Lue keskustelun säännöt.
No jo on nykyajan nuoret käsittämättömiä velliperseitä, ei voi muuta sanoa
04.07.2021 |
Siskon 17-vuotias poika haki paria hänelle mieluista kesätyöpaikkaa, mutta ei päässyt niihin. Ei hakenut muualle, koska hän on sitä mieltä, että työn pitää olla mielekästä, jos kerta sen takia vapaa-aikaa ja kesälomaa joutuu uhraamaan. Nyt sitten pelaa omassa huoneessaan päivät pitkät tietokonetta ja elää vanhemmiltaan ruinaamilla rahoilla.
On tuo asenne kyllä käsittämätön. Itse olen nelikymppinen ja muistan, että kuinka vielä 20 vuotta sitten tehtiin oikeasti mitä tahansa kesätöitä. Ei todellakaan ollut mitään hohdokkaita hommia noin pääsääntöisesti. Silti minä ja kaikki kaverimme oltiin lähinnä tyytyväisiä, että tienataan omaa rahaa ja saadaan rahaa tilille omasta työnteosta. Se tuntui suurelta askeleelta aikuisuuteen. Ja se, että ennen sinulla saattoi olla 300 markkaa, joka tuntui suurelta rahalta. Yhtäkkiä sait kahden viikon tilin töistä ja 4000 markkaa, niin olihan se mahtava tunne, suorastaan uskomaton. Nykyajan nuoret sitä vastoin vissiin ennemmin maakaavat kotona 70 eurolla, kuin että ottaisivat 700 euroa työnteosta. En vain voi käsiittää tuota ajatusmallia, niin mahtavaa se oli nuorena moninkertaistaa omat rahansa ja sitten oikeasti pystyi tekemään vaikka mitä verrattuna niihin hiluilla elämiseen mitä sai aina vanhemmilta kinuta.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme suomalaisilla vanhemmilla on vikana kun aina pitää tuputtaa nuoriaan töihin. Yhtään kertaa elämässäni ei ole tullut eteen (työnhaku)tilannetta jossa tulisi ilmi että jaa oletpa hieno ja hyvä hakija mutta olitko nyt varmasti 17-vuotiaana paskatöissä ennenkuin kirjoitetaan tämä soppari?
17-vuotiashan on vielä lukion puolivälissä, mikä ihmeen kiire tuossa nyt on. Tuossahan on vielä kaksi vuotta jäljellä elämää herran kukkarossa eli lapsuudenkodissa, ehkä 4-6 vuoden valtion maksamat opinnot (joiden aikana ehtii tekemään niitä töitä), ja sen jälkeeen 40+ vuotta sitä ihanaa työntekoa aina kesästä talveen ja seuraavaan.
Itse olin joskus 15-18 vuotiaana kesät ja illat töissä jakaen lehtiä, poimien mansikoita, ravintolan kassana, festarityöläisenä jne., eikä noista kyllä ollut yhtään hyötyä myöhemmässä elämässä. Tosi hienoa joo että tienasin vuonna nakki sen 100 euroa kuussa jakaen hikisiä ilmaisjakelulehtiä, kun nyt saman rahan säästää jo yhden päivän palkasta. Eikä kukaan vakavasti otettavaksi haluava laita tuollaisia edes CV:hen joskus 18-vuotispäiviensä jälkeen.
Toisin sanoen: anna nuoren nauttia lomastaan, se on yksi viimeisiä pitkiä koululaislomia koko sen elämän aikana.
Tiedän useita, kymmeniä työhönottajia, jotka aina tarkistavat, että onko hakija tehnyt missään vaiheessa mitään ns. paskahommaa. Jos CVsta tai keskusteluista tule asiaa ilmi, niin ei palkkaa.
Se kertoo paljon miten paljon hakija suhtautuu työntekoon. Tuo tiettyä nöyryyttä. Vaikka olisikin professorin paikkaan hakemassa, niin silti jalat pitää olla maassa tuon verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastiko nuoren pitää painaa töitä eikä saa lomailla? Kyllähän aikuisetkin lomailee ja saavat itse päättää työstänsä.
