Bare minimum

Vähän tympeä juttu musta sinällään, että voihan sitä olla kiitollinen siitä että toinen kokkaa hyvää ruokaa.

Mutta ilmiö on tunnistettava. Mies on esim hyvä isä jos osaa vahtia lasta, vaihtaa vaipan ja joskus leikkii sen lapsen kanssa ilman pakottamista. Äideille sitten on vähän eri standardit.

Kiinnostaisi tietää mikä sitten ei enää mene tähän bare minimumiin, eli mitä ovat ne teot ja ominaisuudet joista puolisoa voi ihan huoletta suitsuttaa ilman että tulee samalla kaivaneeksi omaa tasa-arvokuoppaansa.

Musta tuntuu et toi juttu herkästi ymmärretään niin, ettei toista sais kehua ruoanlaitosta tai siitä ei sais ilahtua. Vaik kyse on just erilaisista standardeista. Mut vaikea sanoa millä ne murtaa. Mun äiti valitti mulle että miesparka joutuu pesee pyykkiä kun mä olin loppuraskaana ja ihan järkyttävän kipee. Mun äiti on koko elämänsä jauhanut tasa-arvosta ja feminismistä ja rintsikat rovioon niin, mutta sitten oli kuitenkin pöyristynyt et mies joutu pesemään pyykkiä. Ja oikeastaan ärsyttää kirjoittaa näin, koska tässähän mä selittelen itsekin että mies joutui pesee pyykkiä KOSKA mä olin loppuraskaana ja kipeä. Kyllä miehen nyt vaan pitäis joutua pesemään pyykkiä vaikka mä olisin täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Jessus.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää mikä sitten ei enää mene tähän bare minimumiin, eli mitä ovat ne teot ja ominaisuudet joista puolisoa voi ihan huoletta suitsuttaa ilman että tulee samalla kaivaneeksi omaa tasa-arvokuoppaansa.

Toi on ihan hirveen hyvä kysymys. 

Kyllä nykyään ei voi olettaa mitään. Olen tapaillut mm. naista, joka ei osannut muuta kuin lämmittää eineksiä mikrossa. Tai olisi varmaan osannut, jos olisi halunnut opetella laittamaan ruokaa, mutta hän söi mieluummin työpaikkaruokalassa päivän pääaterian.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää mikä sitten ei enää mene tähän bare minimumiin, eli mitä ovat ne teot ja ominaisuudet joista puolisoa voi ihan huoletta suitsuttaa ilman että tulee samalla kaivaneeksi omaa tasa-arvokuoppaansa.

Mä sanoisin että arjesta poikkeavat jutut. Sellaiset mistä se mies kiittelee vaimoansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää mikä sitten ei enää mene tähän bare minimumiin, eli mitä ovat ne teot ja ominaisuudet joista puolisoa voi ihan huoletta suitsuttaa ilman että tulee samalla kaivaneeksi omaa tasa-arvokuoppaansa.

Mä sanoisin että arjesta poikkeavat jutut. Sellaiset mistä se mies kiittelee vaimoansa.

Mistä miehet kiittelee vaimoaan?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nykyään ei voi olettaa mitään. Olen tapaillut mm. naista, joka ei osannut muuta kuin lämmittää eineksiä mikrossa. Tai olisi varmaan osannut, jos olisi halunnut opetella laittamaan ruokaa, mutta hän söi mieluummin työpaikkaruokalassa päivän pääaterian.

Oisko tollanen ollu susta normaalimpaa sinkkumiehelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää mikä sitten ei enää mene tähän bare minimumiin, eli mitä ovat ne teot ja ominaisuudet joista puolisoa voi ihan huoletta suitsuttaa ilman että tulee samalla kaivaneeksi omaa tasa-arvokuoppaansa.

Mä sanoisin että arjesta poikkeavat jutut. Sellaiset mistä se mies kiittelee vaimoansa.

Mistä miehet kiittelee vaimoaan?

