Huvittavia nämä ensimmäisen polven akateemisen
tutkinnon suorittaneet. Monet kuvittelevat olevansa kovinkin sivistyneitä ja hienoja. Ero on melkoinen sivistyksen tasossa ja käytöstavoissa kulttuurisukujen ja useamman polven akateemisten kanssa. Itse en kuulu kumpaankaan, mutta tuttavissani on molempia. Ensimmäiseksi mainituista monet ovat niin nousukkaita olevineen.
Kommentit (51)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 03:18"]
duunariperheiden akateemiset lapset ovat aika surullisenhuvittavia tärkeilijöitä. pitää olla priimaa kaikessa ja ei todellakaan löydy huumoria, mikä tulee heihin itseensä. tunnen parikin tällaista tapausta ja ei voi muuta sanoa kuin että voi voi.
[/quote]
niin totta
Huvittavia nämä aloitukset, joilla yritetään ärsyttää.
En oikein kestä näitä vanhan rahan/ vanhan sivistyksen ihailijoita. Se on luokkayhteiskunnan pönkittämistä. Oman mieheni suku kokee olevansa jotenkin 'hienompaa' väkeä, kun akateemista sukuhistoriaa on. Ensimmäisen tai toisen polven akateemisilla on vielä kosketuskohtia kaikenlaisista lähtökohdista tuleviin ihmisiin.
Hohhoijaa... Minua ei kiinnosta nousukkuudet eikä sivistyneistön kanssa leikkimiset. Opiskelin teknillisessä yliopistossa ja kauppakorkeassa siksi, että pääsen etenemään urallani ja saan helvetisti rahaa.
Te muut voitte puolestani leikkiä sivistyneitä, jos huvittaa.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 00:55"][quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 00:51"]
Edelleen kiinnostaisi tietää miksi joku "on olevinaan nousukas".
[/quote]
Omakehua, ylimielisyyttä, valtava tarve korostaa itseään, ei kykyä nauraa itselleen, luullaan olevansa jotain yhteiskunnan kermaa vaikka ainut asia duunarin ja tuollaisen välillä on yksi hikinen tutkinto.
T: ei-AP
[/quote]
Se on aika iso tutkinto...
Itse olen havainnut että "duunari"vanhempien korkeakouluun päässeet lapset pitävät omia saavutuksiaan aivan poikkeuksellisina, koska vertailupohjana on vanhempien akateemiset saavutukset.
Esim. Viimeisimmissä suvun juhlissa meille esiteltiin erään uuden puolison poika. Äiti on ammattiopiston käynyt ja yliopistossa oleva poika teki ison numeron opinnoistaan ja pääsykokeistaan. Ei tainnut hoksata että paikalla oli meitä muitakin korkeasti koulutettuja ja yliopisto-opiskelijoita, vaikka emme tehneetkään itsestämme numeroa.
Voi jumankauta. Että on sitten ensimmäisen polven akateemisia. Onko toisen polven jo ehdottomasti parempi, tai kolmannen.... Eikö Se ole ihminen itse joka tekee uransa ja oman elämänsä? Jostain pitää aina yrittää nykiä "jalosukuisuutta" kun sitä ei enää muuten noteerata mitenkään. Luojan kiitos suomessa jokainen itse voi vaikuttaa akateemisuuteensa ja sivistyneisyyteen. Ja nykymaailmassa se tarkoittaa avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Paskan posket näitä nyhtänköljiä!
Kerropa ap, mihin vanhaan kulttuurisukuun kuulut, kun ei se sivistys kuitenkaan ole sinuun tarttunut? Sinä siis et esim. ymmärrä sitä, että myös ns. kulttuurisuvussa joku on joskus ollut se ensimmäinen akateemisen koulutuksen saanut. Eikä yleensä kovinkaa monta sukupolvea tarvitse mennä taakse päin. No, pappeja ja lääkäreitä on koulutettu aika pitkän aikaa, ensimmäiset suomalaisetkin jossain muualla kuin kotimaassa.
Olen sukuni ensimmäinen ylioppilas ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, mutta en minä kyllä tunnista itsessäni noita piirteitä ja ominaisuuksia, joita monissa ilkeämielisissä viesteissä on lueteltu. En ole pyrkyri enkä edes ole olevinani sellainen. Enkä häpeä taustaani. Isoisä oli kiertokoulun käynyt, isoäiti ja heidän lapsensa kansakoulun käyneitä. Minua kuitenkin kannustettiin käymään kouluja. Ei minuun kuitenkaan mitään hienostelusivistystä missään vaiheessa tartutettu enkä oikein edes ymmärrä, millaista se on. Jos se on sitä, että juodaan kahvia pikkurilli sojottaen, niin ohi meni ja vihelsi mennessään. Suosittelen ap:lle, että hänkin tulisi tänne maallisiin sfääreihin pois sieltä sievistelysivistyksestä, kun ei oikein näytä rahkeet siihen riittävän.
