Olen raskaana ja tupakoin

Itse en ottanut edes buranaa. Ettekö todellakaan voi lopettaa? Uskomatonta.

Tästä ketjusta on jo aikaa puolivuotta, mutta miten AP sinulla loppujen lopuksi meni tupakoimattomuuden yritys? Onnistuitko?

Itse odottelen täällä toista vauvaa nyt rv 10 ja lopetin heti plussattuani kuten tein esikoisenkin kanssa. Tyhmänä sorruin välissä polttamaan :) 

Itse en antaisi itselleni ikinä anteeksi jos omilla tavoillani olisin aiheuttanut lapselle jotain.

Ekat kaks viikkoa onkin tuskaa tupakoimattomuuden lopetuksen jälkeen mutta sittempä helpottaa. Oikeastaan menee näin että ekat kaks päivää on yleensä helpot kunhan vain pitäydyt päätöksessä. Kolmas päivä on kaikkein pahin ja silloin myös suurinosa yrittäneistä sortuu. Tuona päivänä kannattaa sopia itselleen koko päiväksi toimintaa. Eka viikko ohi, mahdollisuudet ovat jo hyvät. Kahden viikon jälkeen ei tupakka tule edes mieleen enää.

Sori jos kuulostan kusipäältä, mutta se on kyllä ihan vaan just niin helppoa, kuin että et enää ota sitä tupakkaa käteen. Itsekuri.

Mieheni äiti poltti raskausaikana ja miehelläni on mm. ADHD, vaikea masennus jne. On ollut erityisluokilla ja ravannut osastoilla koko lapsuutensa. Miehen pikkuveljellä on syntymästä asti ollut sydänvika.

Että jos et itsesi vuoksi lopeta, niin lopeta edes lapsesi vuoksi.

Ne neljä ekaa päivää on vaikeimmat niiden fyysisten vieroitusoireiden kanssa, sen jälkeen jää lähinnä se tapariippuvuus. Kyllä sä selviät, lopetat vaan ja tietoisesti olet koskematta niihin röökeihin enää. 

Mua on auttanut riippuvuuksista eroon pääsemisessä, kun olen tajunnut, että haluan itse olla kontrollissa itsestäni. Ihan kamala ajatus, että joku ulkopuolinen päihdeaine kontrolloi minua ja minun elämääni. Itse olen vierottautunut täysin omin voimin, ilman mitään ammattiauttajia kahvista, tupakasta sekä joistakin huumeista. Se aito halu huolehtia omasta (ja ennenkaikkea lapsensa) terveydestä ja olla kontrollissa omista tekemisistään kantaa pitkälle.

Opettelet vaan sanomaan ei, keksi joku muu tapa ja tekeminen.

Ainiin joo, ja tosiaan vauvasi jää jo kohdussa nikotiinikoukkuun, niinkuin tässä sanottiinkin. Silloin aloittaa herkemmin polttamaan esim. teini-iässä. Ja kuten sanottu, älä yritä lopettaa vaan teet päätöksen, että lopetat.

Kun yrität tehdä jotain, annat itsellesi jo vaihtoehdon epäonnistua, jos tuntuukin kurjalta.

Minun mielestäni tupakoiva odottava äiti syyllistyy lapsensa pahoinpitelyyn ja pitäisi myös tuomita sen mukaisesti. Siis aivan SAIRASTA polttaa kun odottaa.

Ajattelemmitä tuskaa aihutat pienelle vauvallesi joka ei saa kunnolla happea sinun tupakontisi vuoksi.

Ajattele,e ttä pieni puolustuskyvytön vauvasi kärsii ne vieroitusoireet synnyttyään joita sinä aikuinen ihminen et itse viitis kärsiä. Sinä lapsen äiti jonka pitäisi puolustaa vauvaasi annat pienen vauvasi kärsiä mielummin kuin itse kärsit!

Mieti jos vauvasi on poika eikå voi koskaan saada omia lapsia sinun tupakointisi vuoksi!

HIRVEÄ, KAMALAihminennon on tupakoiva raskaana oleva "äiti".

Järkyttävää. Mun sisko poltti kaikkien lasten raskauden ajan, imetysajat ym.. Kokoajan hais rööki. Hyi helv... Noh kai säkin muistat että tupakointi yhdistetään allergioihin, astmaan ja mihinlie sairauksiin. Joten lapsesi tulee varmaan olemaan todella kiitollinen. Ps. Ykskään lapsi ei oo siskollani ilman allergioita ja kokoajan flunssassa.