Tässä saattaa olla edellisen kommentoijan pointti.

Tosin mun mies kiittelee mun taloustaitoja. Siis rahankäytön osaamista. Sen mielestä on kiva kun ei tarvitse ikinä pelätä, että elämä romahtaa siihen että pesukone hajoaa. Ehkä tällaisista asioista voi kiitellä. Tykkään mäkin siitä, että mun mies on tosi hyvä kokki.

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu et toi juttu herkästi ymmärretään niin, ettei toista sais kehua ruoanlaitosta tai siitä ei sais ilahtua. Vaik kyse on just erilaisista standardeista. Mut vaikea sanoa millä ne murtaa. Mun äiti valitti mulle että miesparka joutuu pesee pyykkiä kun mä olin loppuraskaana ja ihan järkyttävän kipee. Mun äiti on koko elämänsä jauhanut tasa-arvosta ja feminismistä ja rintsikat rovioon niin, mutta sitten oli kuitenkin pöyristynyt et mies joutu pesemään pyykkiä. Ja oikeastaan ärsyttää kirjoittaa näin, koska tässähän mä selittelen itsekin että mies joutui pesee pyykkiä KOSKA mä olin loppuraskaana ja kipeä. Kyllä miehen nyt vaan pitäis joutua pesemään pyykkiä vaikka mä olisin täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Jessus.

Eihän pitäisi, pyykkääminen on naisen hommaa. Koittakaa hyvät ihmiset ymmärtää, että kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä näistä tasa-arvoasioista. Toiset voi ajatella, että konservatiiviset arvot ovat parempia, ja se ei tee heistä huonompia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu et toi juttu herkästi ymmärretään niin, ettei toista sais kehua ruoanlaitosta tai siitä ei sais ilahtua. Vaik kyse on just erilaisista standardeista. Mut vaikea sanoa millä ne murtaa. Mun äiti valitti mulle että miesparka joutuu pesee pyykkiä kun mä olin loppuraskaana ja ihan järkyttävän kipee. Mun äiti on koko elämänsä jauhanut tasa-arvosta ja feminismistä ja rintsikat rovioon niin, mutta sitten oli kuitenkin pöyristynyt et mies joutu pesemään pyykkiä. Ja oikeastaan ärsyttää kirjoittaa näin, koska tässähän mä selittelen itsekin että mies joutui pesee pyykkiä KOSKA mä olin loppuraskaana ja kipeä. Kyllä miehen nyt vaan pitäis joutua pesemään pyykkiä vaikka mä olisin täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Jessus.

Munkin äiti ja anoppi molemmat valittaa tästä. Ja siitä jos mies joutuu työpäivän jälkeen imuroimaan tai oikeastaan tekemään yhtään mitään. Ihan niinkuin se imurointi tai pyykinpesu olis mulle joku palkinto ja nautinto työpäivän jälkeen sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu et toi juttu herkästi ymmärretään niin, ettei toista sais kehua ruoanlaitosta tai siitä ei sais ilahtua. Vaik kyse on just erilaisista standardeista. Mut vaikea sanoa millä ne murtaa. Mun äiti valitti mulle että miesparka joutuu pesee pyykkiä kun mä olin loppuraskaana ja ihan järkyttävän kipee. Mun äiti on koko elämänsä jauhanut tasa-arvosta ja feminismistä ja rintsikat rovioon niin, mutta sitten oli kuitenkin pöyristynyt et mies joutu pesemään pyykkiä. Ja oikeastaan ärsyttää kirjoittaa näin, koska tässähän mä selittelen itsekin että mies joutui pesee pyykkiä KOSKA mä olin loppuraskaana ja kipeä. Kyllä miehen nyt vaan pitäis joutua pesemään pyykkiä vaikka mä olisin täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Jessus.

Eihän pitäisi, pyykkääminen on naisen hommaa. Koittakaa hyvät ihmiset ymmärtää, että kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä näistä tasa-arvoasioista. Toiset voi ajatella, että konservatiiviset arvot ovat parempia, ja se ei tee heistä huonompia ihmisiä.

