Lue keskustelun säännöt.
Vanhollislestadiolaisuuden ja luterilaisen kirkon ero?
Gabriel
02.07.2021 |
Toivon asiallisia vastauksia eli ei aleta haukkua uskontoja, koska Suomessa on uskonnon vapaus.
Mikä ero on vanhoillislestadiolaisuuden opissa ja ns. normaalin luterilaisen kirkon opissa? Vanhoillislestadiolaisethan ovat myös luterilaisia. Olen itse löytänyt alle joitain eroja ja jos joku tietää, niin voi mielellään informoida lisää, koska aihe kiinnostaa minua.
Itse olen vertaillut Martti Lutherin oppeja ja tunnustuskirjoja ja ainakin minusta näyttää siltä, että vanhoillislestadiolaiset ovat lähempänä alkuperäistä Lutherin Raamatun tulkintaa ja kirkko taas on muokannut oppejaan aika paljon tälle vuosituhannelle.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin kirkon piirissä uskon ei tarvitse näkyä yksilön elämässä, eikä tarvitse välttämättä elää Jumalan tahdon mukaisesti, koska kirkon mukaan kaikki pelastuvat.
Vanhoillislestadiolaisille näyttäisi olevan tärkeää noudattaa Jumalan tahtoa ja jos rikkoo Jumalan tahtoa vastaan, eikä kadu syntejään ja usko niitä anteeksi, niin ei pelastu. Eli ilmeisesti ne ainoastaan pelastuvat, jotka yrittävät elää Jumalan tahdon mukaan ja elävät uskossa ja haluavat uskoa syntejään anteeksi.
Kuunteletteko / katsotteko suviseurojen suoraa radio-, netti- tai youtubelähetystä? En ole uskossa, mutta haluaisin uskoa youtube-lähetyksen puheista syntini anteeksi. Onko tämä pätevä synnin päästö ja olenko sitten uskossa?
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni olit ymmärtänyt ihan oikein. Saat toki uskoa syntisi anteeksi suviseuraradion saarnasta. Tarvitset kuitenkin jatkossa lisää anteeksiantoa, koet tarvetta ripittäytyä ja tarvitset uskovaisia ympärillesi, joten suosittelen ottamaan yhteyttä oman paikkakuntasi rauhanyhdistykseen.
Yritin etsiä suviseurojen esirukouspyynnön yhteystietoja, olisit voinut halutessasi soittaa sinne ja jutella vähän ja pyytää vielä ihan henkilökohtaistakin evankeliumia. Jos löydät itse, suosittelen. Siellä on todella sydämellisiä ihmisiä ko. työtä tekemässä.
Kaikki tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että vl-opin mukaan ap ei saa syntejä anteeksi muuten kuin vl-yhteisön kautta. Ei riitä, että rukoilee ja pyytää syntejä anteeksi, siihen tarvitaan nimenomaan vanhoillislestadiolainet yhteisö välittäjäksi.
Tämä on tosiasiassa se, mikä erottaa lestadiolaiset muista. Muut uskovat eivät kelpaa tähän rooliin eikä heidän kautta saa syntejään anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lestadiolainen saa kaiken anteeksi kunhan pyytää ja taas saa tehdä mitä haluaa.
Lisäksi hyväksi käytetyn on annettava anteeksi.Itse vl-lestadiolaisena totean, että myös uskovaiset sortuvat syntiin, kuten kaikki muutkin ihmiset. Synnistä ei kuitenkaan saa tehdä luvallista, jos se on Raamatussa selvästi kielletty. Anteeksiantoa ei myöskään saa käyttää väärin. Mm. hyväksikäyttäjät ja muut vakavia rikoksia tekevät eivät ole oikein uskomassa, vaikka esittäisivätkin olevansa uskomassa.
Se pitää paikkansa, että rikoksen uhrin tulisi antaa anteeksi rikolliselle, mutta rikokset pitää sovittaa myös maallisen esivallan edessä. Rukoillaanhan Isä Meidän -rukouksessakin "Anna meille syntimme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet". Anteeksianto on joskus vaikeaa, varsinkin jos on hyväksikäytetty tai läheinen on henkirikoksen uhri, mutta Raamatun mukaan oikein uskovan tulisi antaa pahantekijälle anteeksi. Jumala voi antaa siihen tarvittaessa voimaa ja auttaa elämässä eteenpäin. Rikolliset kuuluvat vankilaan, vaikka kuuluisivat mihin tahansa uskonyhteisöön tai olisivat ateisteja.
Miksi sitten uskovainen voi antaa syntejään anteeksi? Eikö voi rukoilemalla sopia kahden kesken Jumalan kanssa, kuten kirkko opettaa? Raamattu opettaa, miten Jumala on kolmiyhteinen: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Siis myös Poika ja Pyhä Henki ovat osa Jumalaa. Helluntaina vuodatettiin Pyhä Henki maan päälle ihmisten sisimpään eli osa Jumalaa on osa meitä ja Pyhän Hengen ääni yrittää ohjata oikeaan. Jeesus sanoi uskovaisille seuraajilleen Pyhän Hengen perimmäisestä tarkoituksesta seuraavaa: "Kenelle te synnit anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut". Siksi synninpäästö on pätevä. Uskovaisen ihmisen kautta puhuu Pyhän Hengen ääni, osa Jumalaa, ja synnit on annettu anteeksi myös taivaissa.
En tiedä, miksi kirkko ohittaa Pyhän Hengen vuodatuksen perimmäisen tarkoituksen, ja opettaa, että synnit voikin uskoa anteeksi yksin rukoilemalla tai esim. ehtoollisen nauttimisen yhteydessä? Eihän noin opeteta Raamatussa. Tässä on isoin ero vl-lestadiolaisuuden ja kirkon opetusten välillä.
