Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita kolmekymppisiä, jotka haluaisivat tavallisen elämän okt:ssa, pari lasta, farmariauton jne. mutta niihin ei tule ikinä olemaan varaa?
03.07.2021 |
En haaveile mahdottomasta. Oma talo, ei tarvitse olla mitään luksusta. Lapsia yksi tai kaksi. Koira. Auto pihaan. Ehkä etelänmatka viiden vuoden välein. Puutarhanhoitoa ja tavallista elämää. Pihaan trampoliini ja kaasugrilli. Ei kuitenkaan pitsauuneja eikä design-kalusteita vaan ihan arkisia juttuja.
Näistä useimmat asiat eivät tule ikinä olemaan mahdollisia taloudellisista syistä. Olen akateeminen pätkätyöläinen keskisuuressa kaupungissa, mies on pienipalkkaisella alalla. Jos oltaisiin pelattu kortit oikein niin oltaisiin opiskeltu oikeille aloille, valmistuttu nuorena ja hankittu heti ensiasunto. Sitten homma voisi onnistua, mutta meidän elämä ei ole mennyt tuon kaavan mukaan eikä kotoa ole saatu mitään eväitä hyvän elämän rakentamiseen.
Ainoa vaihtoehto olisi muuttaa johonkin muuttotappiopaikkakunnalle ja ryhtyä vaikka siivoustöihin. Sitä ollaankin jo vakavasti mietitty, kun tuntuu älyttömältä että kaksi työssäkäyvää ihmistä joutuu elämänsä tappiin asti elämään vuokralla kerrostalossa ja luopumaan kaikista haaveistaan.
Kohtalontovereita?
Kommentit (101)
Mä oon 30 ja ihmetteln siträ miksi kaikilla on ne samat haaveet. OK-talo, lapsia, kultainennoutaja ja farkkuvolvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan nelikymppinen pariskunta, joilla 3 lasta, omakotitalo, kaksi farmariautoa, kissa ja koira, trampoliini ja kaasugrilli, puutarha, ei luksusta. Myyjä ja eläintenhoitaja eli aika pienipalkkaisia, mutta sentään vakituisessa työsuhteessa.
Pienessä kaupungissa asutaan ja jo vanhemmalla asuntoalueella, talot rakennettu pääsääntöisesti 80-luvulla. Talo oli halpa ja remonttia on tehty rahatilanteen mukaan kriittisiin osiin talossa eikä menty muotien mukaan.
Mukavat naapurit, hiljaiseloa, ei suurten kaupunkien tiettyjä nimeltämainitsemattomia ongelmia.
Köyhäkin saa jotain jos ei ala ahnehtimaan ihan kaikkea. Moni haluaa heti ihan kaikki. Lapset, okt, autot, lomamatkat, eläimet jne. ja kohta ollaan konkursissa. Nuoret eivät tajua että omakotitalossa asuminen vaatii säästöjä. Joka centtiä mitä tulee niin voi laittaa menemään. Yllättävien menojen., työttömyyden tai sairauden varalle pitää olla säästöjä. Niin kauan kun ei ole niin ei voi harrastaa lomamatkoja, ylimääräisiä autoja, eläimistä tulevia kuluja eikä mitään kalliita huveja. Me saatiin talo vasta 35v. ja hyvin nuukasti elettiin ensimmäinen 10 vuotta mutta ruuasta ei tarvinnut sentäs tinkiä. Autoa ei uusittu vaan ajettiin loppuun asti ja yhdellä autolla pärjättiin kun julkiset kulkee aika läheltä. Kaikkein tärkeintä on asua omakotitalossa. On omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Kodin ulkopuolisia harrastuksia ei välttämättä tarvitse kun omakotitalossa on tekemistä ihan erilailla kuin kerrostalossa.
Eipä noiden tarvitse maksaa maltaita eikä kaikkea tarvitse saada kerralla.
