Hoikkana pysyminen vaatii liikkumisen verenmaku suussa ja niukalla ravinnolla olemisen. Heti kun lipsuu lenkille menosta ja syö vatsan täyteeen, lihoo

Pari sekuntia suussa, loppuelämä vyötäröllä.

Nuorena söi mitä sattui ja liikkui niin perkeleesti, niin ei lähtenyt lihomaan. Keski-iässä ei jaksa liikkua tarpeeksi, helteet on liikaa jaksamisen päälle ja köyhyyttään tulee syötyä halpaa eli epäterveellistä paskaruokaa. Nuorena ei sellaista hellettä ole, etteikö jaksaisi helposti vetää koko päivän pyörälenkkiä ja juosta.

Ironisesti painoin enemmän kun urheilin paljon enemmän ja stressasin syömisiä ja välttelin sokeria lähes pakonomaisesti.

Sitten aloin liikkumaan vähemmin ja syömään mitä haluan, mutta myöskin vähemmän. Paastoan aamuisin ja syön lounaalla jotain pientä ja kevyttä. Illalla syön yhden raskaan aterian. Ja tadaa, paino pysyy yli 10kg alhaisempana. Itselleni oli ratkaisevaa jättää aamupala ja lounas käytännössä pois. Kun paastoamiseen tottuu, nälkä iskee paljon harvemmin ja päivän kokonaiskalorinsaanti jää vähemmäksi. Olen huomannut selvästi että syömällä raskaan aamupalan nälkä yllättää kahta kauheampana lounasaikaan.

Toimistotyötä tekevä aikuinen nainen ei oikeasti voi syödä viittä ateriaa päivässä ellei syö teelautaselta ja laske makroja. 😬

Kaikki maustetut proteiinituotteet on ihan hömppää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä mulla sama kokemus kuin ap:lla. Enkä edes ollut älyttömän hoikka. 164cm/60kg. Tosin oli lihasta jonkin verran.

5 päivänä viikossa tein 2 tunnin reippaan aamulenkin rattaita työntäen. Illalla 45 minuutin lenkki rattaita työntäen. Matka oli viitisen kilometriä. 2 tunnin lenkki reilun kymmenen kilsaa.

Salilla kävin 1-3 kertaa viikossa. Siellä lähinnä aerobista crosstrainerilla jolla menin täysillä puoli tuntia ja sitten vähän lihaskuntoa.

Liikuin siis aika paljon.

Menin lisäksi joka paikkaan kävellen vaikka matka olisi ollut useamman kymmenen kilometriä. Noina päivinä en kylläkään lenkkeillyt muuta.

Heti jos söin vähänkään huolettomammin niin paino lähti nousuun. Ei ollut työ eikä mikään saada paino 68 kiloon. Sitten oli hirveä työ laihduttaa ja taas pelkkää syömisten tarkkailua että paino pysyi alhaalla.

E-pillereiden aloituksen jälkeen oli helpompi pitää paino kurissa.

Neljän vuoden päästä uusi raskaus ja paino nousi ihan hirveästi! 40 kiloa! Tuntui että kaikki jäi kiinni mitä söin.

20 kiloa putosi itsestään jälkitarkastukseen mennessä ja hirveää dieettiä että sain painon taas laskuun. 68 kiloon pääsin. Ei riittänyt motivaatio kituuttaa enempää.

Vuoden päästä paino alkoi nousta ja olin väsynyt jatkuvasti. Söin väsymykseen. Löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lihoin kaikenkaikkiaan 110 kiloiseksi. Tosin siinä oli raskaus syynä viimeiseen 18 kiloon.

Nyt paino 80 kiloa. Monta vuotta olen laihduttanut ja heti kun vähänkään syön huolettomammin niin paino lähtee nousuun. Siksi laihdutus on kestänyt yli kolme vuotta. 10 kiloa vielä koitan saada pois mutten enää jaksa kituuttaa että paino alkaisi kutosella.