Kyllä omassa nuoruudessa ahdisti äitini mäkätys, kun hänen mukaan makasin kesät 15-16 vuotiaana. Kesätöissä olen ollut 17-21 - vuotiaana. Nyt olen 42-vuotias ja työtön olen ollut elämäni aikana yhden kuukauden.
Ohhoh! Vai että nuoriso on pilalla. Nyt oli uusi juttu.
Vierailija kirjoitti:
Yhteishaussa tarjotaan vain yhtä paikkaa.
Ei yliopistolle haeta yhteishaussa 😂
🇺🇦🇮🇱
Joskus ennen ihmisillä varmaan olikin jotain mitä tavoitella, nykyään enää ei. Kaikki on nykyään turhanpäiväistä älytöntä roskaa. Elämä on ajantappoa ennen kuolemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme suomalaisilla vanhemmilla on vikana kun aina pitää tuputtaa nuoriaan töihin. Yhtään kertaa elämässäni ei ole tullut eteen (työnhaku)tilannetta jossa tulisi ilmi että jaa oletpa hieno ja hyvä hakija mutta olitko nyt varmasti 17-vuotiaana paskatöissä ennenkuin kirjoitetaan tämä soppari?
17-vuotiashan on vielä lukion puolivälissä, mikä ihmeen kiire tuossa nyt on. Tuossahan on vielä kaksi vuotta jäljellä elämää herran kukkarossa eli lapsuudenkodissa, ehkä 4-6 vuoden valtion maksamat opinnot (joiden aikana ehtii tekemään niitä töitä), ja sen jälkeeen 40+ vuotta sitä ihanaa työntekoa aina kesästä talveen ja seuraavaan.
Itse olin joskus 15-18 vuotiaana kesät ja illat töissä jakaen lehtiä, poimien mansikoita, ravintolan kassana, festarityöläisenä jne., eikä noista kyllä ollut yhtään hyötyä myöhemmässä elämässä. Tosi hienoa joo että tienasin vuonna nakki sen 100 euroa kuussa jakaen hikisiä ilmaisjakelulehtiä, kun nyt saman rahan säästää jo yhden päivän palkasta. Eikä kukaan vakavasti otettavaksi haluava laita tuollaisia edes CV:hen joskus 18-vuotispäiviensä jälkeen.
Toisin sanoen: anna nuoren nauttia lomastaan, se on yksi viimeisiä pitkiä koululaislomia koko sen elämän aikana.
Tiedän useita, kymmeniä työhönottajia, jotka aina tarkistavat, että onko hakija tehnyt missään vaiheessa mitään ns. paskahommaa. Jos CVsta tai keskusteluista tule asiaa ilmi, niin ei palkkaa.
Se kertoo paljon miten paljon hakija suhtautuu työntekoon. Tuo tiettyä nöyryyttä. Vaikka olisikin professorin paikkaan hakemassa, niin silti jalat pitää olla maassa tuon verran.
Yleisempää (ja fiksumpaa) on tosin räätälöidä CV haettua tehtävää varten. Jos nelikymppisenä haet vaikka IT-arkkitehdin paikkaa, niin fiksumpaa sinne on kirjoittaa edelliset saman alan työpaikat, opinnot ja harjoittelut, kuin joku teini-ikäisenä tehdyt kahden kuukauden kesätyöt Römpsä-Riikan grillikioskilla. Yliopiston jälkeen nuo lapsuuden kesätyöt ei todellakaan kuulu aikuisen uraa luovan ammattilaisen papereihin. Näyttää vain arvostelukyvyn puutetta jos ei osaa suodattaa epäolennaisuuksia pois papereistaan. Ei sinne kuulu myöskään ala-asteen hiihtomitalit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mun abi haki 30 paikkaa ja lopulta pääsi töihin. Haki muös yliopistoihin ja pääsi kolmeen.