Mun tytär on pienipalkkainen ja miehensä osa-aikatyössä kun opiskelee. Ostivat vuosi sitten kerrostaloasunnon vähän vanhemmasta talosta ja nyt suunnittelevat vaihtamista rivariin. Ei kalleimmalta mahdolliselta alueelta mutta viihtyisä rivarialue kuitenkin alle 30 min stadista. Auto on privaattiliisattu - 290/kk plus bensat tietty. Yksi lapsi on, toiseen ei ehkä varaa ja kohta ikäkin tulee vastaan. Eläimiä eivät onneksi halua.
Mun mielestä ovat saaneet todella paljon niin pienituloisina ja tiedän että tuosta vielä parempaankin pääsevät. Jos olisi ollut mahdollisuus aloittaa alle 30v:nä nyt varmaan olisi jo se okt.
Vierailija kirjoitti:
Eipä noiden tarvitse maksaa maltaita eikä kaikkea tarvitse saada kerralla.
Mun tytär on pienipalkkainen ja miehensä osa-aikatyössä kun opiskelee. Ostivat vuosi sitten kerrostaloasunnon vähän vanhemmasta talosta ja nyt suunnittelevat vaihtamista rivariin. Ei kalleimmalta mahdolliselta alueelta mutta viihtyisä rivarialue kuitenkin alle 30 min stadista. Auto on privaattiliisattu - 290/kk plus bensat tietty. Yksi lapsi on, toiseen ei ehkä varaa ja kohta ikäkin tulee vastaan. Eläimiä eivät onneksi halua.
Mun mielestä ovat saaneet todella paljon niin pienituloisina ja tiedän että tuosta vielä parempaankin pääsevät. Jos olisi ollut mahdollisuus aloittaa alle 30v:nä nyt varmaan olisi jo se okt.
Samaan aikaan Itä-Helsingissä on paljon kerrostaloperheitä joissa on 5+ lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylivoimaisesti vaikeinta tuossa on naisen saaminen. Rahaa on loppujen lopuksi helppo hankkia eikä nuo vaatimukset vaadi älyttömiä tuloja.
Ei ole vaikeaa sitten kun sinulla on rahaa, hieno auto ja iso omakotitalo.
Vierailija kirjoitti:
No ainakin meillä Tampereella nuorista aikuisista haaveilee omasta talosta, mutta uskoo ettei se koskaan ole mahdollinen. Samaan aikaan suuret ikäluokat asuvat isoissa taloissaan ja haluavat muuttaa kaupunkiin pienempiin kerrostaloasuntoihin. Velattomat talot, joiden arvo moninkertaistunut vuosikymmenten aikana.
Tasan ei käy onnen lahjat.
Meillä taas nuoret aikuiset osti Tampereelta omakotitalon. Toinen opiskelee ja toinen on duunari, eikä ongelmia. Eihän omistusasumisen ja vuokralla asumisen asumiskustannusten ero ole kovinkaan suuri, jos ei mitään ökytaloa osta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylivoimaisesti vaikeinta tuossa on naisen saaminen. Rahaa on loppujen lopuksi helppo hankkia eikä nuo vaatimukset vaadi älyttömiä tuloja.
Tämä. Mulla löytyy lähes velaton talo, mökki ja pari vuotta vanha auto.
Rahan hankkiminen ei ole ikinä ollut vaikeaa, mutta naisen saaminen on minulle mahdotonta. Yrittämisen puutteesta ei ole kyse.
Pätkätöissä tai pienellä palkalla elävät: nykyään monissa ammattikorkeakouluissa voi opiskella hyvin työllistäviä aloja monimuotona vaikkapa työn ohessa. 3,5 vuoden opiskelulla voi päästä aika hyville palkoille. Terveydenhuollon palkoillakin kyllä pärjää ihan hyvin ja on varaa puolison kanssa ok-taloon ainakin pk-seudun ulkopuolella. Itse opiskelin bioanalyytikoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt oikein aukene tuo aloittajan ongelma. Täytyy olla kulurakenne pahasti pielessä tai sitten se unelmien omakotitalo joku puolen miljoonan ökykämppä, jos ei muka kahdella työssä käyvällä ole varaa keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa ostaa omakotitaloa.
