Lue keskustelun säännöt.
Mistä voisin selvittää, mikä minussa on vikana?
04.07.2021 |
Olen hyvin yksinäinen. Läheisimpiä ihmisiä elämässäni ovat molemmat exäni, jotka molemmat olivat väkivaltaisia. Muita ihmisiä ei käytännössä ole. Sen lisäksi olen päätynyt todella vaikealla tavalla tuntemattomien ihmisten kiusaamisen kohteeksi. Moni ihminen on myös haukkunut ja nimitellyt minua sen kummemmin avaamatta asiaa tarkemmin. Mistä voisin selvittää, miksi olen niin huono? Millä käytännön keinoilla voisin muuttua paremmaksi ihmiseksi?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy psykologilla. Miten sulla meni aikoinaan koulussa? Voihan olla, että sulla on jokin diagnosoimaton juttu, tosin kuvauksesi perusteella "ystäväsi" ovat outoja.
Lukiossa oli niitä fiksuja ja kivojakin ystäviä, mutta niiltä ajoilta ainoaksi ystäväksi jäi henkilö, joka on todella ilkeä minua kohtaan.
Ei se sitten ole ystävä. Miksi siedätte paskaa? Dumppaa myrkylliset ihmiset elämästäsi. Yksinkin on parempi kuin tuollaisten käärmeiden. Ei me muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkuu:
Lisäksi miespuolisten ystävien puheet naisihanteista saavat epäilemään omia mahdollisuuksia kumppanin löytymiseen.
”Mulla on muutama todella hyvä miespuolinen kaveri, jotka kertovat omista naisihanteistaan, enkä koe koskaan saavuttavani niitä. Eihän kukaan mies halua lihavaa ja rumaa seurakseen. Olen aina se viimeinen vaihtoehto”, Nata kuvailee.
”En pidä totena sitä, kun joskus joku mahdollisesti lähestyy flirttimielessä, vaan pidän asiaa vittuiluna ja kiusaamisena.”
PSYKOLOGI Katarina Meskanen painottaa, että minkäänlainen kehoon kohdistuva itseinho ei ole niin sanotusti arkista tai normaalia. Silti se on monelle varsin tuttua.
Tavanomainen kehotyytymättömyys tarkoittaa Meskasen mukaan tyypillisesti esimerkiksi sitä, ettei voi huoletta olla oman kehonsa kanssa. Usein tunne ilmenee sosiaalisissa tilanteissa epävarmuutena ja oman kehon vertailuna muihin.
Äärimmillään itsensä rumaksi kokemisen taustalla voi olla dysmorfinen ruumiinkuvan häiriö. Se tunnetaan myös englanninkielisellä nimellään Body Dysmorphic Disorder eli BDD.
Kyseessä on mielenterveyden häiriö, jota sairastava voi olla vakuuttunut esimerkiksi siitä, että jokin osa omassa ruumiissa on perustavanlaatuisesti viallinen. Huomio voi kiinnittyä ulkomuotoon kokonaisuutena tai tiettyyn ruumiin osaan, kuten nenään, korviin, rintoihin tai esimerkiksi ihoon.
MIELENTERVEYDEN professori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopistosta sanoo, että raja tavanomaisen kehotyytymättömyyden ja BDD:n välillä on liukuva.
BDD:stä on kyse silloin, kun ajatukset ulkonäöstä alkavat vaikuttaa jokapäiväiseen elämään eikä ihminen pysty entiseen tapaansa opiskelemaan, käymään työssä tai olemaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Käytännössä tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei lähde ostamaan kaupasta maitoa tai ystävien kanssa illalliselle, koska pysyttelee mieluummin piilossa toisten katseilta.
Vierailija kirjoitti:
Neuropsykologiset testit, psykiatri
Millaisia testejä?
Vierailija kirjoitti:
Ap, tämä on sinulta noin tuhannes ketju, jossa jauhat samaa asiaa. Kauanko ajattelit vielä jatkaa?
(Ja kyllä: tässä vaiheessa vastaat, että "en se minä ollut, täällä on muitakin jankkaajia...".)
Ootko kenties ht.netistä?