Paikkojahan nyt voi hakea vaikka sataa eriä. Minäkin saisin varmasti helposti lähetettyä sata hakemusta, josta yhteenkään en pääsisi edes haastatteluun. Vastaavasti voisin hakea lukemattomia paikkoja joihin pääsisin varmasti jo vaikka seuraavana päivänä. Aloituksen pointti oli nimenomaan siinä, että nykyään nuoret valikoi ja ei ota vastaan ollenkaan töitä, jos ne eivät ole tarpeeksi mielekkäitä.
Aloittajalla on päällä tämä historiasta tuttu "nykynuoret ovat kelvottomia heittiöitä" -vaihe. Silloin, kun aloittaja oli nuori, keski-ikäiset ihmiset valittivat kuinka silloiset nkynuoret olivat kelvottomia heittiöitä. Ja kun siitä mennään parikymmentä vuotta taaksepäin, keski-ikäiset kaljamahat valittelivat kuinka nykynuoret ovat kelvottomia heittiöitä.
Ja seuraavaksi aloittaja tulee tänne kertomaan, että hänen aikoinaan nuoret eivät olleet oikeasti kelvottomia heittiöitä, mutta nyt ovat.
Ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua nykynuoret valittavat, kuinka senhetkiset nykynuoret ovat kelvottimia heittiöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme suomalaisilla vanhemmilla on vikana kun aina pitää tuputtaa nuoriaan töihin. Yhtään kertaa elämässäni ei ole tullut eteen (työnhaku)tilannetta jossa tulisi ilmi että jaa oletpa hieno ja hyvä hakija mutta olitko nyt varmasti 17-vuotiaana paskatöissä ennenkuin kirjoitetaan tämä soppari?
17-vuotiashan on vielä lukion puolivälissä, mikä ihmeen kiire tuossa nyt on. Tuossahan on vielä kaksi vuotta jäljellä elämää herran kukkarossa eli lapsuudenkodissa, ehkä 4-6 vuoden valtion maksamat opinnot (joiden aikana ehtii tekemään niitä töitä), ja sen jälkeeen 40+ vuotta sitä ihanaa työntekoa aina kesästä talveen ja seuraavaan.
Itse olin joskus 15-18 vuotiaana kesät ja illat töissä jakaen lehtiä, poimien mansikoita, ravintolan kassana, festarityöläisenä jne., eikä noista kyllä ollut yhtään hyötyä myöhemmässä elämässä. Tosi hienoa joo että tienasin vuonna nakki sen 100 euroa kuussa jakaen hikisiä ilmaisjakelulehtiä, kun nyt saman rahan säästää jo yhden päivän palkasta. Eikä kukaan vakavasti otettavaksi haluava laita tuollaisia edes CV:hen joskus 18-vuotispäiviensä jälkeen.
Toisin sanoen: anna nuoren nauttia lomastaan, se on yksi viimeisiä pitkiä koululaislomia koko sen elämän aikana.
Tiedän useita, kymmeniä työhönottajia, jotka aina tarkistavat, että onko hakija tehnyt missään vaiheessa mitään ns. paskahommaa. Jos CVsta tai keskusteluista tule asiaa ilmi, niin ei palkkaa.
Se kertoo paljon miten paljon hakija suhtautuu työntekoon. Tuo tiettyä nöyryyttä. Vaikka olisikin professorin paikkaan hakemassa, niin silti jalat pitää olla maassa tuon verran.
Yleisempää (ja fiksumpaa) on tosin räätälöidä CV haettua tehtävää varten. Jos nelikymppisenä haet vaikka IT-arkkitehdin paikkaa, niin fiksumpaa sinne on kirjoittaa edelliset saman alan työpaikat, opinnot ja harjoittelut, kuin joku teini-ikäisenä tehdyt kahden kuukauden kesätyöt Römpsä-Riikan grillikioskilla. Yliopiston jälkeen nuo lapsuuden kesätyöt ei todellakaan kuulu aikuisen uraa luovan ammattilaisen papereihin. Näyttää vain arvostelukyvyn puutetta jos ei osaa suodattaa epäolennaisuuksia pois papereistaan. Ei sinne kuulu myöskään ala-asteen hiihtomitalit.