Ja minulle se on kituuttamista että joudun jatkuvasti kieltäytymään niistä mitä tekee mieli. Eilen haettiin mäkistä hampparit mutta itse en ottanut vaikka olisin halunnut. Karkkihyllyn ohi kävelen vaikka kuinka tekisi mieli tai otan suklaapatukan (jim, pätkis) vaikka haluaisin ottaa levyn.

Perunat otan perunoina ennen muusiksi tekoa vaikka haluaisin mieluummin muusia. Kastiketta otan vaan vähän ja sitäkin otan itselleni ennen kuin lorautan kerman sekaan. Söisin mieluummin kerman kanssa.

Nyt keitän riisipuuroa punaiseen maitoon. En ota sitä vaan syön purkin rahkaa ananaksella.

Voisin ottaa puuroa joo vähän mutta mieluummin syön sen rahkan ananaksella joka pitää paremmin nälkää kun joku desi puuroa jota ei voisi enempää syödä. Vaikka mieluummin söisin ison lautasellisen riisipuuroa.

Niin, elämä on valintoja täynnä.

"Karkkihyllyn ohi kävelen vaikka kuinka tekisi mieli tai otan suklaapatukan (jim, pätkis) vaikka haluaisin ottaa levyn."

Niin. Eli otat suklaapatukan jossa on kaloreita yhtä paljon kuin kunnon ateriassa, ja kuvittelet sen olevan vähän kun et ota levyä.

Ja ihmettelet miksei paino pysy kurissa?

Ei se ole kiinni geeneistä tai pituudesta. Se on kiinni yhdestä asiasta: kuinka tärkeään herkkujen mässääminen on sinulle? Herkuttelijat lihovat, lähes aina. Ihmistä ei ole biologisesti luotu herkuttelemaan suklaata/kastikkeita/ym, joten se lihottaa.

Siinä Jimissä on 51 kaloria. En tiedä sitten minkä kokoisia aterioita syöt?

Fazerin suklaalevyn kaloreita en tiedä mutta veikkaan että moninkertainen määrä Jimiin verrattuna 🤔

Paino on nyt tippunut reilussa kolmessa vuodessa 30 kiloa että kai nyt jotain olen tehnyt oikein. Mm valitsemalla Jimin sen suklaalevyn sijasta vaikka mieluummin ottaisin koko levyn.

Vierailija kirjoitti:

Hoikkana pysyminen ei oikeastaan vaadi liikuntaa juurikaan, vaan kohtalaisen kokoiset ruoka-annokset. Tiedän syöväni keskimääräistä hieman vähemmän, mutta olen aina syönyt, joten se ei ole vaikeaa. Voi vaatia kyllä totuttelua, mutta en koe näkeväni nälkää ollenkaan. Syön myös hamppareita ja pizzaa pari kertaa viikossa. Kohtuudella, ei siis koko pizzaa kerralla!

Kun jättää ihan kaiken sokerit, rasvat ym. lihottavat pois ja juo vain vettä ja syö hyvin, hyvin niukasti, niin ihme on jos ei ala laihtua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sen aineenvaihdunnan saa korjattua, jos sen tosiaan on mennyt pilaamaan? En ole ap, mutta epäilen että itselläni on jotain häikkää aineenvaihdunnassa, koska syön ihan aidosti todella kevyesti ja kävelen 10.000 askelta päivittäin, eikä paino vaan putoa.

Sitä helposti sokaistuu omalle "kevyelle" ruokavaliolleen. Just yks tuttu kertoi että on lihonnut 5kg, ja painaa nyt yli 90kg ollen joku 160cm pitkä. Hänen mielestään hänen täytyisi ruveta tosi tiukalle dietille jotta ei lihoisi enempää. Eli todellisuudessa hänen nykyinen ruokavalionsa on ihan päin pläsiä. Ja tämä selviää kyllä ohan vain katsomalla mitä hän syö.