Yliopistotutkinto on nykyisin yhtä yleinen kuin ylioppilastutkinto! Kuten joku kirjoitti, oppiaineitakin on laidasta laitaan. Tämä uskomattoman naivi aloitus on jämähtänyt jonnekin 1900-luvun alkuun.
Olen itse kolmannen polven akateeminen ja ihmettelen kuinka ap voi olla noin kapeakatseinen. Mummoni kertoi kohdanneensa vastaavia asenteita omassa nuoruudessaan - 60 vuotta sitten! Itse kouluttauduin täysin eri alalle kuin vanhempani, jotka eivät liiemmin arvosta alavalintaani. Suoritin opintoni täysin omalla kovalla työlläni, kuten ihan jokainen, joka valmistuu yliopistosta hyvin arvosanoin. Tutkijaystävissäni on ihmisiä kaikenlaisista taustoista ja ihan tiedoksesi että vanhempien titteleillä tai varakkuudella ei ole ollut missään vaiheessa opintoja mitään merkitystä. Kaikkia meitä yhdistää kiinnostus oman alamme tieteeseen ja sen kehittämiseen.
Sinullakin ap olisi mahdollisuus sivistää itseäsi ja se todella olisi kohdallasi tarpeen.
Minunkin isovanhempani ovat kiertokoulun/kansakoulun käyneitä, ja isä kävi kansakoulun päälle maamieskoulun. Omituinen ajatus, että siinä olisi jotain noloa. Aika kapeaa elämää, jos lähipiirissä ei ole muita kuin akateemisia! Ps. oikeasti akateemisuutta ei kauheasti arvosteta maalais- ja amisporukoissa, joten sillä taustalla ei tule yleensä mieleen, etä omalla akateemisuudella pitäisi leveillä.
Mä otan mielihyvin hienostelusivistyneen taakan kantaakseni ja samalla teen tietä sille että tällä hetkellä yliopistossa opiskeleva lapseni on jo ihan oikeasti sivistynyt kun valmistuu. Vai voiko hän sittenkään olla, kun on saanut meiltä pelkän hienostelusivistyneen kasvatuksen? Kyllä niitä akateemisia vähintään kolme sukupolvea pitää olla ja lisäksi ruotsinkielinen sukunimi, mieluiten aatelissuvusta! Muuten sitä ollaan vain olevinaan :D
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 16:00"]Yliopistotutkinto on nykyisin yhtä yleinen kuin ylioppilastutkinto! Kuten joku kirjoitti, oppiaineitakin on laidasta laitaan. Tämä uskomattoman naivi aloitus on jämähtänyt jonnekin 1900-luvun alkuun.
Olen itse kolmannen polven akateeminen ja ihmettelen kuinka ap voi olla noin kapeakatseinen. Mummoni kertoi kohdanneensa vastaavia asenteita omassa nuoruudessaan - 60 vuotta sitten! Itse kouluttauduin täysin eri alalle kuin vanhempani, jotka eivät liiemmin arvosta alavalintaani. Suoritin opintoni täysin omalla kovalla työlläni, kuten ihan jokainen, joka valmistuu yliopistosta hyvin arvosanoin. Tutkijaystävissäni on ihmisiä kaikenlaisista taustoista ja ihan tiedoksesi että vanhempien titteleillä tai varakkuudella ei ole ollut missään vaiheessa opintoja mitään merkitystä. Kaikkia meitä yhdistää kiinnostus oman alamme tieteeseen ja sen kehittämiseen.
Sinullakin ap olisi mahdollisuus sivistää itseäsi ja se todella olisi kohdallasi tarpeen.
[/quote]Niin, joskus 1900-luvun alussa puhuttiin kömpelöistä 'maalaisylioppilaista'...
Itse ainakin olen ylpeä siitä, että olen neljässä polvessa akateeminen ja vieläpä sekä mies- että naislinjassa, ts. myös isoisoäitini kävi ylipoiston 1900-luvun alussa.
Totta tosi huvittavia heeh heh hoh hoh ja hih hoh. Mene/n nukkumaan.
Ja oletkos kuullut vielä sellaisesta kuin sydämen sivistys? Kannattaa tutustua siihenkin.
Tarkennatko vielä ap, miten "ollaan olevinaan nousukkaita"?
Siis oikein yritetään olla nousukkaita - miksi?
Koetko itsesi pieneksi heidän seurassaan?
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 15:42"]
Voi jumankauta. Että on sitten ensimmäisen polven akateemisia. Onko toisen polven jo ehdottomasti parempi, tai kolmannen.... Eikö Se ole ihminen itse joka tekee uransa ja oman elämänsä? Jostain pitää aina yrittää nykiä "jalosukuisuutta" kun sitä ei enää muuten noteerata mitenkään. Luojan kiitos suomessa jokainen itse voi vaikuttaa akateemisuuteensa ja sivistyneisyyteen. Ja nykymaailmassa se tarkoittaa avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta.
[/quote]
Häpeällistä henkisen kypsyyden puutetta, jos ei kykene arvostamaan vanhempaa sivistystä.