Se myös ihmetyttää, kun kirkko opettaa kaikkien pelastuvan, huolimatta siitä, yrittävätkö elää Jumalan tahdon mukaisesti. Jos näin olisi, Raamatun neuvoja ja opetuksia ei tarvittaisi, vaan se olisi turha kirja. Ihmiset saisivat vapaasti elää, miten haluavat, rötöstellä, tehdä syntiä jne. koska kuitenkin kaikki pelastuisivat.
Mistä syntejään anteeksi pyytävä tietää että se ne anteeksi annetuksi julistava on oikeasti uskossa ja puhuu Pyhän Hengen äänellä sen sijaan että höpisee vain omiaan nostattaakseen statustaan yhteisössä?
VL-lestadiolaisena olen joskus itsekin tätä miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että alun alkujaankin Jumala on antanut suuren lahjan syntisille ihmisille. Vaikka olisi Jeesuksen seuraaja ja omistaisi oikean uskon, niin edelleen on syntiä tekevä ihminen. Ainoastaan Jeesus oli täydellinen. Jumala on hyväksi nähnyt antaa Pyhän Hengen lahjan oikein uskoville Jeesuksen seuraajille ja yntiä tekevinä vajavaisina ihmisinä on silti valta antaa syntejä anteeksi, koska Pyhän Hengen kautta ei puhu syntinen ihminen, vaan Jumala. Syntinen ja heikko ihminen on tässä ainoastaan välittäjänä.
Me uskovaiset emme näe toisen uskovaisen sisimpään ja emme tiedä millainen hänen sydämetilansa on. Voi toki joskus olla niin, että ihminen sanoo olevansa uskovainen, mutta on jo sisimmässään luopunut uskosta. Joku voi tällaista ihmistä pyytää siunaamaan syntinsä anteeksi. Tällöin se, joka katuu syntejään ja haluaa syntinsä anteeksi, ei tee mitään väärää Jumalan edessä, koska katuva ei voi nähdä toisen ihmisen sisimpään. Tärkeintä on halu uskoa ja taivaltaa uskon tiellä. Mehän teemme syntiä päivittäin ihan huomaamattakin ajatuksin, sanoin ja teoin, ja emme muutenkaan voi joka sekunnilla olla "varmuuden varalta" pyytämässä syntien anteeksiantamuksen siunausta. Joskus voi mennä pidempikin aika, kunnes voi taas pyytää evankeliumia omalle kohdalleen, mutta Jumala näkee uskovaisen sydämeen ja Hänelle ratkaisevinta on se, että ihminen haluaa elää uskossa ja hänellä on halu aina mahdollisuuksien mukaan tehdä synneistään parannusta.
Uskovaisen tulee keskittyä omaan uskontilaansa - ei väijyä ja jahdata muita ja yrittää löytää vikoja ja virheitä toisista uskovaisista tai ei uskovaisista ihmisistä. Ainoastaan tukea lähimmäisiä uskon tiellä ja ei-uskoville levittää iloista sanomaa, että jokaiselle kuuluu syntien anteeksiantamuksen armoevankeliumi ja kun Raamatun mukaan uskoo ja elää, niin saa iankaikkisen elämän lahjan.
Mitä tulee syntien anteeksiantoon, vanhoillislestadiolaiset uskovat, että synti pitää antaa anteeksi, vaikka kyse olisi vaikkapa hyväksikäytöstä. Kun on annettu anteeksi, syntiä ei enää voi ottaa puheeksi, muuten synti siirtyykin puheeksiottajan harteille.
Eli melkoista uhrin syyllistämistä, johon ei paljon auta lässytys siitä, että maalliset rikokset pitää hoitaa myös oikeusjärjestelmän kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni olit ymmärtänyt ihan oikein. Saat toki uskoa syntisi anteeksi suviseuraradion saarnasta. Tarvitset kuitenkin jatkossa lisää anteeksiantoa, koet tarvetta ripittäytyä ja tarvitset uskovaisia ympärillesi, joten suosittelen ottamaan yhteyttä oman paikkakuntasi rauhanyhdistykseen.
Yritin etsiä suviseurojen esirukouspyynnön yhteystietoja, olisit voinut halutessasi soittaa sinne ja jutella vähän ja pyytää vielä ihan henkilökohtaistakin evankeliumia. Jos löydät itse, suosittelen. Siellä on todella sydämellisiä ihmisiä ko. työtä tekemässä.
Kaikki tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että vl-opin mukaan ap ei saa syntejä anteeksi muuten kuin vl-yhteisön kautta. Ei riitä, että rukoilee ja pyytää syntejä anteeksi, siihen tarvitaan nimenomaan vanhoillislestadiolainet yhteisö välittäjäksi.
Tämä on tosiasiassa se, mikä erottaa lestadiolaiset muista. Muut uskovat eivät kelpaa tähän rooliin eikä heidän kautta saa syntejään anteeksi.
Kyse on siitä, missä joukossa eletään kuten Raamattu opettaa? Missä joukossa on Raamatun mukainen usko? Kirkko ja monet muutkin yhteisöt ovat joustaneet Raamatun opeissa, koska halutaan olla mieliksi nykyajan ihmisille. Halutaan hyssytellä, että ei se nyt niin vakavaa ole, vaikka elääkin syntielämää, kun kaikki ihmiset ovat syntisiä kuitenkin. Mutta kun kirkko esim. ei tuomitse avioliiton ulkopuolista seksiä tai hyväksyisi homoavioliitot, niin kirkko yrittää tehdä synnin luvalliseksi. Se ei ole Raamatun mukaan oikein. Jos ihminen lukee Raamatusta, että avioliiton ulkopuolinen seksi on syntiä, mutta tieten tahtoen kuitenkin harrastaa seksiä avioliiton ulkopuolella, niin rikkoo tieten tahtoen Jumalaa vastaan. Oikein uskova yrittää elää ja toimia niin, että vaikka onkin syntinen ihminen, niin ei tieten tahtoen tee syntiä. Synti on määritelmältään sydämen luopumista Jumalasta ja eihän uskovainen halua sydämensä luopuvan Jumalasta.