Tuo on totta. Myös arvojen tasa-arvo ois hyvä muistaa. Nyt on vaan muotia tietyntyyppiseen perhemalliin pyrkiminen ja jos muuta ajattelee niin ajattelee väärin. Tosin edelleenkin yllättävää kyllä konservatiiviset arvot on se oletus monessa parisuhteeseen ja lapseen liittyvässä keskustelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu et toi juttu herkästi ymmärretään niin, ettei toista sais kehua ruoanlaitosta tai siitä ei sais ilahtua. Vaik kyse on just erilaisista standardeista. Mut vaikea sanoa millä ne murtaa. Mun äiti valitti mulle että miesparka joutuu pesee pyykkiä kun mä olin loppuraskaana ja ihan järkyttävän kipee. Mun äiti on koko elämänsä jauhanut tasa-arvosta ja feminismistä ja rintsikat rovioon niin, mutta sitten oli kuitenkin pöyristynyt et mies joutu pesemään pyykkiä. Ja oikeastaan ärsyttää kirjoittaa näin, koska tässähän mä selittelen itsekin että mies joutui pesee pyykkiä KOSKA mä olin loppuraskaana ja kipeä. Kyllä miehen nyt vaan pitäis joutua pesemään pyykkiä vaikka mä olisin täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Jessus.

Munkin äiti ja anoppi molemmat valittaa tästä. Ja siitä jos mies joutuu työpäivän jälkeen imuroimaan tai oikeastaan tekemään yhtään mitään. Ihan niinkuin se imurointi tai pyykinpesu olis mulle joku palkinto ja nautinto työpäivän jälkeen sen enempää.

Sama. Ja meidän lapset kasvaa tähän myös. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu et toi juttu herkästi ymmärretään niin, ettei toista sais kehua ruoanlaitosta tai siitä ei sais ilahtua. Vaik kyse on just erilaisista standardeista. Mut vaikea sanoa millä ne murtaa. Mun äiti valitti mulle että miesparka joutuu pesee pyykkiä kun mä olin loppuraskaana ja ihan järkyttävän kipee. Mun äiti on koko elämänsä jauhanut tasa-arvosta ja feminismistä ja rintsikat rovioon niin, mutta sitten oli kuitenkin pöyristynyt et mies joutu pesemään pyykkiä. Ja oikeastaan ärsyttää kirjoittaa näin, koska tässähän mä selittelen itsekin että mies joutui pesee pyykkiä KOSKA mä olin loppuraskaana ja kipeä. Kyllä miehen nyt vaan pitäis joutua pesemään pyykkiä vaikka mä olisin täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Jessus.

Munkin äiti ja anoppi molemmat valittaa tästä. Ja siitä jos mies joutuu työpäivän jälkeen imuroimaan tai oikeastaan tekemään yhtään mitään. Ihan niinkuin se imurointi tai pyykinpesu olis mulle joku palkinto ja nautinto työpäivän jälkeen sen enempää.

Sama. Ja meidän lapset kasvaa tähän myös. 

Meillä toivottavasti ei. Mun mies sattuu tykkäämään imuroinnista ja pyykinpesusta, joten toivon että tytöt oppii siihen, että siivoava mies on normaalia.