Jatkuu:
Meskanen kirjoittaa BDD:stä kehosuhdetta käsittelevässä kirjassaan Rakas keho (Tuuma 2019). Dysmorfisessa kehonkuvan häiriössä on kyse äärimmäisestä huolesta, joka kohdistuu ulkonäköön kokonaisuutena tai yksittäiseen kehonosaan.
Kun havainnointi ja tarkkaavaisuus on erityisen valikoivaa, kokonaisuus hämärtyy, Meskanen kirjoittaa.
Häiriöstä kärsivä saattaa pyrkiä helpottamaan oloaan erilaisilla pakko-oireilla. Sellaisia voivat olla esimerkiksi kehon eri osien mittaaminen, ihon tai hiusten nyppiminen sekä vaatteiden ja kehon asennon jatkuva korjaaminen.
Toiset saattavat jäädä koukkuun peilaamiseen, toiset taas tekevät kaikkensa välttääkseen peilaavia pintoja. Meskasen mukaan tyypillistä voi olla esimerkiksi se, että peilaaminen onnistuu vain yksin ollessa pienestä käsipeilistä, jolloin kuvaa voi itse hallita.
DYSMORFISESTA ruumiinkuvan häiriöstä kärsivää on Meskasen mukaan vaikea vakuuttaa siitä, ettei mitään oikeasti ole vialla. Vaikka keho toisten silmissä näyttäisikin niin sanotusti aivan tavalliselta, kokemukset viallisuudesta ovat BDD:stä kärsivälle totta ja ahdistus aitoa.
Keski-Rahkonen sanoo, että Suomessa BDD:stä kärsivät jäävät usein ilman tarvitsemaansa apua ja hoitoa.
Tällä hetkellä BDD:n ajatellaan olevan pakko-oireisen häiriön sukulaissairaus. Lisäksi häiriön taustalla on huomattu olevan myös lievää periytyvää alttiutta.
Kiusaamista pidetään yhtenä häiriön mahdollisena syy- tai syntytekijänä. BDD:stä kärsivistä jopa 79 prosentilla on taustalla jokin kiusaamisen, väkivallan tai kaltoinkohtelun kokemus.
Osuus on Keski-Rahkosen mukaan suurempi kuin mielenterveyspotilailla keskimäärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tämä on sinulta noin tuhannes ketju, jossa jauhat samaa asiaa. Kauanko ajattelit vielä jatkaa?
(Ja kyllä: tässä vaiheessa vastaat, että "en se minä ollut, täällä on muitakin jankkaajia...".)
Ootko kenties ht.netistä?
Ap vai tuo kommentoija. En tiedä, mikä on ht.net. se hevostalliko? En ole siellä käynyt koskaan.
T. Ap
Jatkuu:
”Ihminen pyrkii suojautumaan häpeää vastaan. Jos on kuullut olevansa vääränlainen, saattaa suojautua esimerkiksi laittautumalla tai laihduttamalla”, Keski-Rahkonen sanoo.
Aivokuvantamisen avulla tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet, että häiriöstä kärsivät kiinnittävät muita enemmän huomiota esimerkiksi kasvojen yksityiskohtiin.
”Monen kehonkuvan häiriön taustalla saattaa olla poikkeava aistikokemus. Sen vuoksi ihan tavallisilla aivoilla ei pääse aivan samaan kokemukseen”, Keski-Rahkonen kuvailee.
Vallitsevien asenteiden vuoksi häiriötä saatetaan Keski-Rahkosen mukaan vähätellä. Usein BDD:n ajatellaan olevan lähinnä naisten ongelma, vaikka sitä esiintyy paljon myös miesten keskuudessa.
Kärjistyessään oireet saattavat olla hyvin vakavia. Keski-Rahkosen mukaan merkittävä osa häiriöstä kärsivistä on ajatellut itsemurhaa ja osa myös yrittänyt toteuttaa aikeensa.
ULKONÄKÖPAINEIDEN korostuminen ei nykyisessä länsimaisessa kontekstissa ole järin yllättävää. Elämme ulkonäkökeskeisyyden kyllästämässä ajassa.
Taloussosiologi ja ulkonäkötutkija Erica Åbergin mukaan suomalainen yhteiskunta on viimein havahtumassa siihen, että ulkonäkö vaikuttaa kaikkialla – tietoisesti ja tiedostamatta.
”Tähän mennessä ehkä olemme kansakuntana piilotelleet ulkonäkökeskeisyyttämme ja esittäneet, ettei ulkonäkö kiinnosta meitä”, Åberg sanoo.