Onko sellainen ihminen oikea uskovainen, joka hyväksyy syntiä ja tekee sitä tieten tahtoen ja vieläpä levittää eteenpäin, että ei tämä ja tämä synti vakavaa ole ja kaikki pelastuvat. Onko tällaisella ihmisellä oikeassa tilassa oleva sisin ja oikea sydämentila ja voisiko myös hän julistaa syntejä anteeksiantamuksen evankeliumia? Jeesus antoi opetuslapsilleen eli oikeassa uskossa oleville seuraajilleen Pyhän Hengen lahjan eli vallan antaa syntejä anteeksi. Hän ei antanut tätä lahjaa fariseuksille eli vääräuskoisille ihmisille. Ainoastaan oikeauskoisille seuraajilleen. Raamatun mukaan maailmasta löytyy aina oikein uskovien joukko, joten tämä anteeksiantamuksen evankeliumi on kulkeutunut eri maissa ja eri maanosissa sen mukaan, missä on ollut evankeliumille vastaanottavaisia ihmisiä. Tällä hetkellä niitä on eniten Pohjoismaissa, Venäjällä, Pohjois-Amerikassa ja joissakin Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa. Osittain myös Keski-Euroopassa.
Ei pidä keskittyä siihen, että miten voi olla mahdollista, että oikea usko olisi näin vahvasti nimenomaan Suomessa, vaan siihen, että mikä on Raamatun mukainen usko. Olen vl-lestadiolainen ja en ole Raamatun avulla onnistunut todistamaan uskoani vääräksi. Pikemminkin toisinpäin - mitä enemmän sitä luen, sen enempi löytyy tukea sille, että uskoni on Raamatun mukainen.
Tottakai pyydän syntien anteeksi antamuksen evankeliumia ihmisiltä, jotka elävät Raamatun mukaisessa uskossa, koska sellaisilla kristityillä, jotka eivät noudata täysin Raamatussa ilmoitettua Jumalan tahtoa, ei ole täysin puhdas sydämentila ja heidän uskonsa ei voi olla oikea.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee syntien anteeksiantoon, vanhoillislestadiolaiset uskovat, että synti pitää antaa anteeksi, vaikka kyse olisi vaikkapa hyväksikäytöstä. Kun on annettu anteeksi, syntiä ei enää voi ottaa puheeksi, muuten synti siirtyykin puheeksiottajan harteille.
Eli melkoista uhrin syyllistämistä, johon ei paljon auta lässytys siitä, että maalliset rikokset pitää hoitaa myös oikeusjärjestelmän kautta.
"Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet".
Onko sellaisella ihmisellä oikea usko ja oikea mieli, joka jää elämään katkeruuteen ja ei suostu antamaan anteeksi? On inhimillistä olla raivoissaan ja on varmasti vaikea antaa anteeksi, jos joku on tehnyt itseään tai perhettä kohtaan vakavan rikoksen, mutta meillä on maallinen esivalta ja oikeuslaitos, joiden tehtävänä on rangaistuksen säätäminen ja toimeenpano. Uskova ihminen saa rukoilla Jumalalta voimaa selvitä elämässä eteenpäin ja voimaa antaa sydämestään anteeksi. Ihminen itsessään on niin heikko, ettei hänellä tuota voimaa ole, varsinkin jos on joutunut vaikkapa hyväksikäytön uhriksi, mutta Jumala ohjaa uskovaisen sydäntä ja antaa anteeksiantavaista mieltä.
Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyisi rikollisen toiminnan, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi ja vaihtoehdot ovat joko katkeroitua ja elää myrkyttyneellä mielellä, tai antaa anteeksi rikollisen tekemän rikoksen ja ammattilaisavun tuella yrittää jatkaa elämää eteenpäin keskittymällä tulevaisuuteen.
En kuitenkaan osaa edes kuvitella, millaisia ajatuksia hyväksikäytetyillä on ja kuinka vaikeaa on antaa anteeksi, koska en itse ole joutunut noin törkeän rikoksen uhriksi. On helppoa sanoa näin ulkopuolelta, miten oikean uskovaisen tulisi antaa anteeksi. Jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä, voi rukoilla Jumalalta voimia, että pystyy antamaan anteeksi.
Kun rikollinen on saanut rikoksensa anteeksi ja hän on sovittanut ne myös maallisen esivallan edessä, rikollisen täytyy parantaa vankilan jälkeen tapansa, eikä enää koskaan sortua rikokseen. Kaikilta tämä ei valitettavasti onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee syntien anteeksiantoon, vanhoillislestadiolaiset uskovat, että synti pitää antaa anteeksi, vaikka kyse olisi vaikkapa hyväksikäytöstä. Kun on annettu anteeksi, syntiä ei enää voi ottaa puheeksi, muuten synti siirtyykin puheeksiottajan harteille.
Eli melkoista uhrin syyllistämistä, johon ei paljon auta lässytys siitä, että maalliset rikokset pitää hoitaa myös oikeusjärjestelmän kautta.
"Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet".
Onko sellaisella ihmisellä oikea usko ja oikea mieli, joka jää elämään katkeruuteen ja ei suostu antamaan anteeksi? On inhimillistä olla raivoissaan ja on varmasti vaikea antaa anteeksi, jos joku on tehnyt itseään tai perhettä kohtaan vakavan rikoksen, mutta meillä on maallinen esivalta ja oikeuslaitos, joiden tehtävänä on rangaistuksen säätäminen ja toimeenpano. Uskova ihminen saa rukoilla Jumalalta voimaa selvitä elämässä eteenpäin ja voimaa antaa sydämestään anteeksi. Ihminen itsessään on niin heikko, ettei hänellä tuota voimaa ole, varsinkin jos on joutunut vaikkapa hyväksikäytön uhriksi, mutta Jumala ohjaa uskovaisen sydäntä ja antaa anteeksiantavaista mieltä.
Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyisi rikollisen toiminnan, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi ja vaihtoehdot ovat joko katkeroitua ja elää myrkyttyneellä mielellä, tai antaa anteeksi rikollisen tekemän rikoksen ja ammattilaisavun tuella yrittää jatkaa elämää eteenpäin keskittymällä tulevaisuuteen.
