Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Everest, Annapurna: haluatko patikoimaan vai oletko jo käynyt?
06.07.2021 |
Vaikuttaa siltä, että Nepalissa vaeltaminen kiinnostaa monia. Siksi tämä uusi keskusteluketju.
Jos sinua kiinnostaa lähteä vaeltamaan Nepaliin koronan hellitettyä mutta ei tiedä mistä aloittaisit tiedon keruun, niin vaikkapa täältä. Saa kysyä, ja jos on jo käynyt (tai arvelee tietävänsä) niin saa myös vastata ja kertoa kokemuksistaan.
Olen itse käynyt Nepalissa vaeltamassa 10 kertaa viimeisten 37 vuoden aikana, ja poluilla on aikaa tullut vietettyä noin 11 kuukautta, muutama kuukausi Katmandussa.
Seuraavat alueet ovat minulle enemmän tai vähemmän tuttuja:
Khumbu eli Everestin eteläpuolinen alue, mukaan lukien lähetymisretit Jiristä ja Dhap Bazarista, 5 käyntiä, Meran huiputus ja Amphu Labtsa, Cho La ja Renjo La:n solat.
Annapurnan alue 4 kertaa, lähes koko kierros 340 km. Myös Tilichon kautta ylimeno ja Naar-Phon laakso ja Annapurnan Pyhättö (ABC, 3 kertaa).
Manaslun kierros.
Great Himalayan trail osuus Kanchenjunga - Makalun liepeille (Lumbasumba La).
Vaellus on siellä mahdollista joko omatoimisesti (Khumbu & Annapurna lähinnä), tai sitten palkkaamalla oppaan ja/tai kantajan. Myös pakettimatkoja järjestetään, mutta niissä on oma riskinsä lukkoon lyödyn aikataulun takia. Suomalaiset Aventura ja Mandala osaavat järjestää hyviä reissuja, niitä voi suositella valmismatkoista.
Reissussa on myös omat riskinsä: vuoristotauti, helikopteripelastushuijaus, vatsavaivat, noin päällimmäisinä.
Näistä enemmän tuonnempana.
_________
Vanha Jeti
Kommentit (91)
Pärjääkö Nepalissa kasvissyöjänä, vai pitäisikö periaatteista olla valmis joustamaan matkan aikana? Oman kokemukseni mukaan kasvisruoka voi Aasiassa tarkoittaa muutakin kuin kotona on tottunut, mukana saattaa olla vaikka kalalientä tai lihanpaloja :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pärjääkö Nepalissa kasvissyöjänä, vai pitäisikö periaatteista olla valmis joustamaan matkan aikana? Oman kokemukseni mukaan kasvisruoka voi Aasiassa tarkoittaa muutakin kuin kotona on tottunut, mukana saattaa olla vaikka kalalientä tai lihanpaloja :D
Kyllä pärjää, monet lihansyöjätkin välttelevät epäluulosta lihaa etenkin vaelluksilla, tätä jotkut/monet myös suosittelevat. Totta onkin, että vain suurimmissa kylissä on kyllin toimivat sähköt että liha pysyy jääkaapissa tuoreena (jos se sitä oli kylään tuodessa alunperinkään). Köyhemmissä maissa ylimalkaan ruokavalio on melkoisen kasvispainotteista ihan taloudellisista syistä johtuen.
Itse kyllä olen syönyt lihaa enkä muista koskaan saaneeni siitä mitään vaivoja, puolisoni kerran sairastui ilmeisesti raasta kanasta (oma analyysi). Katmandun isoissa ravintoloissa uskaltaa syödä lihaa, vaelluksilla pitää käyttää harkintaa. Jos näkee elikkoa teurastettavan saattaa olla mahdollisuus ostaa takuutuoretta paikan päällä ja valmistuttaa siitä aterian majatalossa. Näin on tehty muutamia kertoja maastossa, kerran ostettiin porukalle kokonainen vuohi loppukekkereihin.
Nautojen teurastaminen ja syöminen on lailla kielletty, siitä voi saada 8 vuoden linnatuomion (hindujen takia). Saatavilla oleva liha on siis kanaa, vesipuhvelia, lammasta, vuohta tai jakkihärkää. Jakki on romanttista murkinaa, mutta todellisuudessa esimerkiksi Namchessa 90% jakkipihveistä on vesipuhvelia.
Kerran on ostettu trekillä tuoretta raavasta suoraan lahtipisteestä, mutta tämä oli aivan Tiibetin rajan lähellä kylässä, jossa vähät välitettiin Katmandun herroista.