Keskisuuri suomalainen kaupunkihan tarkoittaa maksimissaan Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kokoluokkaa ja minimissään Vaasan Lappeenrannan ja Joensuun kokoista kaupunkia. Esimerkiksi Jyväskylästä löytyy useampia 100 000 euron hintaluokassa olevia omakotitaloja. Toki silloin pitää muuttaa vähän kauemmaksi keskustasta eli liitoskuntiin, mutta 200 000 eurolla pääsee jo kantakaupunginkin omakotitaloalueille, toki vain vanhempiin omakotitaloihin mutta 300 000 eurolla löytyy sitten jo tämänkin vuosituhannen taloja. Jyväskylä siis on keskisuurten kaupunkien sarjassa sitä kalliimpaa päätä.
200 000 euron lainamäärällä ei asumiskustannukset pompsahda pidemmällä laina-ajalla hirveästi verrattuna vuokralla asumiseen.
Nuo muut haaveethan taas on ihan jokaisen saavutettavissa, eli farmariauto ja etelänmatka harvakseen. Joku 10 vuotta vanha farkku nyt ei paljoa maksa ja etelänmatka kerran viidessä vuodessa nyt on pelkkiä taskurahoja jos sen jakaa viidelle vuodelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin meillä Tampereella nuorista aikuisista haaveilee omasta talosta, mutta uskoo ettei se koskaan ole mahdollinen. Samaan aikaan suuret ikäluokat asuvat isoissa taloissaan ja haluavat muuttaa kaupunkiin pienempiin kerrostaloasuntoihin. Velattomat talot, joiden arvo moninkertaistunut vuosikymmenten aikana.
Tasan ei käy onnen lahjat.
Meillä taas nuoret aikuiset osti Tampereelta omakotitalon. Toinen opiskelee ja toinen on duunari, eikä ongelmia. Eihän omistusasumisen ja vuokralla asumisen asumiskustannusten ero ole kovinkaan suuri, jos ei mitään ökytaloa osta.
Kerrotko alapeukuttaja, mitä kohtaa tuosta viestistä alapeukutit?
Tämä siis oli kylmä fakta. Lapseni osti puolisonsa kansa omakotitalon Tampereelta ja pärjäävät ihan hyvin. Eivät tietenkään mitenkään leveästi elele, mutta molemmat "tarkanmarkan" ihmisiä, joten kulurakenne kunnossa. Heillä siis asumiskustannukset nousivat noin 600 euroa kuussa, eli 300 per nuppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on ap sitten aika tehdä asialle jotain, sen sijaan että vaan uhriutuu ja valittaa asiasta. Kolmekymppisellä on vielä hyvin aikaa opiskella uudelle, paremmin palkatulle alalle. Nyt vaan tutkimaan mitä opiskeluvaihtoehtoja olisi ja sitten hakemaan opiskelupaikkaa. Mikäli haku on jo mennyt mutta olet työttömänä, voit käyttää kesän, syksyn ja kevään pääsykokeisiin valmistautumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin meillä Tampereella nuorista aikuisista haaveilee omasta talosta, mutta uskoo ettei se koskaan ole mahdollinen. Samaan aikaan suuret ikäluokat asuvat isoissa taloissaan ja haluavat muuttaa kaupunkiin pienempiin kerrostaloasuntoihin. Velattomat talot, joiden arvo moninkertaistunut vuosikymmenten aikana.
Tasan ei käy onnen lahjat.
Meillä taas nuoret aikuiset osti Tampereelta omakotitalon. Toinen opiskelee ja toinen on duunari, eikä ongelmia. Eihän omistusasumisen ja vuokralla asumisen asumiskustannusten ero ole kovinkaan suuri, jos ei mitään ökytaloa osta.
Kerrotko alapeukuttaja, mitä kohtaa tuosta viestistä alapeukutit?
Tämä siis oli kylmä fakta. Lapseni osti puolisonsa kansa omakotitalon Tampereelta ja pärjäävät ihan hyvin. Eivät tietenkään mitenkään leveästi elele, mutta molemmat "tarkanmarkan" ihmisiä, joten kulurakenne kunnossa. Heillä siis asumiskustannukset nousivat noin 600 euroa kuussa, eli 300 per nuppi.