En kuitenkaan osaa edes kuvitella, millaisia ajatuksia hyväksikäytetyillä on ja kuinka vaikeaa on antaa anteeksi, koska en itse ole joutunut noin törkeän rikoksen uhriksi. On helppoa sanoa näin ulkopuolelta, miten oikean uskovaisen tulisi antaa anteeksi. Jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä, voi rukoilla Jumalalta voimia, että pystyy antamaan anteeksi.
Kun rikollinen on saanut rikoksensa anteeksi ja hän on sovittanut ne myös maallisen esivallan edessä, rikollisen täytyy parantaa vankilan jälkeen tapansa, eikä enää koskaan sortua rikokseen. Kaikilta tämä ei valitettavasti onnistu.
Selkokielellä sanottuna vastuu on uhrilla. Jos ei anna anteeksi ja osaa pitää suutaan sen jälkeen kiinni, ei ole oikea uskovainen. Pitäisi vaan rukoilla enemmän. Julmaa ja epäinhimillistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee syntien anteeksiantoon, vanhoillislestadiolaiset uskovat, että synti pitää antaa anteeksi, vaikka kyse olisi vaikkapa hyväksikäytöstä. Kun on annettu anteeksi, syntiä ei enää voi ottaa puheeksi, muuten synti siirtyykin puheeksiottajan harteille.
Eli melkoista uhrin syyllistämistä, johon ei paljon auta lässytys siitä, että maalliset rikokset pitää hoitaa myös oikeusjärjestelmän kautta.
"Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet".
Onko sellaisella ihmisellä oikea usko ja oikea mieli, joka jää elämään katkeruuteen ja ei suostu antamaan anteeksi? On inhimillistä olla raivoissaan ja on varmasti vaikea antaa anteeksi, jos joku on tehnyt itseään tai perhettä kohtaan vakavan rikoksen, mutta meillä on maallinen esivalta ja oikeuslaitos, joiden tehtävänä on rangaistuksen säätäminen ja toimeenpano. Uskova ihminen saa rukoilla Jumalalta voimaa selvitä elämässä eteenpäin ja voimaa antaa sydämestään anteeksi. Ihminen itsessään on niin heikko, ettei hänellä tuota voimaa ole, varsinkin jos on joutunut vaikkapa hyväksikäytön uhriksi, mutta Jumala ohjaa uskovaisen sydäntä ja antaa anteeksiantavaista mieltä.
Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyisi rikollisen toiminnan, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi ja vaihtoehdot ovat joko katkeroitua ja elää myrkyttyneellä mielellä, tai antaa anteeksi rikollisen tekemän rikoksen ja ammattilaisavun tuella yrittää jatkaa elämää eteenpäin keskittymällä tulevaisuuteen.
En kuitenkaan osaa edes kuvitella, millaisia ajatuksia hyväksikäytetyillä on ja kuinka vaikeaa on antaa anteeksi, koska en itse ole joutunut noin törkeän rikoksen uhriksi. On helppoa sanoa näin ulkopuolelta, miten oikean uskovaisen tulisi antaa anteeksi. Jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä, voi rukoilla Jumalalta voimia, että pystyy antamaan anteeksi.
Kun rikollinen on saanut rikoksensa anteeksi ja hän on sovittanut ne myös maallisen esivallan edessä, rikollisen täytyy parantaa vankilan jälkeen tapansa, eikä enää koskaan sortua rikokseen. Kaikilta tämä ei valitettavasti onnistu.
Selkokielellä sanottuna vastuu on uhrilla. Jos ei anna anteeksi ja osaa pitää suutaan sen jälkeen kiinni, ei ole oikea uskovainen. Pitäisi vaan rukoilla enemmän. Julmaa ja epäinhimillistä.
Mitä muita vaihtoehtoja on? Miettiä katkerana ja raivoissaan loppuelämä? Eihän sekään tee rikosta sen pienemmäksi ja rikosta ei saa tekemättömäksi. Rikollinen joutuu sovittamaan rikoksensa vankilassa ja jos ei ole katunut tekoaan tosissaan ja vastaanottanut anteeksiantamusta oikealla mielellä, niin viimeisellä tuomiolla odottaa vielä ankarampi tuomari. Jeesus armahti rikollisen ristillä, joten vankilassa olevat rikollisetkin voivat saada katuessaan syntinsä anteeksi.
Jos taas ottaa oikeuden omiin käsiin ja esim. ampuu syyllisen, niin syyllistyy itse vielä vakavampaan rikokseen. Raamattu ei opeta vastaamaan rikokseen rikoksella tai sillä, että tekee itse syntiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy aina muistaa, että Larsin tulkintakehikko on kontekstiinsa sidottu – aikansa lapsi. Nyt on toiset ajat ja tavat. Lestadiolaiset ovat jääneet 1800-luvulle saarnaamaan viinahuuruisille ja juoppohulluille saamelaisille (mikä silloin aikoinaan varmaan oli ainakin osittain tarpeellista), kun taas perusluterilaiset ainakin osittain ovat siirtyneet uudelle vuosituhannelle. Nyt muuten ei sitten kannata ratsastaa "ihminen ei muutu" -keppihevosella, koska en kirjoita ihmisen, vaan yhteiskunnan muuttumisesta. Tämä on se merkittävin ero.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy aina muistaa, että Larsin tulkintakehikko on kontekstiinsa sidottu – aikansa lapsi. Nyt on toiset ajat ja tavat. Lestadiolaiset ovat jääneet 1800-luvulle saarnaamaan viinahuuruisille ja juoppohulluille saamelaisille (mikä silloin aikoinaan varmaan oli ainakin osittain tarpeellista), kun taas perusluterilaiset ainakin osittain ovat siirtyneet uudelle vuosituhannelle. Nyt muuten ei sitten kannata ratsastaa "ihminen ei muutu" -keppihevosella, koska en kirjoita ihmisen, vaan yhteiskunnan muuttumisesta. Tämä on se merkittävin ero.