Harhautui enemmän tuohon lihapuoleen, mutta siis vastaus on kyllä kasvissyöjä pärjää hyvin, vannoutuneella vegaanilla voi olla vaikeuksia koska paljon käytetään voiöljyä ja jogurttia ruoanlaitossa ja viilin syöminen on hyväksi vatsalle. Kannattaa huomata, että ruokalistojen "Youghurt" on todellisuudessa viiliä (curd) eikä jogurttia jonka valmistaminen on liian monimutkaista alkeellisissa oloissa, viiliä syntyy itsestään.
___________
Vanha Jeti
Todella harmi että vakuutusyhtiöitä ja turisteja huijataan noin, mutta toisaalta ymmärtää että houkutus on varmasti paikallisella elintasolla suuri. Suomalaisten matkanjärjestäjien reissuilla on varmaan pienempi riski joutua huijatuksi?
Vierailija kirjoitti:
Todella harmi että vakuutusyhtiöitä ja turisteja huijataan noin, mutta toisaalta ymmärtää että houkutus on varmasti paikallisella elintasolla suuri. Suomalaisten matkanjärjestäjien reissuilla on varmaan pienempi riski joutua huijatuksi?
Juuri näin, he tietävät tilanteen ja mukana on suomalainen matkanjohtaja, joka tarvittaessa pystyy puuttumaan tilanteeseen, Varmasti he myös briifaavat asiakkaitaan asiasta ennen matkaa.
Periaatteessa tietysti se, että tietää pelin hengen ja osaa olla varuillaan riittää siihen, että ei tule huijatuksi. Toisin sanoen ei suostu etenemään liian nopeasti ja tarvittaessa laskeutuu yksinkertaisesti alemmas edelliseen kylään. Monilta tuntuu unohtuvan, että se auttaa 95% tapauksista eikä maksa mitään. Oppaat eivät tätä vanhaa konstia tunnu enää jostain syystä ollenkaan muistavan.
__________
Vanha Jeti
Oletko Jeti lähdössä uudestaan reissuun ja minne? Milloin? Ketä ihmisiä huolit retkiryhmääsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko Jeti lähdössä uudestaan reissuun ja minne? Milloin? Ketä ihmisiä huolit retkiryhmääsi?
2022 marraskuu on kiikarissa, jos tämä koronarutto on sitä ennen saatu kontrolliin.
Lähdössä on minä ja puoliso (jos paikat = polvet ovat vielä kummallakin kunnossa). Mukaan ehkä tulee ystävä tai pari tilanteesta riippuen, eläkeläisiä kaikki.
Reissu ei ole pelkästään normaalireitejä kulkeva, vaan mielenkiintoisempi ja ehkä hieman vaativampi ja ainakin pidempi.
En toivottavasti ymmärrettävistä syistä järjestä mitään julkista ryhmämatkaa, Aventuralla ja Mandalalla on hyvät reissut (EBC -vaelluksen reittiä on molemmilla modattu ehdottamallani tavalla) ja jos haluaa henkiökohtaisempaa konsultointia niin yhteyttä voi ottaa arkienkeliin gmailissa. Minulla on myös kontaktit hyvään toimistoon jos haluaa oppaan tai kantajan tai kantaja-oppaan (joka kätevin ratkaisu).
_________
Vanha Jeti
10 vuotta sitten kävin Annapurnalla. Mielestäni majatalot oli oikein viihtyisiä, ei tietenkään ollut mitään nykyajan humputuksia kuten telkkareita mutta ei ne sinne sopineetkaan. Takka ja penkit joilla taljoja, siinä oli kiva huilata iltaisin ja rupatella muiden kanssa.
Olin yksinäisenä parikymppisenä naisena reissussa yhtä nuoren miesoppaan kanssa, en nyt tiedä miten ison riskin otin mutta kaikki meni hyvin ja opas piti huolta että sain myös syötyä riittävästi.
Ei sitä näkymää helposti unohda kun aamulla aurinko nousee ja lumihuippuiset vuoret alkaa valaistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin ajaa matkailuautolla täältä suomesta nuitten vuorten yli vaikka intiaan ja sieltä thaimaa yms.
En edes tiedä mistä kohtaa paras tie menee läpi vuoristojen , mutta mahdollista se on.
Mutta patikointiin ei riitä minun kärsivällisyys, ja tuskin ajamiseenkaan .
