Tuntuu kuin elämä olisi mennyt pieleen

Tuntuu suurimman osan ajasta siltä kuin olisi elänyt jonkun toisen elämää. Opiskellut jonkun toisen mielialaa. Synnyttänyt jonkun toisen lapsen. Mennyt jonkun toisen puolesta töihin työpaikkaansa.

Ihan kuin mitään ”minää” ei olisi koskaan ollutkaan. Nuorena sitä vain kuvitteli, että aikuisuus on sarja unelmien toteuttamisia.

Lopulta aikuisuus olikin sitä, että selvitään seuraavaan päivään. Aikuisuus on ollut nopeita hätäratkaisuja, hutaistuja päätöksiä, tyhmyyttä, laiskuutta, saamattomuutta. Ajelehtimista virran mukana.

Sisimmässäni olen vieläkin se 16-vuotias tyttö, joka luulin joskus olevani, mutta jota en kuitenkaan tunne enää. Ja se tyttö yrittää kertoa minulle, mitä minun pitäisi tehdä, jotta olisin onnellinen, mutta minä en ole minä enää,
minä en ole kukaan,
enkä kuuntele. Jatkan vain tätä elämää.