Mihin mahtaa perustua tämä kieltenopettajan väite: "muualla maailmalla kielten opiskelu kasvaa ja monipuolistuu, Suomessa mennään toiseen suuntaan"

USA:ssa ei tavikset taida lukea yhtään vierasta kieltä. Yliopistoissa varmaan lukevat ranskaa tai espanjaa, mutta tuskin pakollisena kuitenkaan.

Mutta pakkoruotsia ei tietenkään voida poistaa, vaikka se on pääsyyllinen suomalaisten yksipuoliseen kielitaitoon.

Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!

Olisikohan taas tyypillinen ajatelma, että ulkomailla kaikki on paremmin, ilman sen suurempia perusteluita.

Kertokaa ihmeessä, jos jossain maassa oikeasti opiskellaan enemmän kieliä kuin meillä. Siis kokonaisuutena niin, että peruskoulutasollakin kaikki opiskelevat pakollisena kahta vierasta kieltä ja osa valinnaisena vielä lisää.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!

Helppo ratkaisu olisi pitää B-kieli pakollisena, mutta poistaa ruotsin pakollisuus. Saataisiin äkkiä lisää saksan, ranskan jne. opiskelijoita. 

Peruskoulutasolla vapaavalintaiset kielet on yleensä saksa/ranska/venäjä. Miksi niitä pitäisi opiskella, jos ei kiinnosta? Se taas ei ole oppilaan syy, että koulu ei tarjoa vaikka japania opintoihin.

Jotka muistelee sitä, miten ennen kaikki oli paremmin, niin olisikohan sillä merkitystä, että nykyään paljon suurempi osuus ikäluokasta menee lukioon? Eli ehkäpä keskimääräinen lukioon menevä on nykyään vähemmän lahjakas kuin aiemmin, eikä siksi kielten opiskelu innosta.

Vierailija kirjoitti:

USA:ssa ei tavikset taida lukea yhtään vierasta kieltä. Yliopistoissa varmaan lukevat ranskaa tai espanjaa, mutta tuskin pakollisena kuitenkaan.

Miksi niiden pitäisikään kun kaikki muut puhuu englantia?

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulutasolla vapaavalintaiset kielet on yleensä saksa/ranska/venäjä. Miksi niitä pitäisi opiskella, jos ei kiinnosta? Se taas ei ole oppilaan syy, että koulu ei tarjoa vaikka japania opintoihin.

Pääsyy on se, että peruskoulussa on jo kaksi pakollista vierasta kieltä. Olisi kohtuutonta vaatia kaikilta kolmen vieraan kielen opiskelua. Eihän tällaista ole missään muuallakaan maailmassa.

Mm matematiikan ylipainotusta jatko-opintoihin pääsyssä ja ruotsipakkoa, veikkaan.

Kuinkakohan pitkään tätä kielten opiskelun yksipuolisuutta onkaan jaksettu kauhistella. Mitäköhän se nyt ihan oikeasti on meille aiheuttanut? Esimerkkejä?

Voisiko olla niin, että maailma on muuttunut? Englannilla oikeasti pärjää nykyään jopa saksalaisten kanssa... Kun useimmiten englanti on se vahvin yhteinen kieli, ei jotain neuvotteluita tms. kannata ruveta käymään jollain hikisellä koulusaksalla natiivin saksalaisen kanssa, kun molemminpuolinen ymmärrys saavutetaan paljon helpommmin, kun käytetään englantia.

Vierailija kirjoitti:

Kuinkakohan pitkään tätä kielten opiskelun yksipuolisuutta onkaan jaksettu kauhistella. Mitäköhän se nyt ihan oikeasti on meille aiheuttanut? Esimerkkejä?

Voisiko olla niin, että maailma on muuttunut? Englannilla oikeasti pärjää nykyään jopa saksalaisten kanssa... Kun useimmiten englanti on se vahvin yhteinen kieli, ei jotain neuvotteluita tms. kannata ruveta käymään jollain hikisellä koulusaksalla natiivin saksalaisen kanssa, kun molemminpuolinen ymmärrys saavutetaan paljon helpommmin, kun käytetään englantia.

Saksassa ei ole tekstityksiä telkkarissa vaan dubbaus, vaikuttaa taatusti kielitaitoon.