Haave on kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta sitten kävin Annapurnalla. Mielestäni majatalot oli oikein viihtyisiä, ei tietenkään ollut mitään nykyajan humputuksia kuten telkkareita mutta ei ne sinne sopineetkaan. Takka ja penkit joilla taljoja, siinä oli kiva huilata iltaisin ja rupatella muiden kanssa.
Olin yksinäisenä parikymppisenä naisena reissussa yhtä nuoren miesoppaan kanssa, en nyt tiedä miten ison riskin otin mutta kaikki meni hyvin ja opas piti huolta että sain myös syötyä riittävästi.
Ei sitä näkymää helposti unohda kun aamulla aurinko nousee ja lumihuippuiset vuoret alkaa valaistua.
Mukava kuulla, että reissu oli mieluinen ja mieleenjäävä. Joillain naisvaeltajilla on ollut ongelmia iholle pyrkivän oppaan kanssa, mutta kyllä se on joskus mennyt toisinkin päin. Lopputulos on ollut joko onnellinen, hämmentävä tai onneton, miten milloinkin. Ihmisiä sitä kuitenkin vain ollaan kaikki.
Tässä kuvashow siitä, millainen Annapurnan kierros oli alkuperäisessä asussaan 80-luvulla, ilman teitä, puhelimia, majataloja. 340 km ja 25 päivää: https://www.youtube.com/watch?v=wxXPsO0Zuzo
______________
Vanha Jeti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana ajatus istua jossain vuorella ja miettiä maailmanmenoa. Tosiasiassa varmaan kuolisin ekana päivänä. Urheilullinen ystäväni matkusti Everestin base campiin ja hän oli jo siitäkin ihan hajalla. Pysyn siis jatkossakin merenpinnan korkeudella.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin ajaa matkailuautolla täältä suomesta nuitten vuorten yli vaikka intiaan ja sieltä thaimaa yms.
En edes tiedä mistä kohtaa paras tie menee läpi vuoristojen , mutta mahdollista se on.
Mutta patikointiin ei riitä minun kärsivällisyys, ja tuskin ajamiseenkaan .
Haave on kuitenkin.
Minä olen ajanut Suomesta Intiaan, turvallisinta reittiä, eli Afganistan piti kiertää. Sillä reitillä ei ollut vuoria, oli toki ylänköjä ja tasankoja, mutta ei sellaisia vuoria, mistä varmaan haavailet.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin ajaa matkailuautolla täältä suomesta nuitten vuorten yli vaikka intiaan ja sieltä thaimaa yms.
En edes tiedä mistä kohtaa paras tie menee läpi vuoristojen , mutta mahdollista se on.
Mutta patikointiin ei riitä minun kärsivällisyys, ja tuskin ajamiseenkaan .
Haave on kuitenkin.
Vuorten yli ajaminen (Karakorum Himalajan länsipäässä) tarkoittaisi reittiä Keski-Aasian ja Kiinan läpi Pakistaniin. Kiinassa ajaminen on järjestettävissä, mutta e r i t t ä i n hankalaa (opas, kiinalainen ajokortti pitää olla, auto Kiinan rekisteriin jne). Intiasta taas ei käytännössä pääse ajamalla Thaimaahan, koska pitäsi päästä suljetun Itä-Intian kautta Burmaan, ja siellä tilanne on se mikä on. Jos ajaisi Kiinassa Laosin rajalle asti, siitä saattaaisi päästä läpi, mutta siinä ei enää ole kovinkaan paljon vuoristoa. Tiibetin läpi ajaminen Nepaliin on sekin lähestulkoon mahdotonta, mutta rahalla järjestettävissä = €€€€€.
Itse olen ollut autoretkellä noissa maisemissa, kun ajoimme kahdella 6x6 Uralilla Bishkekistä Torugartin solan yli Kashgariin ja siitä Taklamakanin reunaa Tiibetin ylängölle ja takaisin kiipeilemään. Aikaa meni 7 viikkoa, vuoren juurelle pääsyyn meni yksistään lähes 3 viikkoa. Oltiin jäätyneinä kiinni juoksuhiekkaan 6 päivää eräässä laaksossa 4300m korkeudessa ja autot hajalla. Ja sen semmoista.
____________
Vanha Jeti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin ajaa matkailuautolla täältä suomesta nuitten vuorten yli vaikka intiaan ja sieltä thaimaa yms.
En edes tiedä mistä kohtaa paras tie menee läpi vuoristojen , mutta mahdollista se on.
Mutta patikointiin ei riitä minun kärsivällisyys, ja tuskin ajamiseenkaan .