Mutta Raamatun sana ei muutu, vaikka yhteiskunta muuttuu. Mikä tekee avioliiton ulkopuolisesta seksistä tai homoavioliitoista hyväksyttävimpiä nyt 2021, kun ne eivät Raamatun mukaan ole hyväksyttävää toimintaa milloinkaan? Ei ihminen voi muokata Jumalan tahtoa mielensä mukaan. Joko uskoo Jumalan sanaan ja noudattaa Hänen tahtoaan tai sitten uskoo nyky-yhteiskunnan sosiaalisen median kautta tulevia toisten ihmisten mielipiteitä ja hylkää Jumalan tahdon taka-alalle, koska Jumalan tahtoa ei muka pysty toteuttamaan nyky-yhteiskunnassa. Tuo on tekosyy ihmiselle, jolle oma tahto ja muiden ihmisten mielipiteet ovat tärkeämpiä, kuin Jumalan tahto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitit 29, että rikokset pitää sovittaa myös maallisen esivallan edessä. Miten sitten selität ne lasten seksuaaliset hyväksikäytöt? Kun tekijä oli pyytänyt anteeksi, niin uhrin oli enemmän tai vähemmän pakko antaa anteeksi, ja sitten asiaa ei enää ollut olemassa eli miten menit esivallan puheille, kun rikos oli jo pois pyyhitty?
AP:n kysymykseen, miten kirkon ev.oppi ja vanhoillislestadiolaisuus eroavat toisistaan,sanoisin että vanhoillislestadiolaiset tulkitsevat Raamattua kirjaomellisesti ja sopivat kohdat valiten eli toimivat kuin fundamentalistit. Ev.lut. kirkko elää enemmän ajassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni olit ymmärtänyt ihan oikein. Saat toki uskoa syntisi anteeksi suviseuraradion saarnasta. Tarvitset kuitenkin jatkossa lisää anteeksiantoa, koet tarvetta ripittäytyä ja tarvitset uskovaisia ympärillesi, joten suosittelen ottamaan yhteyttä oman paikkakuntasi rauhanyhdistykseen.
Yritin etsiä suviseurojen esirukouspyynnön yhteystietoja, olisit voinut halutessasi soittaa sinne ja jutella vähän ja pyytää vielä ihan henkilökohtaistakin evankeliumia. Jos löydät itse, suosittelen. Siellä on todella sydämellisiä ihmisiä ko. työtä tekemässä.
Kaikki tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että vl-opin mukaan ap ei saa syntejä anteeksi muuten kuin vl-yhteisön kautta. Ei riitä, että rukoilee ja pyytää syntejä anteeksi, siihen tarvitaan nimenomaan vanhoillislestadiolainet yhteisö välittäjäksi.
Tämä on tosiasiassa se, mikä erottaa lestadiolaiset muista. Muut uskovat eivät kelpaa tähän rooliin eikä heidän kautta saa syntejään anteeksi.
Kyse on siitä, missä joukossa eletään kuten Raamattu opettaa? Missä joukossa on Raamatun mukainen usko? Kirkko ja monet muutkin yhteisöt ovat joustaneet Raamatun opeissa, koska halutaan olla mieliksi nykyajan ihmisille. Halutaan hyssytellä, että ei se nyt niin vakavaa ole, vaikka elääkin syntielämää, kun kaikki ihmiset ovat syntisiä kuitenkin. Mutta kun kirkko esim. ei tuomitse avioliiton ulkopuolista seksiä tai hyväksyisi homoavioliitot, niin kirkko yrittää tehdä synnin luvalliseksi. Se ei ole Raamatun mukaan oikein. Jos ihminen lukee Raamatusta, että avioliiton ulkopuolinen seksi on syntiä, mutta tieten tahtoen kuitenkin harrastaa seksiä avioliiton ulkopuolella, niin rikkoo tieten tahtoen Jumalaa vastaan. Oikein uskova yrittää elää ja toimia niin, että vaikka onkin syntinen ihminen, niin ei tieten tahtoen tee syntiä. Synti on määritelmältään sydämen luopumista Jumalasta ja eihän uskovainen halua sydämensä luopuvan Jumalasta.
Onko sellainen ihminen oikea uskovainen, joka hyväksyy syntiä ja tekee sitä tieten tahtoen ja vieläpä levittää eteenpäin, että ei tämä ja tämä synti vakavaa ole ja kaikki pelastuvat. Onko tällaisella ihmisellä oikeassa tilassa oleva sisin ja oikea sydämentila ja voisiko myös hän julistaa syntejä anteeksiantamuksen evankeliumia? Jeesus antoi opetuslapsilleen eli oikeassa uskossa oleville seuraajilleen Pyhän Hengen lahjan eli vallan antaa syntejä anteeksi. Hän ei antanut tätä lahjaa fariseuksille eli vääräuskoisille ihmisille. Ainoastaan oikeauskoisille seuraajilleen. Raamatun mukaan maailmasta löytyy aina oikein uskovien joukko, joten tämä anteeksiantamuksen evankeliumi on kulkeutunut eri maissa ja eri maanosissa sen mukaan, missä on ollut evankeliumille vastaanottavaisia ihmisiä. Tällä hetkellä niitä on eniten Pohjoismaissa, Venäjällä, Pohjois-Amerikassa ja joissakin Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa. Osittain myös Keski-Euroopassa.
Ei pidä keskittyä siihen, että miten voi olla mahdollista, että oikea usko olisi näin vahvasti nimenomaan Suomessa, vaan siihen, että mikä on Raamatun mukainen usko. Olen vl-lestadiolainen ja en ole Raamatun avulla onnistunut todistamaan uskoani vääräksi. Pikemminkin toisinpäin - mitä enemmän sitä luen, sen enempi löytyy tukea sille, että uskoni on Raamatun mukainen.