Ei se nyt ihan noinkaan mene, että hakemuksessa suodatat työhistoriastasi muut työt paitsi hakemaasi toimenkuvaa eniten tukevat työpaikat. Aikamoiset aukot jäisi ainakin itsellä työvuosiin, jos käyttäisin tuota tyyliä. Kyllä siinä työnantaja ensimmäisenä tuumii, että mitäköhän tämä tyyppi on tehnyt näinä cv:n "tyhjinä aikoina".
Suomessa on aika paljon työttömiä. Ne rupuset kesätyöt ei kelpaa 3 vuotta työttömänä olleelle niin miksi nuoren pitäisi loma tuhlata työhön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskonpoikasi perusteella mollaat kaikki nuoret velliperseiksi? Ei kaikki vieroksu töitä.
Nuoret kerkeää koko elämänsä kitua jossakin paskaduunissa, koska on pakko. Antaa niiden nauttia nuoruudesta kun vielä voivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ajat ovat muuttuneet. 72 vuosimallia ja takana paskaduuneja mansikkapellolta vihannestukun varastoon. Opiskelin ja samalla tein töitä, se oli tosi rankkaa. Opiskelut kärsivät ja vaikka lopulta valmistuin niin parempi olisi ollut vähän elämästä nauttiakkin..
Oma 17v lapseni on aika guru tietskajutuissa ja tekee keikkaa josta saa rahaa. Ihan ok minusta ja riittää nyt, kunhan on opiskeluun aikaa ja paukkuja. Ei siis tarvitse mennä tyyliin 7-15 johonkin siivoamaan, noita duuneja on tänäpäivänä toisenlaisiakin, josta saa ihan ok palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on aika paljon työttömiä. Ne rupuset kesätyöt ei kelpaa 3 vuotta työttömänä olleelle niin miksi nuoren pitäisi loma tuhlata työhön?
Tuhlata?!? Jotenkin miellän tuhlaamiseksi ennemmin sen, että äiteen rahoilla mennään törsäämään kun omaa ei hotsita hankkia.
En tiedä miten elämänkokemusta hankitaan muuten kuin tekemällä jotain muutakin kuin tuhlaamalla rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tyttö on ollut vähän tuollainen, että hakee töitä hieman nirsosti. Just 17-vuotiaana abikeväänä tais hakea vain pariin paikkaan, jotka kiinnosti. Pääsi niistä sitten toiseen ja meni kesäksi tekemään F-Securelle data-analyysiä. Seuraavana keväänä, kun oli 18-vuotias ja opiskeli ekaa vuotta Aallossa, pääsi kouluun ohjelmointihommiin ja on siitä asti ollut töissä. Nyt on jo toisessa työpaikassa opintojen ohella, mutta ei hän sinnekään hakenut, vaan kouluprojektin kautta tutuksi tullut firma pyysi töihin.
Kyllä niihin oman alan hommiin voi päästä ihan ilman sitä siivouskokemustakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme suomalaisilla vanhemmilla on vikana kun aina pitää tuputtaa nuoriaan töihin. Yhtään kertaa elämässäni ei ole tullut eteen (työnhaku)tilannetta jossa tulisi ilmi että jaa oletpa hieno ja hyvä hakija mutta olitko nyt varmasti 17-vuotiaana paskatöissä ennenkuin kirjoitetaan tämä soppari?