Jotenkin tuntuu oudolta että sanoisin raskaana olevalle tyttärelle, että ei ole ukon heiniä tuo imurointi vaikka sulla iskias särkeekin. Pikemminkin päinvastoin käskisin heittää loisukon pihalle jos tyyli ei muutu. Tai sitten muutun iän myötä äidikseni ja alan pöyristellä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu et toi juttu herkästi ymmärretään niin, ettei toista sais kehua ruoanlaitosta tai siitä ei sais ilahtua. Vaik kyse on just erilaisista standardeista. Mut vaikea sanoa millä ne murtaa. Mun äiti valitti mulle että miesparka joutuu pesee pyykkiä kun mä olin loppuraskaana ja ihan järkyttävän kipee. Mun äiti on koko elämänsä jauhanut tasa-arvosta ja feminismistä ja rintsikat rovioon niin, mutta sitten oli kuitenkin pöyristynyt et mies joutu pesemään pyykkiä. Ja oikeastaan ärsyttää kirjoittaa näin, koska tässähän mä selittelen itsekin että mies joutui pesee pyykkiä KOSKA mä olin loppuraskaana ja kipeä. Kyllä miehen nyt vaan pitäis joutua pesemään pyykkiä vaikka mä olisin täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Jessus.

Eihän pitäisi, pyykkääminen on naisen hommaa. Koittakaa hyvät ihmiset ymmärtää, että kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä näistä tasa-arvoasioista. Toiset voi ajatella, että konservatiiviset arvot ovat parempia, ja se ei tee heistä huonompia ihmisiä.

Tuo on totta. Myös arvojen tasa-arvo ois hyvä muistaa. Nyt on vaan muotia tietyntyyppiseen perhemalliin pyrkiminen ja jos muuta ajattelee niin ajattelee väärin. Tosin edelleenkin yllättävää kyllä konservatiiviset arvot on se oletus monessa parisuhteeseen ja lapseen liittyvässä keskustelussa.

Arvojen tasa-arvosta ollaan todella kaukana vielä. Ja se on kovasti ristiriidassa tällä hetkellä pinnalla olevan yksilön oman valinnanvapauden kanssa.

Jos nainen haluaa imuroida ja pyykätä niin mikäpä siinä? Mutta tämä yksilöllinen valinta ei tosiaan ole oikein hyväksytty. Eikä sellainen arvokonservatiivinen perhemalli, jossa äiti olisi vaikka kotiäitinä. Heti oletetaan että nainen on pakotettu hylkäämään ura ja olemaan kotona. Siltä äidiltä ei kysytä toki.

Epätyypilliset miesmäiset naiset eivät koskaan tule tajuamaan, että perusnaisellisille naisille on ihan luontaista toteuttaa naisellista rooliaan ja että he oikeasti myös nauttivat sellaisesta.

Ja toisekseen: kukaan ei pakota sinua mihinkään sellaiseen rooliin, josta et pidä. Lopettakaa siis tuo paskapropaganda ja olemattomista asioista vinkuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu et toi juttu herkästi ymmärretään niin, ettei toista sais kehua ruoanlaitosta tai siitä ei sais ilahtua. Vaik kyse on just erilaisista standardeista. Mut vaikea sanoa millä ne murtaa. Mun äiti valitti mulle että miesparka joutuu pesee pyykkiä kun mä olin loppuraskaana ja ihan järkyttävän kipee. Mun äiti on koko elämänsä jauhanut tasa-arvosta ja feminismistä ja rintsikat rovioon niin, mutta sitten oli kuitenkin pöyristynyt et mies joutu pesemään pyykkiä. Ja oikeastaan ärsyttää kirjoittaa näin, koska tässähän mä selittelen itsekin että mies joutui pesee pyykkiä KOSKA mä olin loppuraskaana ja kipeä. Kyllä miehen nyt vaan pitäis joutua pesemään pyykkiä vaikka mä olisin täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Jessus.

Munkin äiti ja anoppi molemmat valittaa tästä. Ja siitä jos mies joutuu työpäivän jälkeen imuroimaan tai oikeastaan tekemään yhtään mitään. Ihan niinkuin se imurointi tai pyykinpesu olis mulle joku palkinto ja nautinto työpäivän jälkeen sen enempää.

Sama. Ja meidän lapset kasvaa tähän myös. 

Meillä toivottavasti ei. Mun mies sattuu tykkäämään imuroinnista ja pyykinpesusta, joten toivon että tytöt oppii siihen, että siivoava mies on normaalia.