Itse samassa tilanteessa. Raskautta toivottiin kauan ja jo sinä aikana yritin aktiivisesti lopettaa. Käyttämällä muun muassa kolmen kuukauden champix-kuurin, sähkötupakan avulla, pelkällä lopetuksella yms. En onnistunut ennen raskautumista lopettamaan. Ajattelin kuitenkin, että no heti kun vauva ilmoittaa tulostaan niin varmasti pystyn tuosta noin vaan lopettamaan ja pah! En ymmärrä mikä tämäkin harhaluulo päässäni oli.

Nyt viikkoja 21 ja edelleenkään en ole pystynyt lopettamaan. Edelleen yritän lopettamista. Nikotiinilaastari, purkka, sumutin kaikki käytössä ja mikään ei auta. Tiedän, että itsekurista se kaikki lähtee, mutta kun se ei ole niin helppoa!

Ihminen, joka ei ole ikinä polttanut ei osaa edes kuvitella miten irrottautua tästä riippuuvuudesta. Ihmiset, joille lopettaminen on ollut helppoa eivät osaa kuvitella, että irrottautua riippuvuudesta, koska se on ollut heille itselleen helppoa.

Jokainen meistä on erilainen ja jokainen myös jää koukkuun asioihin eri tavalla. Ei alkoholistikaan osaa lopettaa juomistaan heti, koska se on vaan niin pirun helppoa. 

Tiedostan koko ajan riskit mitä tälle raskaudelle ja lapselleni aiheutan ja vihaan itseäni sen vuoksi. Neuvolassa täti tietää, että poltan, koska kerroin. Kerroin, koska ajattelin, että neuvola täti kertoisi miten lopettaa ja pah. Hän vain merkkaa korttiin, että polttaa näin paljon ja se oli siinä. 

Tällä hetkellä onnekseni lapseni kasvaa ja liikkuu vatsassani normaalisti, vielä. 

Haluaisin itse neuvoja sellaiselta ihmiseltä, joka on itse oikeasti kamppaillut sen lopettamisen kanssa ja kertoo näistä kamppailustaan. En neuvoa ihmisiltä, jotka eivät ole ikinä polttaneet tai jotka toteavat, että "Lopeta".

Koska asiasta ei uskalla julkisesti puhua, niin en ole vielä näitä neuvoja saanut. Silti joka päivä ajattelen, että tänään lopetan, mutta näin ei ole vielä käynyt. Uskon kuitenkin, että niin tulee käymään. Joku päivä, kun herään ja sanon itselleni, että lopetan, niin en tartu siihen yhteenkään tupakkaan.

Mieti miltä susta tuntuisi, jos koko ajan joku kuristaisi sua kurkusta niin, että et saisi henkeä. Mieti miltä tuntuisi, kun tämä jatkuisi yhdeksän kuukauden ajan etkä itse voisi asialle mitään. Lapsesi ei voi, sinä voit.

Kai sä sitten muistat hellästi kuristaa myös sitä vastasyntynyttä?

Ja nämä yli tuomitsevat pahoinpitely - kommentit eivät myöskään ketään tilanteessa olevaa auta. 

Neuvoja, oikeita konkreettisia neuvoja ja ymmärrystä, että lopettaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla, kun olet polttanut 20 savuketta päivässä melkein 20 vuotta.

no saitko ap tarvitsemasi tuen ja avun tämän ketjun kautta?

Nyt ihmiset sitä itsekuria kehiin. Herranjumala että sydän muljahtelee paikaltaan kun lukee näitä juttuja. Älkää tehkö niitä lapsia, jos ei lapsen terveys kiinnosta. Ei se lopettaminen paljoa vaadi....senkus vain lopetat...etkä aloita toiste. Monet tuttuni ovat lopettaneet kuin seinään...toisilla on munaa ja toisilla näköjään ei.

Et vaan laita sitä tupakkaa suuhus!! Et vaan laita! Kun tulee paha olo ilman tupakkaa, mieti vaan että se on pientä sen rinnalla miten oma viaton lapsesi pahimmasssa tapauksessa kärsii :o

Mä poltin raskausaikana ja tunnen siitä aivan järjetöntä syyllisyyttä!!! Sairastuin jostain syystä pahaan raskauden aikaiseen masennukseen (juu, sitäkin on) ja en vaan pystynyt lopettamaan! Olin muutenkin ihan pihalla... Lapsi sitten syntyi alle kaksikiloisena viikolla 34 todennäköisesti tupakoinnin takia. Joka olisi siis minun syy.