17-vuotiashan on vielä lukion puolivälissä, mikä ihmeen kiire tuossa nyt on. Tuossahan on vielä kaksi vuotta jäljellä elämää herran kukkarossa eli lapsuudenkodissa, ehkä 4-6 vuoden valtion maksamat opinnot (joiden aikana ehtii tekemään niitä töitä), ja sen jälkeeen 40+ vuotta sitä ihanaa työntekoa aina kesästä talveen ja seuraavaan.
Itse olin joskus 15-18 vuotiaana kesät ja illat töissä jakaen lehtiä, poimien mansikoita, ravintolan kassana, festarityöläisenä jne., eikä noista kyllä ollut yhtään hyötyä myöhemmässä elämässä. Tosi hienoa joo että tienasin vuonna nakki sen 100 euroa kuussa jakaen hikisiä ilmaisjakelulehtiä, kun nyt saman rahan säästää jo yhden päivän palkasta. Eikä kukaan vakavasti otettavaksi haluava laita tuollaisia edes CV:hen joskus 18-vuotispäiviensä jälkeen.
Toisin sanoen: anna nuoren nauttia lomastaan, se on yksi viimeisiä pitkiä koululaislomia koko sen elämän aikana.
Tiedän useita, kymmeniä työhönottajia, jotka aina tarkistavat, että onko hakija tehnyt missään vaiheessa mitään ns. paskahommaa. Jos CVsta tai keskusteluista tule asiaa ilmi, niin ei palkkaa.
Se kertoo paljon miten paljon hakija suhtautuu työntekoon. Tuo tiettyä nöyryyttä. Vaikka olisikin professorin paikkaan hakemassa, niin silti jalat pitää olla maassa tuon verran.
Yleisempää (ja fiksumpaa) on tosin räätälöidä CV haettua tehtävää varten. Jos nelikymppisenä haet vaikka IT-arkkitehdin paikkaa, niin fiksumpaa sinne on kirjoittaa edelliset saman alan työpaikat, opinnot ja harjoittelut, kuin joku teini-ikäisenä tehdyt kahden kuukauden kesätyöt Römpsä-Riikan grillikioskilla. Yliopiston jälkeen nuo lapsuuden kesätyöt ei todellakaan kuulu aikuisen uraa luovan ammattilaisen papereihin. Näyttää vain arvostelukyvyn puutetta jos ei osaa suodattaa epäolennaisuuksia pois papereistaan. Ei sinne kuulu myöskään ala-asteen hiihtomitalit.
Ei se nyt ihan noinkaan mene, että hakemuksessa suodatat työhistoriastasi muut työt paitsi hakemaasi toimenkuvaa eniten tukevat työpaikat. Aikamoiset aukot jäisi ainakin itsellä työvuosiin, jos käyttäisin tuota tyyliä. Kyllä siinä työnantaja ensimmäisenä tuumii, että mitäköhän tämä tyyppi on tehnyt näinä cv:n "tyhjinä aikoina".
Jos ei ole oman alan työkokemusta, niin pakkohan nuo on mainita, mutta kyllä itseä naurattaa lukea aikuisen ja tosi pätevän ihmisen cv:stä jostain nuoruuden kesätyöstä. Ei ole merkityksellistä eikä ole oikeastaan edes väliä, onko sellaisia ollut vai ei. Niistä kerrotaan, jos ei ole muuta kerrottavaa. En minäkään oleta, että osakkeitani nostaa se, kuinka monta kesää olen siivonnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mun abi haki 30 paikkaa ja lopulta pääsi töihin. Haki muös yliopistoihin ja pääsi kolmeen.
Paikkojahan nyt voi hakea vaikka sataa eriä. Minäkin saisin varmasti helposti lähetettyä sata hakemusta, josta yhteenkään en pääsisi edes haastatteluun. Vastaavasti voisin hakea lukemattomia paikkoja joihin pääsisin varmasti jo vaikka seuraavana päivänä. Aloituksen pointti oli nimenomaan siinä, että nykyään nuoret valikoi ja ei ota vastaan ollenkaan töitä, jos ne eivät ole tarpeeksi mielekkäitä.