Åberg kutsuu ulkonäköä sosiaaliseksi valuutaksi. Hänen mukaansa yhteiskunnan ihannetta vastaavalla ulkonäöllä saa tiettyjä etuja, kuten ystäviä, seurustelusuhteita tai työpaikan.
”Tärkeää on tiedostaa, että vallitsevista ulkonäköihanteista huolimatta ihanne on nimenomaan ihanne. Se on kaukana keskivertoihmisen elämästä, ja monenlaisella ulkonäöllä voi pärjätä hyvin ja saavuttaa hyvinkin kivan elämän.”
Åbergin mukaan yhteiskunnan ”rumuusihanteen” voisi yhtäältä sanoa heijastelevan sitä, mitä pidämme kauniina.
Esimerkiksi naisten kauneusihanteisiin kuuluvat tällä hetkellä hoikkuus, sileys ja nuorekkuus. Epäviehättävyyden tai rumuuden voisi siis päätellä tarkoittavan kaikkea, mikä asettuu näille ihanteille vastakohdaksi – ylipaino, karheus, vanhuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet varsin älykäs henkilö, koska tämä on ainoa paikka maassamme, josta saat ongelmaasi varmasti oikean vastauksen!
Kärsitkö jonkin sortin addiktiosta? Enkä nyt puhu välttämättä päihteistä.
Esim. pelit, internet, porno..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkuu...
KYSYMYS ulkonäöstä on läpeensä sukupuolittunut.
Valtaosa HS:n kyselyyn vastanneista oli naisia. Naiset myös kuvailivat ulkonäköään muita tarkemmin.
Kyselyyn vastanneiden miesten kokemuksissa toistui ylipainosta, kaljuuntumisesta ja kasvojen epäsymmetrisyydestä johtuva tyytymättömyys omaan ulkonäköön. Monet kuvailivat näyttävänsä jollain tavalla ”oudolta” tarkentamatta ajatustaan sen kummemmin.
Naisvastaajien kertomuksissa oli muita enemmän vaihtelua. Vastauksissa kuvailtiin kehon osia yksityiskohtaisesti, pohkeista poskipäiden ihohuokosiin ja nenänpäästä korvanlehtien muotoon.
Sukupuolikokemuksen lisäksi kehonkuvaan vaikuttavat myös monet muut risteävät kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät, kuten esimerkiksi etninen tai sosioekonominen tausta, ikä ja vammaisuus.
Toisinaan huomion kohdistaminen ulkonäköön voi tuntua jopa helpottavalta, jos elämässä on muuten paljon ongelmia, Meskanen sanoo.
MITEN häiriintyneeseen kehonkuvaan sitten voisi itse parhaiten vaikuttaa?
BDD:n hoitoon on Keski-Rahkosen mukaan käytetty esimerkiksi kognitiivista psykoterapiaa. Siinä häiriökäyttäytymistä pyritään siedättämään kohtaamalla vaikeiksi koetut asiat, tässä tapauksessa esimerkiksi peiliin katsomalla.
Ylipäätään kehotyytymättömyyden selättämiseksi on tärkeää, että oppii näkemään itsensä kokonaisuutena, sanoo Meskanen.
Kokonaisvaltaista kehotietoisuutta voi hänen mukaansa kasvattaa erilaisilla harjoituksilla. Niitä voi tehdä esimerkiksi menemällä rannalle tai ostamalla itselleen uusia vaatteita.
Jatkuu...
Tasapainoisen kehosuhteen rakentuminen on asteittaista ja vaatii määrätietoista työskentelyä. Toisinaan vaaditaan poisherkistämistä.
Pohjimmiltaan harjoituksissa on kyse uudenlaisten ajattelutapojen opettelusta.
Harjoitusten avulla dysmorfiset tai häiritsevät ajatukset voi opetella tunnistamaan, Meskanen sanoo. Kun ajatukset tunnistaa, niihin voi opetella reagoimaan uudella tavalla.
Ulkonäköön liittyvästä ahdistuksesta kärsinyt Kasper kertoo, että on kaikesta huolimatta onnistunut rakentamaan itselleen melko hyvän itsetunnon. Hän kuvailee taktiikkansa olevan ”lean into it”. Sen sijaan, että välttelisi omaa ulkonäköään, hän saattaa ottaa sen keskusteluissa itse puheeksi.