Jos muualla maailmassa on ennen opiskeltu 0–1 vierasta kieltä ja nyt tulee 1–2 kieltä siihen vaihtoehtoisiksi mahdollisuuksiksi lisää, niin kyllähän siinä sitten kielitaidon laajeneminen on kyseessä. Missäänhän ei sanottu, että "muualla maailmassa" opiskeltaisiin useampia kieliä kuin Suomessa vaan vain, että muualla suuntaus on kielten lisääminen mutta Suomessa ei.

Oliko kellään esimerkkiä muualta maailmalta, että missä opiskellaan enemmän kieli kuin meillä? Itselle tulee mieleen ehkä jotkut pikkuvaltiot tyyliin Luxemburg, jossa opiskellaan kaikkia naapureiden kieliä, ehkä?

Korkea-asteen valintauudistus, erityisesti yliopistojen tämän aiheutti.

Esim jos saksan kieltä opiskelemaan yliopistoon aikoo, saa parhaat pisteet pitkästä matematiikasta!

Vierailija kirjoitti:

Jos muualla maailmassa on ennen opiskeltu 0–1 vierasta kieltä ja nyt tulee 1–2 kieltä siihen vaihtoehtoisiksi mahdollisuuksiksi lisää, niin kyllähän siinä sitten kielitaidon laajeneminen on kyseessä. Missäänhän ei sanottu, että "muualla maailmassa" opiskeltaisiin useampia kieliä kuin Suomessa vaan vain, että muualla suuntaus on kielten lisääminen mutta Suomessa ei.

Missä tällainen suuntaus sitten on? Itse en ole kuullutkaan, että tällainen kieltenopiskelun trendi nyt olisi jossain menossa.

Vierailija kirjoitti:

Korkea-asteen valintauudistus, erityisesti yliopistojen tämän aiheutti.

Esim jos saksan kieltä opiskelemaan yliopistoon aikoo, saa parhaat pisteet pitkästä matematiikasta!

Mielestäni tämä oli ihan hyvä kosto kieliuskovaisille. Itseä ainakin vi*utti aikoinaan se, että jos kirjoitti kuusi ainetta, neljän niistä piti olla kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa valinnaiskielten osuus lukiossa kuihtui, kun reaalin yo-koe tuli ainekohtaiseksi. Oppilaat keskittyvät niihin reaaliaineisiin, joita aikovat kirjoittaa. Energiaa ei enää riitä lyhyiden kielten opiskeluun. Lisäksi jatko-opintoihin pyrittäessä kielten pitkien oppimäärien kokeista saadut arvosanat antavat korkeammat pisteet kuin lyhyen kielen hyväkin arvosana. Kehitys on typerä ja ulkomaankauppa kärsii jo nyt, kun ei ole saksan, ranskan ym. muiden kielten osaajia.Täällä kuvitellaan sinisilmäisesti, että englannilla pärjää aina. Ei pärjää!

Oletko töissä monikansallisessa yrityksessä?

Yliopistoissa todistusvalinnassa saa käytännössä kaikille aloille älyttömästi pisteitä pitkästä matematiikasta. Tämä koskee siis myös aloja joilla ei tarvita matikkaa ollenkaan. Tämän vuoksi nuoret ottavat lukiossa käytännössä vain matikkaa eivätkä valinnaisten kielten kurssit mahdu enää lukujärjestyksiin. Tuo yliopistojen todistuvalintasysteemi pitäisi uudistaa niin että esim. yhteiskuntatieteelliseen olisi yhteiskuntaopin arvosana etusijalla, kieliä opiskelemaan painotus olisi kielissä jne. eikä arvotettaisi matematiikkaa näin räikeästi kaiken muun yläpuolelle. 

Hupaisa kommentti tuolla. Puolustelee pakkoruotsia:

"Oppia kannattaisi ottaa vaikka Belgiasta tai Kanadasta, joissa molemmissa väki on yhtä ylpeää molemmista kielistä eikä antaudu junttimaisen kielivirran vietäväksi."

Erityisesti Belgiassa on jatkuva kielisota käynnissä... Ja Kanadassa osavaltiot ovat pääosin yksikielisiä.

Niin että mistä meidän pitäisi siis ottaa oppia?