Tottakai pyydän syntien anteeksi antamuksen evankeliumia ihmisiltä, jotka elävät Raamatun mukaisessa uskossa, koska sellaisilla kristityillä, jotka eivät noudata täysin Raamatussa ilmoitettua Jumalan tahtoa, ei ole täysin puhdas sydämentila ja heidän uskonsa ei voi olla oikea.
Just niin että on siis mielestäsi täydellisiä ihmisiä (kuten sinä) jotka täydellisesti noudattavat ohjeita = ovat synnittömiä. Pyh! Tekopyhää hurskastelua joka vie tiedät kyllä minne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleinen huomio tuohon kohtaan "Lutherin tulkinnan mukaan". Luther nimenomaan halusi, että Raamattu käännetään kaikille kielille, jotta kansa voi itse luke ja tulkita Raamattua. Ongelma on siinä, jos annamme jonkun toisen sanella, miten kyseistä kirjaa tulee tulkita.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoillislestadiolaiset uskovat, että toisen vl:n pitää saarnata synnit anteeksi, ei riitä että itsekseen pyytää anteeksi. Eli pitää kuulua kyseiseen yhteisöön.
Kaikkia uskontoja ja etenkin lahkoja yhdistää se, että millä tahansa kikkakolmosella, uhkailulla/pelottelulla pyritään potentiaalinen uhri sitomaan mahdollisimman tiiviisti kyseiseen hihhulilössiin.
Jos sitten joku päättää uhkailusta, pelottelusta ja kiristyksestä huolimatta lähteä, niin hänet suljetaan mahdollisimman kauaksi yhteisöstä, koska hän on todellinen uhka lahkolle, koska voi vetää mukanaan muitakin. Pelottelu luonnollisesti kohdistetaan myös lähtijän läheisiin ja tehdään selväksi, ettei lähtijän kanssa ole hyvä olla missään tekemisissä.
Täysin sairasta ja myös erittäin rikollista touhua. On käsittämätöntä, että yhä edelleen vuonna 2021 lahkot saa täysin vapaasti touhuilla yhteiskunnassamme, eikä viranomaiset puutu kuin törkeimpiin jäävuoren huippuihin, vaikka koko systeemi perustuu puhtaasti ihmisten uhkailulle ja kiristykselle ja itsemääräämisoikeuden totaaliselle polkemiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy aina muistaa, että Larsin tulkintakehikko on kontekstiinsa sidottu – aikansa lapsi. Nyt on toiset ajat ja tavat. Lestadiolaiset ovat jääneet 1800-luvulle saarnaamaan viinahuuruisille ja juoppohulluille saamelaisille (mikä silloin aikoinaan varmaan oli ainakin osittain tarpeellista), kun taas perusluterilaiset ainakin osittain ovat siirtyneet uudelle vuosituhannelle. Nyt muuten ei sitten kannata ratsastaa "ihminen ei muutu" -keppihevosella, koska en kirjoita ihmisen, vaan yhteiskunnan muuttumisesta. Tämä on se merkittävin ero.
Mutta Raamatun sana ei muutu, vaikka yhteiskunta muuttuu. Mikä tekee avioliiton ulkopuolisesta seksistä tai homoavioliitoista hyväksyttävimpiä nyt 2021, kun ne eivät Raamatun mukaan ole hyväksyttävää toimintaa milloinkaan? Ei ihminen voi muokata Jumalan tahtoa mielensä mukaan. Joko uskoo Jumalan sanaan ja noudattaa Hänen tahtoaan tai sitten uskoo nyky-yhteiskunnan sosiaalisen median kautta tulevia toisten ihmisten mielipiteitä ja hylkää Jumalan tahdon taka-alalle, koska Jumalan tahtoa ei muka pysty toteuttamaan nyky-yhteiskunnassa. Tuo on tekosyy ihmiselle, jolle oma tahto ja muiden ihmisten mielipiteet ovat tärkeämpiä, kuin Jumalan tahto.
En kirjoita uskomisesta. Se on toinen keskustelu. Mutta raamattua, kuten muitakin joidenkin ryhmittymien mukaan pyhiä tekstejä, on aina tulkittu tulkitsijan/joiden tarpeiden mukaan. Ei tässä mitään sen kummempaa ole. Ns. jumalan tahto, joka perustuu siis ihmisten kirjoittamaan, kokoamaan ja hyväksymään tekstikokoelmaan, muuttuu eri aikoina. Tähän voisi siteerata lopuksi tunnetun klezmer yhtyeen, The Klezmatics sanoitusta:
"I ain't afraid of your Yahweh
I ain't afraid of your Allah
I ain't afraid of your Jesus
I'm afraid of what you do in the name of your God."
Kirkon mukaan kaikki pelastuvat, jotka uskovat Jumalaan. Jos lukee Raamattua, niin selviää, ettei asia olekaan näin. Kaikki eivät valitettavasti pelastu, vaikka myös vl-lestadiolaiset haluavat mahdollisimman monen pelastuvan ja eivät toivoisi kenenkään joutuvan ikuiseen kadotukseen. Raamatun sana on tässä kohtaa tuomitseva ja yksiselitteinen:
Matteuksen evankeliumi:
7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
7:22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
Luukkaan evankeliumi:
6:46 Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?
Seuraava heille, jotka kuvittelevat, että ovat jo hyviä ja hurskaita kirkkouskovaisia, jotka toteuttavat Jumalan tahtoa onnistuneesti ja pelastuvat rukoilemalla ja tekemällä hyviä tekoja:
Psalmit:
14:3 Mutta kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään.
53:4 Mutta kaikki he ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
78:57 vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.
Roomalaiskirje:
3:12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään
Ei siis löydy yhtäkään synnitöntä ihmistä ja siksi tarvitsemme anteeksiantoa toisilta uskovaisilta ihmisiltä:
Luukkaan evankeliumi:
24:47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
Johanneksen evankeliumi:
20:23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut;
Kolossalaiskirje:
3:13 kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee syntien anteeksiantoon, vanhoillislestadiolaiset uskovat, että synti pitää antaa anteeksi, vaikka kyse olisi vaikkapa hyväksikäytöstä. Kun on annettu anteeksi, syntiä ei enää voi ottaa puheeksi, muuten synti siirtyykin puheeksiottajan harteille.
