Vanhojen, jo tuotannosta poistuneiden jääteölöiden muisteluketju
Mitä vanhaa jo tuotannosta poistunutta jäätelöä olet jäänyt kaipaamaan? Uusia tulee huosia vauhtia ja niinpä vanhoja poistuu tasaista tahtia. Pahoja saakin poistua, mutta miksi hyviä poistuu? Minä kaipaan Miamituuttia, jossa oli jotakin hedelmäjäätelöä ja keskellä sellainen suklaa/nugaanappi. Oli tosi hyvää! Sitten pönttöjäätelöistä kaipaan Walz Nougatia sekä Mövenpickin suklaajäätelöä, jossa suklaa oli kuutioina seassa.
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla oli punainen mehujää, jossa oli "hyytelökarkkisisus" samaan tapaan kuin vaikka Kingiksessä suklaasydän. Muistaakseni kantoi jonkin sarjakuvahahmon nimeä. Muistaako joku?
Olikohan Roger Rabbit?
Joku mehujää mikä oli niinkuin limsapullossa, sitä sai puristaa ulos pullosta. En muista nimeä, mutta tykkäsin niistä lapsena. Ja solero shots, sellaisia pieniä mehujääpalleroita purkissa.
Bravon minttusuklaa, pakotettiin lopettamaan kun siitä tuli niin suosittu etteivät muut jäätelöt enää myyneet :(
Tähden muotoinen mehujää, olisiko ollut kola-sitruuna? Ja siinä oli jotain poksuvia juttuja. Ja kuuluu, luun muotoinen mehujää. Voi kun niitä saisi vielä 😋
Rasiassa myytiin La Scala-nimistä superhyvää jäätelöä 90-luvulla.
Mac ja Pommac-mehujäät oli hyviä. Sitten oli joku pellen pään näköinen jäätelö, jossa taisi olla nenänä purkkapallo, siitä tykkäsin lapsena.
Ne pienet jalan malliset mehujäät pussissa! Ja vanhanajan tiikerijäätelö oli tosi hyvää. Se mitä ne nykyään irtopalloina myy tiikerinä, on jotain aivan muuta.
Kahvi-munaliköörijäätelö Mövenpickiltä.
Vierailija kirjoitti:
Olen sen ikäinen, että muistan Helsingin Jäätelötehtaan tikkujäätelöt. Ihanan kermaisia vaniljatikkuja, neliskanttisia. Niitä sai markalla neljä. Oi onnea, kun joskus sain sen markan, ja kaverieni kanssa päästiin herkuttelemaan!
Mun suosikkini oli noista päärynä. Seurasaaren jäätelökioskilta sai niitä. Espoosta ei (valitettavasti).
(Vanilja ei koskaan ole iskenyt, vähän pliisua mun makuuni.)
Vihreä sammakon mallinen tikku, sisällä erityisen kermaisen makuista jäätelöä.
Vierailija kirjoitti:
Vaaleanpunainen "paukkuva" jätskipuikko. Muistaako kukaan nimeä?
Se oli nimeltään Pinkkis tai Pinkki - me kutsuttiin sitä Pinkkikseksi.
Tyyne Leivo Larsson kirjoitti:
Pinna mehujää, appelsiinin makuinen, ah, jos sitä saisi. Raikasta ja ihanaa !!!
Tämä on mun lapsuuden lempijätski! Sitten oli sellaisia pieniä purkkijäätelöitä. Triojäätelöä purkissa, jossa oli pallokuvioita, pallot olivat vähän päällekkäin. Syötiin puutikulla. Olen syntynyt v. 1966.
Midi-puikko (suklaa-kirsikka)! Ehdottomasti takaisin tuotantoon, oli niiiiiiiiiiiiiiin hyvää. Samoin Päärynänuija (tätä muistan olleen Hgissä, Ruttopuiston kulman kioskilla), ihana, pieni ja kermainen, oikean päärynän makuinen jäätelö. Ruokatauolla tuli usein syötyä jälkkäriksi. :)
Kaipaan jo mainittuja Sandy- ja Classic-puikkoja. Lisäksi jäätelöpuikoista ovat jääneet mieleen Donna, XL ja Radio Banana. Mehujäistä Boomy, jossa oli mansikkaa, appelsiinia ja sitruunaa sekä Joke, jonka tikussa oli mehujään nimen mukaisesti aina jokin vitsi. Yleensä olivat taattua koululaisvitsikamaa :D
1990-luvulla tehtiin paljon hyviä ja persoonallisia jäätelöitä, joista useimmat olivat markkinoilla kuitenkin vain maksimissaan muutaman vuoden ajan. Voisivat kaivaa vanhat reseptit esiin ja tuoda ainakin parista puikosta myyntiin rajoitetun "nostalgiaerän".
Viennetta Red Berries. Oli ihanan kirpeää, ja kun muitten Viennetta jäätelökakkujen pohjalla on sellanen ohut suklaalevy, tän pohjalla oli ihanan rapea ja voinen keksilevy, joka sopi täydellisesti muun jäätelön kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Swiss Almond Ingmanilta. Oli yksi niistä "luksusjäätelöistä" ennen kuin jokainen jäätelönvalmistaja keksi pursottaa tuotteensa soikeaan muovipakkaukseen.
Ingman Golden, ja mun suosikki oli tiramisu. Myös cookies and cream oli hyvä. Tai oikeestaan ne kaikki.
Juhla-tuutti jossa oli lakkahilloa ja suklaarakeita. Ah. Lapsena rakastin sitä - siksi tykkään edelleenkin lakkahillosta jäätelön kanssa.
Tom-Cat -kermajäätelöpuikko, sellainen esiin työnnettävä. Mun varhaislapsuuden (1980-luvun alku) herkku - kun tultiin mökiltä, faija antoi markan tai pari ja mä kävin hakemassa lähi-R-kioskilta jäätelön ja menin puistoon syömään, jotta äiti ja isä saivat purkaa tavarat autosta rauhassa. :D Olin niinä aikoina 4-6 -vuotias, enää ei varmaan tuonikäisiä päästettäisi yksinään edes jätskiostoksille. :D
Mustafa oli kanssa hyvää, kuin Muru-eskimo mutta salmiakki/lakritsikuorrutteella ja -sydämellä.
Jenga (vihreä mehujää).