Haave on kuitenkin.
Vuorten yli ajaminen (Karakorum Himalajan länsipäässä) tarkoittaisi reittiä Keski-Aasian ja Kiinan läpi Pakistaniin. Kiinassa ajaminen on järjestettävissä, mutta e r i t t ä i n hankalaa (opas, kiinalainen ajokortti pitää olla, auto Kiinan rekisteriin jne). Intiasta taas ei käytännössä pääse ajamalla Thaimaahan, koska pitäsi päästä suljetun Itä-Intian kautta Burmaan, ja siellä tilanne on se mikä on. Jos ajaisi Kiinassa Laosin rajalle asti, siitä saattaaisi päästä läpi, mutta siinä ei enää ole kovinkaan paljon vuoristoa. Tiibetin läpi ajaminen Nepaliin on sekin lähestulkoon mahdotonta, mutta rahalla järjestettävissä = €€€€€.
Itse olen ollut autoretkellä noissa maisemissa, kun ajoimme kahdella 6x6 Uralilla Bishkekistä Torugartin solan yli Kashgariin ja siitä Taklamakanin reunaa Tiibetin ylängölle ja takaisin kiipeilemään. Aikaa meni 7 viikkoa, vuoren juurelle pääsyyn meni yksistään lähes 3 viikkoa. Oltiin jäätyneinä kiinni juoksuhiekkaan 6 päivää eräässä laaksossa 4300m korkeudessa ja autot hajalla. Ja sen semmoista.
____________
Vanha Jeti
Minä olen mennyt Kashgariin Pakistanista. Silloin. 90-luvulla.
Se on muuten se elämäni ikimuistoisin reissu, mitä ei voi ylittää.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pärjääkö Nepalissa kasvissyöjänä, vai pitäisikö periaatteista olla valmis joustamaan matkan aikana? Oman kokemukseni mukaan kasvisruoka voi Aasiassa tarkoittaa muutakin kuin kotona on tottunut, mukana saattaa olla vaikka kalalientä tai lihanpaloja :D
Intian reissulla söin pelkästään kasvisruokaa vaikka olen sekasyöjä. Luulisi toimivan Nepalissa samoin.
Eikö tämä Annapurna ole juuri kaikkein vaarallisin "patikoitava"? Olisiko vähän helpompia vaihtoehtoja?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen mennyt Kashgariin Pakistanista. Silloin. 90-luvulla.
Se on muuten se elämäni ikimuistoisin reissu, mitä ei voi ylittää.8
Hatunnosto sinne. Vuonna -84 vaimoni kanssa kierreltiin Kiinassa to Tiibetissä pari kuukautta, ja saatiin luvat Kashgariin ja Lhasaan (Kiinassa sai silloin käydä vain 40 kaupungissa ilman lupaa, 40 kaupunkia oli auki luvan kanssa). Aikapulan takia, kun oli kiire Everestin trekille, Kashgar jäi käymättä, olisi pitänyt matkustaa junalla viikko suuntaansa. Lhasassa oltiin 10 päivää. Kiina oli aikamoinen kokemus, ei yksityisautoja, ei osattu kieliä, Lhasassa oli kaikkiaan 5 turistia, sai kulkea vapaasit pyhiinveltajien kanssa. Saatiin almukin paikalliselta vallasrouvalta.
___________
Vanha Jeti
Hienoja vuoristokokemuksia on saatavilla myös Euroopassa, ilman riskiä helikopterihuijauksista. Aasian turismiin liittyy tarpeetonta eksotisointia.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä Annapurna ole juuri kaikkein vaarallisin "patikoitava"? Olisiko vähän helpompia vaihtoehtoja?
Ei Annapurna kierros ole mitenkään erityisen vaarallinen. Nythän puhutaan nimenomaan patikoinnista, eikä huipulle kiipeämisestä. 4 kertaa olen tuon vuoren kiertänyt, varmaan yli 1000 km polkua tallattuna, ja kerran oli masu pipi. Eli se vaarallisuudesta. Kaikki jonnekin lähemmäs 5000m tai yli menevät suositut reitit ovat aika lailla samanlaisia riskeiltään, eli lähinnä nilkka voi nyrjähtää, maha mennä sekaisin tai saada vuoristotaudin jos etenee liian joutuin, tai on tavallista herkempi korkeuden vaikutuksille.