Eli melkoista uhrin syyllistämistä, johon ei paljon auta lässytys siitä, että maalliset rikokset pitää hoitaa myös oikeusjärjestelmän kautta.
"Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet".
Onko sellaisella ihmisellä oikea usko ja oikea mieli, joka jää elämään katkeruuteen ja ei suostu antamaan anteeksi? On inhimillistä olla raivoissaan ja on varmasti vaikea antaa anteeksi, jos joku on tehnyt itseään tai perhettä kohtaan vakavan rikoksen, mutta meillä on maallinen esivalta ja oikeuslaitos, joiden tehtävänä on rangaistuksen säätäminen ja toimeenpano. Uskova ihminen saa rukoilla Jumalalta voimaa selvitä elämässä eteenpäin ja voimaa antaa sydämestään anteeksi. Ihminen itsessään on niin heikko, ettei hänellä tuota voimaa ole, varsinkin jos on joutunut vaikkapa hyväksikäytön uhriksi, mutta Jumala ohjaa uskovaisen sydäntä ja antaa anteeksiantavaista mieltä.
Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyisi rikollisen toiminnan, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi ja vaihtoehdot ovat joko katkeroitua ja elää myrkyttyneellä mielellä, tai antaa anteeksi rikollisen tekemän rikoksen ja ammattilaisavun tuella yrittää jatkaa elämää eteenpäin keskittymällä tulevaisuuteen.
En kuitenkaan osaa edes kuvitella, millaisia ajatuksia hyväksikäytetyillä on ja kuinka vaikeaa on antaa anteeksi, koska en itse ole joutunut noin törkeän rikoksen uhriksi. On helppoa sanoa näin ulkopuolelta, miten oikean uskovaisen tulisi antaa anteeksi. Jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä, voi rukoilla Jumalalta voimia, että pystyy antamaan anteeksi.
Kun rikollinen on saanut rikoksensa anteeksi ja hän on sovittanut ne myös maallisen esivallan edessä, rikollisen täytyy parantaa vankilan jälkeen tapansa, eikä enää koskaan sortua rikokseen. Kaikilta tämä ei valitettavasti onnistu.
Selkokielellä sanottuna vastuu on uhrilla. Jos ei anna anteeksi ja osaa pitää suutaan sen jälkeen kiinni, ei ole oikea uskovainen. Pitäisi vaan rukoilla enemmän. Julmaa ja epäinhimillistä.
Asiat pitää sopia sekä Jumalan että laillisen esivallan edessä, että uhri kyllä saa tehdä rikosilmoituksen kokemastaan rikoksesta, vaikka häneltä olisi pyydetty anteeksi. Sen sijaan vaitiolo koskee juoruilua ja asian levittämistä eteen päin. Saa puhua myös omaksi psyykeenhoidokseen tai sielunhoidokseen.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit 29, että rikokset pitää sovittaa myös maallisen esivallan edessä. Miten sitten selität ne lasten seksuaaliset hyväksikäytöt? Kun tekijä oli pyytänyt anteeksi, niin uhrin oli enemmän tai vähemmän pakko antaa anteeksi, ja sitten asiaa ei enää ollut olemassa eli miten menit esivallan puheille, kun rikos oli jo pois pyyhitty?
AP:n kysymykseen, miten kirkon ev.oppi ja vanhoillislestadiolaisuus eroavat toisistaan,sanoisin että vanhoillislestadiolaiset tulkitsevat Raamattua kirjaomellisesti ja sopivat kohdat valiten eli toimivat kuin fundamentalistit. Ev.lut. kirkko elää enemmän ajassa.
Siinä on toimittu väärin ja jo heti hyväksikäyttötapausten esille tultua annettiin täsmennetyt ohjeet, että tällaisissa rikostapauksissa pitää katsoa, että tekijä myös ilmoittautuu poliisille oli ripin vastaanottanut sitten uhri tai muu osapuoli.
Ehdoton rippisalaisuus koskee pikemmin sitä, kun kerrotaan asiaa jollekin osapuolelle, joka ei ole uhri eli minä menisin naapurilta pyytämään rippiä siitä, että olen pettänyt miestäni. Naapurilla ei ole oikeus kertoa omalle puolisolleen, miehelleni tai kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit 29, että rikokset pitää sovittaa myös maallisen esivallan edessä. Miten sitten selität ne lasten seksuaaliset hyväksikäytöt? Kun tekijä oli pyytänyt anteeksi, niin uhrin oli enemmän tai vähemmän pakko antaa anteeksi, ja sitten asiaa ei enää ollut olemassa eli miten menit esivallan puheille, kun rikos oli jo pois pyyhitty?
AP:n kysymykseen, miten kirkon ev.oppi ja vanhoillislestadiolaisuus eroavat toisistaan,sanoisin että vanhoillislestadiolaiset tulkitsevat Raamattua kirjaomellisesti ja sopivat kohdat valiten eli toimivat kuin fundamentalistit. Ev.lut. kirkko elää enemmän ajassa.
Vl-lestadiolaiset tulkitsevat Raamattua kokonaisuutena. Ei voi lukea niin, kuten kirkkouskovaiset, jotka parin jakeen perusteella uskovat virheellisesti, että ainoastaan usko Jeesukseen ja Jumalan armo pelastavat. Eli Jumalan tahtoa ei tarvitsisi täyttää omassa elämässä ja uskon ei tulisi näkyä elämässä mitenkään. Koko UT on tarkoitettu tämän ajan ihmisille ohjenuoraksi, ei pelkästään pari jaetta. Miksi muuten Raamatussa olisi turhaan muita neuvoja kristityille, jos ne ovat tarpeettomia ja eivät sovellu 2020-luvun ihmisille?