Voin luetella oman ruokavalioni, jos siinä sitten kuitenkin olisi korjattavaa. Aamulla syön proteiinirahkaa ja marjoja, kahviin rasvaton maito. Lounaalla joko salaatti (valmissalaatti annos jossa jotain proteiineja) ja pieni loraus oliiviöljyä, päivällisellä usein jonkinlainen kasvissosekeitto ja 2 viipaletta täysjyväleipää, esim real. Kevyesti rasvaa ja kinkkusiivut päälle, illalla vielä proteiinirahka ja marjoja. Mitä otan pois, mitä lisään?

Leivät pois ja kahvin vaihdat teehen.

Siis lihottaako kahvi? Eikö täysjyvä leipä sitten olekaan terveellinen ja hyvä kuidun lähde? Onko kaksi viipaletta päivässä liikaa? En ole tuo kysyjä, mutta ”pikkuisen” nyt epäilen näitä ohjeita kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sen aineenvaihdunnan saa korjattua, jos sen tosiaan on mennyt pilaamaan? En ole ap, mutta epäilen että itselläni on jotain häikkää aineenvaihdunnassa, koska syön ihan aidosti todella kevyesti ja kävelen 10.000 askelta päivittäin, eikä paino vaan putoa.

Sitä helposti sokaistuu omalle "kevyelle" ruokavaliolleen. Just yks tuttu kertoi että on lihonnut 5kg, ja painaa nyt yli 90kg ollen joku 160cm pitkä. Hänen mielestään hänen täytyisi ruveta tosi tiukalle dietille jotta ei lihoisi enempää. Eli todellisuudessa hänen nykyinen ruokavalionsa on ihan päin pläsiä. Ja tämä selviää kyllä ohan vain katsomalla mitä hän syö.

Voin luetella oman ruokavalioni, jos siinä sitten kuitenkin olisi korjattavaa. Aamulla syön proteiinirahkaa ja marjoja, kahviin rasvaton maito. Lounaalla joko salaatti (valmissalaatti annos jossa jotain proteiineja) ja pieni loraus oliiviöljyä, päivällisellä usein jonkinlainen kasvissosekeitto ja 2 viipaletta täysjyväleipää, esim real. Kevyesti rasvaa ja kinkkusiivut päälle, illalla vielä proteiinirahka ja marjoja. Mitä otan pois, mitä lisään?

Alapeukun sain, mutta en ohjeita mitä pitäisi muuttaa…

Oot saanu jo vastauksia ja mä lisään: proteiinirahkassa on lisättyä sokeria ja syöt niitä 2 päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki maustetut proteiinituotteet on ihan hömppää.

Okei, lihottaako siis ne makuaineet siinä rahkassa? Selittääkö siis nuo proteiinirahkat sen etten laihdu? Jos vaihdan ne maustamattomaan rahkaan, pitäisikö sitten painon lähteä laskuun? Onko ruokavalioni muilta osin ok?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä mulla sama kokemus kuin ap:lla. Enkä edes ollut älyttömän hoikka. 164cm/60kg. Tosin oli lihasta jonkin verran.

5 päivänä viikossa tein 2 tunnin reippaan aamulenkin rattaita työntäen. Illalla 45 minuutin lenkki rattaita työntäen. Matka oli viitisen kilometriä. 2 tunnin lenkki reilun kymmenen kilsaa.

Salilla kävin 1-3 kertaa viikossa. Siellä lähinnä aerobista crosstrainerilla jolla menin täysillä puoli tuntia ja sitten vähän lihaskuntoa.

Liikuin siis aika paljon.

Menin lisäksi joka paikkaan kävellen vaikka matka olisi ollut useamman kymmenen kilometriä. Noina päivinä en kylläkään lenkkeillyt muuta.

Heti jos söin vähänkään huolettomammin niin paino lähti nousuun. Ei ollut työ eikä mikään saada paino 68 kiloon. Sitten oli hirveä työ laihduttaa ja taas pelkkää syömisten tarkkailua että paino pysyi alhaalla.

