Mitä kadut elämässäsi?
Kommentit (38)
Kyllä sitä iän myötä huomaa katuvansa sitä, että on ollut liikaa perheen kanssa ja jättänyt työuran vähemmälle huomiolle.
Sitä, etten opiskellut lukiossa ahkerasti. Olen kuitenkin pärjännyt sen jälkeen elämässäni vallan mainiosti. Silti se kaduttaa vielä 30 vuoden jälkeenkin.
Etten arvostanut itseäni yhtään, enkä vaatinut mitään keltään enkä itseltäni.
Että minä, akateemisesti kouluttautunut ihminen, tein lapsen, joka on tyhmä kuin pässi: jäi luokallekin pari kertaa oppivelvollisuuskoulun aikana, 1. ja 8. luokalla.
No määhän olen kokki. Näin esiim viimeyönä etttä tein kokkkina töitä mutta mä oleen varmaaan liian ruma siihen hommaaaan.
Vierailija kirjoitti:
No määhän olen kokki. Näin esiim viimeyönä etttä tein kokkkina töitä mutta mä oleen varmaaan liian ruma siihen hommaaaan.
Munn ei täydy näähdä unia kosska näen sillloin liian normaalin elämän mitä ei voii saaavutttaaa koska se on vaiin petttymyksiä.
Olen ollut nuori ja hölmö ja tehnyt pahoja virheitä.Kovasti kadun niitä vieläkin.
EIi ole munn valintoja olllut että olen istunut melkeein 12 vuotiaaasta saakka erakoituneeena muutamien neliöiiden huoneeessa syrjäytyneeenä. Pieeni maa ja rajallliset reasursssit. Ja äiidin ja isän riiidat jne ja koulukiusaamiset.
Etten ole välittänyt ja pitänyt huolta itsestäni. Näkyy ulkonäössä ja tuntuu terveydessä.
Etten tehnyt itsemurhaa jo nuorena.