Pointti on se että joka paikkaan on valtavasti hakijoita. Yhtä marjamyyjän paikkaakin haki 900 nuorta. Korona.
Kaverini on töissä isossa siivousalan firmassa ja heillä oli kesäksi 12 paikkaa auki ja vaatimukset lähinnä vain luokkaa "toivomme sinulta reipasta asennetta". Millään eivät ole meinanneet saada noita työpaikkoja täytettyä. Jo olemassa olevat tekijät joutuvat tekemään yli 50-tuntisia työviikkoja, kun ei ole tekijöitä. Usein oli myös tilanne, että moni lopetti jo ensimmäisen kahden viikon aikana, kun huomasi, että työ on oikeasti rankkaa ja hektistä. Se tulee varsinkin nuorille suurena shokkina.
Jaa, vaikea uskoa. Mä olen laittanut hakemusta moneen avoimeen työhön siivousfirmoissa ja suurimmasta osasta ei kuulu koskaan takaisin. Ääripaskasti hoidettu rekry, jos ei viitsitä edes "kiitos mutta ei kiitos" -viestiä lähettää.
Enpä tehnyt itsekään alle 20-vuotiaana päivääkään töitä, ennen AMK:hon menoa olin ensimmäisissä kesätöissä eli 21-vuotiaana ja eipä tuo ole ketään kiinnostanut kun toimihenkilöksi AMK:n jälkeen palkattiin suoraan. Enkä koe menettäneeni mitään sillä, että lorvailin nuoruuden kesät, töitä kerkeää tehdä ihan tarpeeksi aikuisiälläkin, moiset pitkät kesälomat tekisi hyvää monelle aikuisellekin.
tää g sukupolvi istuu ennemmin kadulla kun tekee jtn verorahojen puolesta
Asennekysymys.
Siis keski-ikää lähestyville aikuisille, jotka ihmettelevät mukamas velttoja nuoria. Pitäisi kai olla valmis vähän kärsimään ihan periaatteesta että voisi tuntea olonsa kunnon kansalaiseksi, vaikka mitään oikeaa hyötyä siitä ei ole.
Olen ollut 14-vuotiaasta asti kesä- ja joulutöissä ties missä **skaduuneissa, ja koko lukioajan tein osa-aikaisia töitä. Vanhempani olivat vahvasti sitä mieltä, että niin nyt vaan kuuluu tehdä jos suinkin pystyy ja antoivat ymmärtää, että tuleville työnantajille pitkät tai toistuvat työsuhteet samoille työnantajille välittäisivät positiivista kuvaa.
Yliopistoikäisenä kun työllistyin viimein oman alani kunnollisiin töihin, enkä mihinkään nuorison riisto- tai pompotteluhommiin tai osaksi koneistoa, ei työnantajia olisi voinut vähempää kiinnostaa teinivuosieni työhistoria. Tai sen paremmin oman alan ulkopuolinen työkokemus ylipäätään. Opintojen vaihe ja sisältö siinä mitään merkitsee, ei se, olenko "tottunut työelämään" tai "osoittanut aktiivisuutta" tai "olenko ollut pidetty työntekijä aiemmilla työnantajillani". En olisi menettänyt yhtikäs mitään merkityksellistä, vain summan X rahaa, jos olisin teininä nauttinut lomailusta nöyränä tyttönä töissä raatamisen sijaan.
Nykyään useimmissa oikeissa töissä arvostetaan asiantuntijuutta ja erityisosaamista. Ei mitään mystisiä työelämätaitoja tai cv:n rivien välistä luettavaa työmoraalia. Omia lapsiani aion kannustaa lomailemaan ja keskittymään opiskeluun niin kauan, kun heidän omien alojensa aivan oikeisiin tehtäviin tai suoraan niitä palveleviin hommiin ei ole mahdollisuutta.
Nykynuoriahan ei palkata enää mansikkapelloille, kun saa halvempaa ja täysi-ikäistä duunaria ulkomailta.