E-pillereiden aloituksen jälkeen oli helpompi pitää paino kurissa.

Neljän vuoden päästä uusi raskaus ja paino nousi ihan hirveästi! 40 kiloa! Tuntui että kaikki jäi kiinni mitä söin.

20 kiloa putosi itsestään jälkitarkastukseen mennessä ja hirveää dieettiä että sain painon taas laskuun. 68 kiloon pääsin. Ei riittänyt motivaatio kituuttaa enempää.

Vuoden päästä paino alkoi nousta ja olin väsynyt jatkuvasti. Söin väsymykseen. Löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lihoin kaikenkaikkiaan 110 kiloiseksi. Tosin siinä oli raskaus syynä viimeiseen 18 kiloon.

Nyt paino 80 kiloa. Monta vuotta olen laihduttanut ja heti kun vähänkään syön huolettomammin niin paino lähtee nousuun. Siksi laihdutus on kestänyt yli kolme vuotta. 10 kiloa vielä koitan saada pois mutten enää jaksa kituuttaa että paino alkaisi kutosella.

Ja minulle se on kituuttamista että joudun jatkuvasti kieltäytymään niistä mitä tekee mieli. Eilen haettiin mäkistä hampparit mutta itse en ottanut vaikka olisin halunnut. Karkkihyllyn ohi kävelen vaikka kuinka tekisi mieli tai otan suklaapatukan (jim, pätkis) vaikka haluaisin ottaa levyn.

Perunat otan perunoina ennen muusiksi tekoa vaikka haluaisin mieluummin muusia. Kastiketta otan vaan vähän ja sitäkin otan itselleni ennen kuin lorautan kerman sekaan. Söisin mieluummin kerman kanssa.

Nyt keitän riisipuuroa punaiseen maitoon. En ota sitä vaan syön purkin rahkaa ananaksella.

Voisin ottaa puuroa joo vähän mutta mieluummin syön sen rahkan ananaksella joka pitää paremmin nälkää kun joku desi puuroa jota ei voisi enempää syödä. Vaikka mieluummin söisin ison lautasellisen riisipuuroa.

Niin, elämä on valintoja täynnä.

Kylläpä opetat lapsille epäterveellisiä ruokailutottumuksia. Miksi pitää keitellä perheelle riisipuuroa, jonka ravintoarvot on nolla? Meillä sitä syödään vain jouluna. Miksi pitää hakea ylipäätään syötävää mäkkäristä? Perunamuussiin ei tartte tunkea epäterveellisiä määriä voita, punaista maitoa, kermaa tai suolaa.

Voi apua, kylläpä vastaukseni herätti tunteita monessa 😅

Itse kasvatat lapsistasi tulevia syömishäiriöisiä jos olet noin niuho ettei mäkistä saa koskaan mitään, riisipuuro on melkeinpä saat#nasta ja herranjestas, voita perunamuusiin ja punaista maitoa 😲

Meillä syödään melko monipuolisesti joten ei tarvitse huolestua.

Nuo oli nyt vaan esimerkkejä milloin joudun trkemään valinnan joka ei ole maullisesti mieluisampi.

Enkä edes muista koska meillä olisi ollut viimeksi muusia! Tarviipa tehdä taas joku päivä kun lapset siitä pitää.

Ei meillä lapsilla ole paino-ongelmia eikä epätervettä suhdetta ruokaan. Eikä toivottavasti tulekaan.

Teinipojat (17- ja 14-vuotiaat) jotka syö muutenkin paljon niin ei nyt niin vakavaa ole jos sitä voita sinne muusiin pistää vähän enemmän että maistuu tai riisipuuron keittää. Kyllä, tein sen punaiseen maitoon ja valkoisesta riisistä. Täysjyväversiokin on kaapissa mutta ei ollut yhtä hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sen aineenvaihdunnan saa korjattua, jos sen tosiaan on mennyt pilaamaan? En ole ap, mutta epäilen että itselläni on jotain häikkää aineenvaihdunnassa, koska syön ihan aidosti todella kevyesti ja kävelen 10.000 askelta päivittäin, eikä paino vaan putoa.

