietäisi suurin piirtein mitkä niiden tehtävät ovat.