Alapeukutin, koska omalla kohdalla asumiskustannukset nousisivat 650€ -> 1200€ jos vaihtaisin tästä vuokraluukusta lähes vastaavaan, mutta omaan. Minulle tämä olisi ongelma, vaikken elä törsäilevää elämää muutenkaan. Muutenkin kuulostaa siltä, että on vanhemmat lainantakaajina jos pienituloiset nuoret ostavat ok-talon.
Säästämällä ja sijoittamalla voi hyvällä tuurilla saada tarvittavat rahat kasaan. Toki siihen menee aikaa, eikä niistä ok-taloista ja trampoliineista ole enää paljonkaan iloa kun lapsentekoikä on ohi.
Omissa taloissa asuminen tulee olemaan ekologisesti kestämätöntä.
Vain rikkailla on varaa kuluttaa ja tuhlata luonnonvaroja sumeilematta henkilökohtaiseen nautintoon.
Sanot, aluksi että et haaveile mahdottomasta, mutta myöhemmin tekstissäsi sanot, että tämä on mahdotonta. Miljoonilla ihmisillä maailmassa on tuollainen elintaso ja se on täysin mahdollista saavuttaa, usein me saavutamme juuri sen minkä uskomme olevan mahdollista saavuttaa, joten AP ala uskomaan enemmän itseesi ja kykyihisi saavuttaa unelmasi. Jos yksi keino vaurastua ei toimi, kokeile toista keinoa äläkä luovuta. Kolmekymppisellä on vielä elämä edessä, älä jää pohtimaan niitä menneisyyden vääriä valintoja, ihan hyvin voit vielä aloittaa alusta.
Trampoliini ja lapset puuttuvat, muut löytyvät. Matkalle pääsee kerran vuodessa. Ei tämä sen auvoisempaa elämää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin meillä Tampereella nuorista aikuisista haaveilee omasta talosta, mutta uskoo ettei se koskaan ole mahdollinen. Samaan aikaan suuret ikäluokat asuvat isoissa taloissaan ja haluavat muuttaa kaupunkiin pienempiin kerrostaloasuntoihin. Velattomat talot, joiden arvo moninkertaistunut vuosikymmenten aikana.
Tasan ei käy onnen lahjat.
Meillä taas nuoret aikuiset osti Tampereelta omakotitalon. Toinen opiskelee ja toinen on duunari, eikä ongelmia. Eihän omistusasumisen ja vuokralla asumisen asumiskustannusten ero ole kovinkaan suuri, jos ei mitään ökytaloa osta.
Kerrotko alapeukuttaja, mitä kohtaa tuosta viestistä alapeukutit?
Tämä siis oli kylmä fakta. Lapseni osti puolisonsa kansa omakotitalon Tampereelta ja pärjäävät ihan hyvin. Eivät tietenkään mitenkään leveästi elele, mutta molemmat "tarkanmarkan" ihmisiä, joten kulurakenne kunnossa. Heillä siis asumiskustannukset nousivat noin 600 euroa kuussa, eli 300 per nuppi.
Alapeukutin, koska omalla kohdalla asumiskustannukset nousisivat 650€ -> 1200€ jos vaihtaisin tästä vuokraluukusta lähes vastaavaan, mutta omaan. Minulle tämä olisi ongelma, vaikken elä törsäilevää elämää muutenkaan. Muutenkin kuulostaa siltä, että on vanhemmat lainantakaajina jos pienituloiset nuoret ostavat ok-talon.
Niin siis sinä vertaat nyt yhden ihmisen tilannetta kahden ihmisen tilanteeseen ja annoit siksi alapeukun??? Tässä ketjussa puhutaan nimenomaan pariskunnan omakotitalohaavesita ja sinä tulet alaåeukuttamaan, koska et ole yksinäsi samalla viivalla pariskunnan kanssa???
Ylivoimaisesti vaikeinta tuossa on naisen saaminen. Rahaa on loppujen lopuksi helppo hankkia eikä nuo vaatimukset vaadi älyttömiä tuloja.