Sitä helposti sokaistuu omalle "kevyelle" ruokavaliolleen. Just yks tuttu kertoi että on lihonnut 5kg, ja painaa nyt yli 90kg ollen joku 160cm pitkä. Hänen mielestään hänen täytyisi ruveta tosi tiukalle dietille jotta ei lihoisi enempää. Eli todellisuudessa hänen nykyinen ruokavalionsa on ihan päin pläsiä. Ja tämä selviää kyllä ohan vain katsomalla mitä hän syö.

Voin luetella oman ruokavalioni, jos siinä sitten kuitenkin olisi korjattavaa. Aamulla syön proteiinirahkaa ja marjoja, kahviin rasvaton maito. Lounaalla joko salaatti (valmissalaatti annos jossa jotain proteiineja) ja pieni loraus oliiviöljyä, päivällisellä usein jonkinlainen kasvissosekeitto ja 2 viipaletta täysjyväleipää, esim real. Kevyesti rasvaa ja kinkkusiivut päälle, illalla vielä proteiinirahka ja marjoja. Mitä otan pois, mitä lisään?

Alapeukun sain, mutta en ohjeita mitä pitäisi muuttaa…

Oot saanu jo vastauksia ja mä lisään: proteiinirahkassa on lisättyä sokeria ja syöt niitä 2 päivässä.

Ohiksena, tuo sokerimäärä ei kyllä tuollaisen ruokavalion osana mitenkään selitä sitä ettei laihdu. Ehkä ihan oikeasti kyse on jostain aineenvaihdunnan häiriöstä? Lääkäri ja ravitsemusterapeutti varmaan voisivat arvioida?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki maustetut proteiinituotteet on ihan hömppää.

Okei, lihottaako siis ne makuaineet siinä rahkassa? Selittääkö siis nuo proteiinirahkat sen etten laihdu? Jos vaihdan ne maustamattomaan rahkaan, pitäisikö sitten painon lähteä laskuun? Onko ruokavalioni muilta osin ok?

Syöt joka aterialla sokeria ja hiilaria. Siksi lihot. Leivät, makeutusaineella makeutetut proteiinirahkat, suklaapatukat ja hedelmät pois niin laihdut varmasti. Ai et halua jättää pois hedelmiä ja leipiä? Sitten et laihdu. Oma valinta.

Perusaineenvaihdunnan tasoa saa nostettua kehittämällä lihasmassaa. Minä syön mitä haluan ja paino pysyy samana.

Syö aina vaan lounaan tai päivällisen, en molempia koskaan samana päivänä.

terv. hoikka ja timmi

Vierailija kirjoitti:

Perusaineenvaihdunnan tasoa saa nostettua kehittämällä lihasmassaa. Minä syön mitä haluan ja paino pysyy samana.

Tämä.

Mutta palstan laihdutusketjuissa mammat väittää että, hauis kasvaa salilla ihan järjettömän suureksi jo parilla käynnillä tai omaavat jo lihasmassaa kun tekevät kävelylenkkejä.

Kotimaiset viljat, maitotuotteet ja sokeri (ml. hedelmät) pois ruokavaliosta, pätkäpaasto ja päivän kaksi ateriaa leipälautaselta. Näin minä yli nelikymppisenä pysyn normaalipainoisena harrastamatta liikuntaa.

Muistuttaisin painonsa kanssa kamppailevia siitä että vatsalaukku on vain noin nyrkin kokoinen eli syömällä liikaa kyllä lihoo väistämättä. Ja yksikin ”herkku” tekee elimistöön insuliinipiikin joka taasen pysäyttää rasvanpolton jopa 72 tunniksi - eli ei niitä ”herkkuja” edes yhtä kertaa viikossa jos laihdutustarvetta on!

Elämä on valintoja.