Nyt hän on luojan kiitos terve, älykäs, urheilullinen ja sosiaalinen 8-vuotias tyttö. Opettajan mukaan lahjakas ja pidetty koulussa. Eli sen suhteen ei ainakaan vielä mitään ongelmia. Antibioottikuureja ei ole keskolan jälkeen elämässään joutunut syömään. Flunssaa ei juuri koskaan ja vain 1 mahatauti sairastettu. Atooppinen iho tosin on.

Eli meillä on käynyt TUURI. Tupakointi ei välttämättä tarkoita lapsen vammautumista. Jännä juttu muuten, että parannuin masennuksesta melkein heti synnytyksen jälkeen. Kuulemma harvinaista, mutta joskus hormonit tekevät tepposet myös niin kuin minulla teki.

Nyt vaan lopetat. Ole vahvempi kuin minä. Usko minua, että et halua mennä katsomaan lastasi keskoskaappiin.

Mä tappelin lopettamisen kanssa plussasta asti. Eka pystyin olemaan viikot 4-8 polttamatta, sitten retkahdin polttamaan 1-2 päivässä. Sitten lopetin taas viikolla 16, mutta retkahdin taas viikolla 20 polttamaan 1-2 päivässä.

Nyt olen ollut viikolta 23 polttamatta ja menen viikolla 33. Ei tee ollenkaan enään tiukkaa, ja olen niin ylpeä että lopulta sain lopettettua. Suurin tekijä retkahduksilleni taisi olla se että mieheni poltti, sillä heti kun hän vaihtoi sähkötupakkaan, pystyin olemaan helposti polttamatta. Tupakkaa ei tee ollenkaan mieli enkä todellakaan aio jatkaa raskauden jälkeen. Miehenikin on lopettamassa sähkötupakqn käytön (aluksi on pikkuhiljaa ottanut miedomman nikotiinillisia makuja, seuraavaksi vuorossa nikotiiniton ja sitten kokonaan pois, toivottavasti vielä ennenkun vauva tulee)

Siis.

Itse et kestä vieroitusoireita. Mutta laitat pienen vauvasi kestämään ne.

MITÄ VITTUA?!?! Ootko sadisti?! Vai tunteeton psykopaatti? 'Mä en nyt haluu vieroitusoireita, mieluummin toi lapsi saa kärsiä ne'

[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 16:44"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 16:42"]Tilaa netistä sähkötupakkaa.

Kaikista vaarallisinta vauvalle on nimittäin häkä. Sikiön verenkierto on äidin verenkierrosta erillään, ja istukassa tapahtuu aineiden vaihtuminen äidin ja sikiön verenkiertojen välillä. Sikiön veri on "erilaista" (en jaksa selittää tässä sen tarkemmin), koska sikiön veren täytyy kyetä "varastamaan" äidin verestä mm. happea. Tästä syystä sikiön veri varastaa äidin verestä myös häkää, ja tekee sen niin tehokkaasti, että häkä oikein kertyy sikiön vereen ja myrkyttää pienokaista jatkuvalla hapenpuutteella. Pahimmillaan lapsi menee kesken.

Siksi vaihda sähkötupakkaan. Siitä ei tule häkää eikä tervaa, vaan nikotiinia ja vesihöyryä. Lopettaminen olisi toki paras, mutta sähkörööki on helpompi, jos et lopettamaan pysty.

[/quote]

no miten ne väriaineet (elintarvike) sikiöön? KU eihä tuggaakaa saa värjät raskausaikana

[/quote]

Hapenpuute on monin verroin vakavampi haitta kuin joku elintarvikeväri.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 16:54"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 23:40"]Jos et lopeta raskausaikana, imetä vauvaa ja jatka polttamista imetysaikana. Vauvalla on nikkikset jos ei saa tupakkaa maidon mukana. Nikkis- itkua on kamala vieressä kuunnella. :-( (huonekaverin vauva huusi koko sairaalassa olo ajan) Tee kaikkesi että saat tupakoinnin loppumaan.

[/quote]

Ei se tupakka verenkiertoon mene joten ei sitä nikotiinia maidon mukana tule.

[/quote]

Tupakan myrkyt imeytyvät juurikin verenkiertoon. Sitä kautta ne vaikuttavat koko kehoon vanhentaen mm. ihoa. Äidinmaitoon myrkyt päätyvät verenkierron kautta samoin kuin muuallekin kehoon.