Natan mukaan kouluttautuminen ja työ ovat auttaneet ymmärtämään, että ulkonäössä ei ole kyse mistään muusta kuin, no, ulkonäöstä.
”Ulkonäkö on jäänyt taka-alalle, koska ammattitaito on mennyt sen edelle. Ennemmin sitä kantaa ammattitaitoaan ylpeästi kuin häpeillen ulkonäköään.”
............
Tuo siis tosiaan käsittelee ulkonäködysmorfiaa, mutta se pätee melko hyvin myös omia sosiaalisia taitoja koskevia dysmorfisia käsityksiä kohtaan, ylipäätään itsetuntoa ja itsekäsitystä.
Eli summa summarum: sinä ap ET tarvitse jotakuta laukomaan sinulle ilkeitä arvioita. Sinä tarvitset psyykkistä apua, terapiaa, jotta pääsisit eroon itseinhostasi!
T. 6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä artikkelitoimittaja, lopeta.
Vierailija kirjoitti:
Olet varsin älykäs henkilö, koska tämä on ainoa paikka maassamme, josta saat ongelmaasi varmasti oikean vastauksen!
Tuo oli ilkeästi sanottu. Olen yrittänyt kysyä livenä, mutta kukaan ei vastaa. Ei ole keinoa selvittää asiaa ja olen aika turhautunut. Jopa joskus parikymppisenä kävin joskus meikkaajalla, niin ei hänkään ruvennut erittelemään syytä rumuudelleni, vaan kehui vain. Haluan tietää oikean syyn.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä artikkelitoimittaja, lopeta.
Mielestäni on mukavaa, että sain lukea kyseisen artikkelin. Mulla ei ole Hesarin tunnuksia.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sinä artikkelitoimittaja, lopeta.
Anteeksi nyt, minusta ap:n kannattaa lukea tuo juttu, ja koska valtaosalla suomalaisista ei ole hs:n digitilausta, kopioin jutun hänelle. Se piti kopioida kappale kerrallaan, koska HS pyrkii estämään juttujen kopioinnin.
Jos ap:lla on lukuoikeus, hän olisi voinut sanoa sen, etten näe turhaa vaivaa.
Sinun ei noita tarvitse lukea, jos ei kiinnosta. Simple as that.
6
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä artikkelitoimittaja, lopeta.
Anteeksi nyt, minusta ap:n kannattaa lukea tuo juttu, ja koska valtaosalla suomalaisista ei ole hs:n digitilausta, kopioin jutun hänelle. Se piti kopioida kappale kerrallaan, koska HS pyrkii estämään juttujen kopioinnin.
Jos ap:lla on lukuoikeus, hän olisi voinut sanoa sen, etten näe turhaa vaivaa.
Sinun ei noita tarvitse lukea, jos ei kiinnosta. Simple as that.
6
Tuo artikkeli oli kiinnostava. Kiitoksia ❤
T. Ap
Netissä oli joskus aikoinaan kätevä sivu sellanen ku hotornot ja kerran sinne kuvani laitoin ja sain tietää että olen ihan sellanen 6-7 pojon arvoinen ulkonäöltäni.
Ap, toivon sinulle kaikkea hyvää. Muista, et tarvitse oikeasti ketään "totuudensanojaa" ,koska ongelmasi on, ettet usko totuutta, johon sisältyy paljon positiivista sinusta.
Ongelmasi on vääristynyt itsetunto, ja siihen tarvitset terapiaa. Kannattaa hakea sitä, koska lapsuutesi traumoja et helposti kykene omin voimin lievittämään.
Voit googlettaa lisää BDD:llä, varsinkin englanninkielistä materiaalia löytyy netistä runsaasti.
6
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä artikkelitoimittaja, lopeta.
Mielestäni on mukavaa, että sain lukea kyseisen artikkelin. Mulla ei ole Hesarin tunnuksia.
T. Ap
Minustakin on mukava kun teet mulle ilmaiseksi töitä.
Ei ole tuhannes todellakaan, ei edes sadas tai kymmenes. Ei ole tosielämässä juttukavereita, enkä löydä ratkaisua asiaan.
T. Ap