Huono provo mutta kerännyt silti näinkin paljon kommentteja.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ainakin päivittäinen 1h juoksulenkki takaa sen että saan syödä mitä haluan. En juurikaan tarkkaile syömisiäni ja olen hoikka. Jos en juoksisi, lihoisin varmasti.

Minun äitini on hyväkuntoinen melko terve 80-vuotias eikä ole juossut ikinä. Ylipainoinen on ollut koko ikänsä enemmän tai vähemmän vaihtelevasti. Ikinä ei ole liikuntaa harrastanut. No voihan se sipata milloin tahansa mutta hyvin pitkään on elänyt ilman mitään rehkimistä ja treenaamista. Nuoruudessaan käveli kyllä paljon kun ei ollut autoa. Autolla oven edestä oven eteen vie nykyään ihmisten terveyden kun ei tule pakkoliikuntaa eikä harrasta sitä muutenkaan. 

Pakkohan juoksijan on tarkkailla syömisiään tai jos ei niin syödä hyvin vähän sillä luulisi että kropan täytyy olla aika kevyttä mallia että jaksaa juosta. Kaikki juoksijat ovat sellaisia ihan tikkuja ainakin meidän kylällä. Liian pitkään eläviä alkaa jo koko suku inhoamaan niin etteikö se kurppa heitä veiviään koskaan ja saa rampata jossain vanhainkodissa ikuisuuden sitä katsoamassa. Tulee kamalan kalliiksi veronmaksajille kun on kolme hoitajaa vuorokaudessa ja elää liian pitkään sellaisena turhikkeena. Tarviiko sitä elää liian terveellisesti ja liian pitkään niin en näe siinä mitään järkeä. Elää täysillä, syö ja nauttii elämästä vähän lyhyemmän aikaa eikä jää tänne liian pitkäksi aikaa hoidettavaksi. 

Ei se nyt ihan noin ole. Jos harrastaa aktiivisesti liikuntaa (aerobista ja lihasmassatreeniä tekemisen meiningillä), niin kyllä ruokavaliossa on liikkumavaraa jonkun verran.

Edellyttäen siis ettei nyt aivan kehonrakentaja -rasvaprosenteissa halua olla...

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja pcos vaatii kyllä melkoista omistautumista, että paino ei nouse, laskemisesta puhumattakaan. Olen vuosikausien yrittämisen jälkeen löytänyt toimivan elämäntavan ja viimeinkin jaksan pysyä koko päivän virkeänä, saan unta ja pystyn jopa harrastamaan liikuntaa (aiemmin en väsymykseltä pystynyt kun liikunta vain pahensi asiaa). En syö käytännössä mitään eläinperäistä ja välttelen lisättyä sokeria kuin ruttoa. Harrastan todella raskasta hyötyliikuntaa huomattavia määriä (käytännössä toteutan etätöiden ohessa maanrakennusprojektia itsekseni lapiolla, enkä kaivinkoneella, jotain 5-20h/ viikossa varmaan kun tykkään siitä niin paljon) ja paastoan aina kun se tuntuu hyvältä. Nyt seitsemässä kuukaudessa olen saanut pois hieman alle kahdeksan kiloa ja tilalle näkyvästi lihasmassaa, enkä ole enää sokerikoukussa, että kai se sitten tästä. Vielä olisi kaksi- tai kolmekymmentä kiloa pudotettavaa ainakin.

Lenkillä käyminen on yksi hiiren pieru jos laihduttamista ajatellaan. Syömisen vähentäminen on paljon tehokkaampaa. Jos käyt jatkuvasti lenkillä, kehosi tarvitsee enemmän energiaa ja siis myös enemmän ruokaa. Ihan turhaa pallottelua. Jätä lenkkeily ja vähennä syömistä ihan minimiin, se on tehokkain tapa. Sitten kun olet päässyt tavoitepainoon, niin voi aloittaa kohtuullisen lenkkeilyn kunnon ylläpitämiseksi.