Jotenkin tuntuu oudolta että sanoisin raskaana olevalle tyttärelle, että ei ole ukon heiniä tuo imurointi vaikka sulla iskias särkeekin. Pikemminkin päinvastoin käskisin heittää loisukon pihalle jos tyyli ei muutu. Tai sitten muutun iän myötä äidikseni ja alan pöyristellä :D

Tai sit tulee muotiin jotkut superperinteiset roolit ja sit ollaan vaan sillain "mitä sä tyttö teet??!!" :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta tuntuu et toi juttu herkästi ymmärretään niin, ettei toista sais kehua ruoanlaitosta tai siitä ei sais ilahtua. Vaik kyse on just erilaisista standardeista. Mut vaikea sanoa millä ne murtaa. Mun äiti valitti mulle että miesparka joutuu pesee pyykkiä kun mä olin loppuraskaana ja ihan järkyttävän kipee. Mun äiti on koko elämänsä jauhanut tasa-arvosta ja feminismistä ja rintsikat rovioon niin, mutta sitten oli kuitenkin pöyristynyt et mies joutu pesemään pyykkiä. Ja oikeastaan ärsyttää kirjoittaa näin, koska tässähän mä selittelen itsekin että mies joutui pesee pyykkiä KOSKA mä olin loppuraskaana ja kipeä. Kyllä miehen nyt vaan pitäis joutua pesemään pyykkiä vaikka mä olisin täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Jessus.

Eihän pitäisi, pyykkääminen on naisen hommaa. Koittakaa hyvät ihmiset ymmärtää, että kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä näistä tasa-arvoasioista. Toiset voi ajatella, että konservatiiviset arvot ovat parempia, ja se ei tee heistä huonompia ihmisiä.

Tuo on totta. Myös arvojen tasa-arvo ois hyvä muistaa. Nyt on vaan muotia tietyntyyppiseen perhemalliin pyrkiminen ja jos muuta ajattelee niin ajattelee väärin. Tosin edelleenkin yllättävää kyllä konservatiiviset arvot on se oletus monessa parisuhteeseen ja lapseen liittyvässä keskustelussa.

Arvojen tasa-arvosta ollaan todella kaukana vielä. Ja se on kovasti ristiriidassa tällä hetkellä pinnalla olevan yksilön oman valinnanvapauden kanssa.

Jos nainen haluaa imuroida ja pyykätä niin mikäpä siinä? Mutta tämä yksilöllinen valinta ei tosiaan ole oikein hyväksytty. Eikä sellainen arvokonservatiivinen perhemalli, jossa äiti olisi vaikka kotiäitinä. Heti oletetaan että nainen on pakotettu hylkäämään ura ja olemaan kotona. Siltä äidiltä ei kysytä toki.

Siksihän nyt perhevapaamalli uudistuu koska vaikka isät ois aiemmin voinu käyttää vapaita niin perheet valitsi väärin. Nainen ei voi itse haluta käyttää kaikkia perhevapaita vaan kyse on kulttuurisesta aivopesusta. 

"Nykynaiselle bare minimumista hullaantuminen voi toki olla myös suojamekanismi: kun rima on valmiiksi alhaalla, ei tule pettyneeksi samalla tavoin kuin silloin, jos pitäisi yllä niitä perusstandardeja, jotka tosiasiassa ansaitsee."

En oikein tajua tuota kohtaa. Pitääkö naiset muka rimaa jotenkin matalalla? Nykyäänhän nimenomaan ei tarvitse olla rima matalalla kun on mahdollista olla yksinkin. Ja niin monet naiset tekevätkin kun riittävän hyvää ei löydy. Ei kai kellekään riitä tosissaan se että toinen tyhjentää välillä tiskikoneen eikä lyö?

Onpa muuten ihanaa, että täällä on tällainen ketju, missä tasa-arvoon liittyen puhutaan kerrankin merkityksellisistä asioista. Ainainen pinnallinen ulkonäkökeskustelu on nykyään useimmiten se keskustelun aihe.