Jos esim. Jumalan 10 käskyä (jotka myös Jeesus on vahvistanut hyviksi ohjenuoriksi Uudessa Testamentissa) tuntuvat fundamentalistisilta, niin valittakaa ja olkaa tyytymättömiä aiheesta Hänelle ja Taivalliselle Isälle. VL-lestadiolaiset eivät ole niitä keksineet, mutta itse asiassa ne ovat todella hyviä ohjenuoria ja maailma olisi parempi paikka, jos ihmiset edes yrittäisivät noudattaa niitä. Eivät VL-lestadiolaisetkaan niitä onnistu syntisinä ihmisinä aina noudattamaan, mutta ainakin yrittävät. Ja kun sortuu syntiin, niin sitten tarvitaan Jumalan armoa ja anteeksiantoa ja saa uskoa rikkomuksensa anteeksi. On kevyempää ja turvallista jatkaa uskon taivalta, kun on saanut syntinsä anteeksi.
Näitä 10 käskyä (uusi käännös) ei siis kirkkouskovaisten mielestä ole pakko noudattaa, koska usko Jeesukseen ja Jumalan armo pelastavat joka tapauksessa:
(Oma tahto laitetaan Jumalan tahdon edelle sillä perusteella, että eihän näitä muutkaan enää 2020-luvulla noudata ja nämä kuuluvat kivikaudelle. Miksi Jumalan tahtoa ei enää tarvitse 2020-luvulla ottaa huomioon? Mikä on muuttunut aiempaan verrattuna?)
1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
3. Pyhitä lepopäivä.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
5. Älä tapa.
6. Älä tee aviorikosta.
7. Älä varasta.
8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit 29, että rikokset pitää sovittaa myös maallisen esivallan edessä. Miten sitten selität ne lasten seksuaaliset hyväksikäytöt? Kun tekijä oli pyytänyt anteeksi, niin uhrin oli enemmän tai vähemmän pakko antaa anteeksi, ja sitten asiaa ei enää ollut olemassa eli miten menit esivallan puheille, kun rikos oli jo pois pyyhitty?
AP:n kysymykseen, miten kirkon ev.oppi ja vanhoillislestadiolaisuus eroavat toisistaan,sanoisin että vanhoillislestadiolaiset tulkitsevat Raamattua kirjaomellisesti ja sopivat kohdat valiten eli toimivat kuin fundamentalistit. Ev.lut. kirkko elää enemmän ajassa.
Vl-lestadiolaiset tulkitsevat Raamattua kokonaisuutena. Ei voi lukea niin, kuten kirkkouskovaiset, jotka parin jakeen perusteella uskovat virheellisesti, että ainoastaan usko Jeesukseen ja Jumalan armo pelastavat. Eli Jumalan tahtoa ei tarvitsisi täyttää omassa elämässä ja uskon ei tulisi näkyä elämässä mitenkään. Koko UT on tarkoitettu tämän ajan ihmisille ohjenuoraksi, ei pelkästään pari jaetta. Miksi muuten Raamatussa olisi turhaan muita neuvoja kristityille, jos ne ovat tarpeettomia ja eivät sovellu 2020-luvun ihmisille?
Jos esim. Jumalan 10 käskyä (jotka myös Jeesus on vahvistanut hyviksi ohjenuoriksi Uudessa Testamentissa) tuntuvat fundamentalistisilta, niin valittakaa ja olkaa tyytymättömiä aiheesta Hänelle ja Taivalliselle Isälle. VL-lestadiolaiset eivät ole niitä keksineet, mutta itse asiassa ne ovat todella hyviä ohjenuoria ja maailma olisi parempi paikka, jos ihmiset edes yrittäisivät noudattaa niitä. Eivät VL-lestadiolaisetkaan niitä onnistu syntisinä ihmisinä aina noudattamaan, mutta ainakin yrittävät. Ja kun sortuu syntiin, niin sitten tarvitaan Jumalan armoa ja anteeksiantoa ja saa uskoa rikkomuksensa anteeksi. On kevyempää ja turvallista jatkaa uskon taivalta, kun on saanut syntinsä anteeksi.
Näitä 10 käskyä (uusi käännös) ei siis kirkkouskovaisten mielestä ole pakko noudattaa, koska usko Jeesukseen ja Jumalan armo pelastavat joka tapauksessa:
(Oma tahto laitetaan Jumalan tahdon edelle sillä perusteella, että eihän näitä muutkaan enää 2020-luvulla noudata ja nämä kuuluvat kivikaudelle. Miksi Jumalan tahtoa ei enää tarvitse 2020-luvulla ottaa huomioon? Mikä on muuttunut aiempaan verrattuna?)
1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
3. Pyhitä lepopäivä.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
5. Älä tapa.
6. Älä tee aviorikosta.
7. Älä varasta.
8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
Jos kerran Raamattu on kokonaisuutena niin tärkeä lestoille niin miksi he sujuvasti sivuuttavat nämä Matteuksen evankeliumin 19 luvun jakeet?
23 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Totisesti minä sanon teille: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan.
24 Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
Kuuntele suviseuraradiota tai katso youtube lähetystä livenä. Uskon, että sieltä voisit saada
kysymyksiisi vastauksia. ❤️
Sen verran saan sanoja sinulle, että...
Sitten kun olet uskonut omat syntisi anteeksi vaikkapa yleisestä saarnasta tai joku VL on siunannut sinua henkilökohtaisesti. Niin ymmärrät uskon kautta näitä Jumalan valtakunnan salaisuuksia.
Jumala avaa eli kirkastaa sinulle asioita sen mukaan kuin hän on hyväksi nähnyt. Pyhä Henki eli totuuden henki tulee sydämesi asukkaaksi tämän syntien anteeksi antamisen evankeliumin kautta. Se opettaa, varjelee ja nuhtelee. Se kertoo sinulle mikä on oikein ja mikä on väärin. Elävä usko on kallein lahja jonka voi saada Jumalalta tämän evankeliumin uskomisen kautta. 🙏