_____________
Vanha Jeti
Vierailija kirjoitti:
Hienoja vuoristokokemuksia on saatavilla myös Euroopassa, ilman riskiä helikopterihuijauksista. Aasian turismiin liittyy tarpeetonta eksotisointia.
Ehdoton suosikkini on Via Ferratat Brentan Dolomiiteilla. Huimat maisemat, tunnelmalliset rifugiot.
Nepalin trekkien ihanuus on (tai ainakin oli) eläminen toisenlaisen kulttuurin keskellä. Se on se olennainen ero, polulla kävelminen on sinänsä samaa joka paikassa.
Valitettavasti tuo kultturiaspekti on monilta Nepalin vaeltajilta kokonaan hukassa.
_____________
Vanha Jeti
Alue: Aihe vapaa
Kymmenen vuotta sitten helikopteriyhtiöt alkoivat maksaa 15% "löytöpalkkiota" oppaille, jotka (aidon) hädän tullen tilasivat a.o. yhtiön kopterin eikä kilpailijan. Seuraukset olivat arvattavissa: oppaat alkoivat sairasatuttamaan asiakkaitaan tahallan joko viemällä ylös liian nopeasti (vuoristotauti) tai pilaamalla ruoka-annokset majataloissa (ruokasoodalla tai rotanpaskalla). Usein toimi pelkkä pelottelukin, eli kun tuli vähän päänsärkyä, niin annettiin ymmärtää että nyt on pakko lähteä heti alas, muuten tulee noutaja. Joku 1000-1500€ on nimittäin Nepalissa 3-4 kertaa enemmän kuin keskimääräinen talouksien vuositulo, eli lottopotti oppaalle.
Tilanne on kehittynyt ajan mittaan sellaiseksi, että Katmanduun on perustettu muutama sairaala ihan vain näitä huijauksia varten, je helikoptereita on tätä varten hankittu lisää tusinan verran. Homma menee nykyään näin: Opas löytää uhrin, joka "tarvitsee" "pelastuksen". Hän otta yhteyttä pariin ns Rescue Brokeriin, joita pyytä tarjouksen ja myy pokan eniten tarjoavalle. Tämä RB edelleen huutokauppaa uhrin helikopteriyhtiöille ja huijaussairaalalle. Nämä kiikuttavat "potilaan" sairaalaan, jossa passi otetaan pois ja nyt jo parantunutta raukkaa pidetään tarpeettomasti vankina 3-4 päivää á 1000€, ja tehdään turhia kalliita testejä (röntgeniä, magneettikuvausta jne). Pari ulkomaalaista on kuollutkin näihin turhiin operaatioihin ja leikkauksiin. Koko paketista laskutetaan vakuutusyhtiöltä keskimäärin 20000€, kun todelliset kulut ovat 4000€ luokkaa, ja nekin siis huijausta.
Muutama vuosi sitten vakuutusyhtiöt lopulta tajusivat tulleensa vedätetyiksi ja vaativat tutkimusta asiasta. Sellainen tehtiin, 750 sivua, ja siinä nimettiin noin 200 firmaa ja henkilöä jotka olivat olleet osallisina tässä vedätyksessä. Toimenpiteitä luvattiin, mutta mitään ei ole tapahtunut, koska niin paljon rahaa valuu virkamiesten ja ministerien taskuihin. Noin 2500 trekkiä on viime vuosina mennyt pilalle tämän takia, useimmiten uhrit eivät edes ole tajunnet tulleensa huijatuiksi, luulleet, että tämmöinen pelastelu on normaalia. Idioottimaista tietämättömyyttä ja naiviutta.
Jotkut oppaat ovat kerskailleet 30000€ palkkioilla vuodessa, että joka porukasta ainakin yksi saadaan "pelastettua", ja että jopa 9 henkeä on kerran "pelastettu" 10 hengen ryhmästä. Tavallisesti näissä tapauksissa kopteri pakataan täyteen, mutta vakuutusyhtiötä laskutetaan kuin jokainen olisi lennätetty yksitellen. Lääkäri kirjoittavat rahasta aivan minkälaisen todistuksen hyvänsä.
Kannattaa googlata Nepal helicopter rescue scam. Löytyy aika paljon materiaalia.
Majatalot ja trekkaajatkin käyttävät tätä hyväkseen: majatalot saavat ilmaiseksi rahtia ylös tulevan kopterin mukana, turistit tekeytyvät sairaiksi kun ei viitsi patikoida alas. Voivat vielä splitata palkkionkin majatalon kanssa, win-win kaikille, paitsi vakuutusyhtiölle.
_________
Vanha Jeti