Lue keskustelun säännöt.
Koululainen joka ei osaa/ ei ole annettu kyläillä kavereilla??
02.07.2014 |
Arvon mammat,
8-v tyttöni on ystävystynyt kesäkerhossa mukavaan tyttöön, asuvat tässä lähellä. Kun yritti pyytää leikkimään meille tätä tyttöä, äitinsä halusi ensin tavata minut ja sen jälkeen lupasi 10 minuutiksi (!) sisälle. Tyttö sanoi ettei ole koskaan ennen ollut kaverilla kylässä niin ettei vanhemmat ole tuttuja...
Olen aika ulalla, miten tuohon nyt suhtautuisi. Lapselle olisi varmaan hyvä että reviiri väljenee ja saa elää mutta en oikein meinaa jaksaa ymmärtää tuota neurootikkomutsia. Esim tramboliiniin tyttö ei oo koskaan saanut mennä, ei myöskään ihan lähi leikkipuistoon. 8v. En tiiä, sanokaas te...
Kommentit (41)
Se lapsi voi olla jotenkin kehitysvammainen. Esim rengaskromosomi 22-oireyhtymän omaavat näyttävät aivan tavallisilta lapsilta, mutta heillä on monesti eri asteista kehitysvammaa lievästä vaikeaan ja lisänä autismi ja/tai haasteellista käytöstä. Tuossa varmaan syyt: lapsen äiti ei halunnut antaa käytösongelmaista kehitysvammaista vieraitten vastuulle! nimim. tiedän tapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä taida olla kehitysvammaa, käy esim. kaksikielistä koulua. Ja uskoisin että kesäleirillä viikon aikana tyttöni olisi huomannut jos tämä tyttö olisi jotenkin kovin erikoinen.
Niin tai näin, katellaan. Tyttöni ei nyt enää kutsu, odotellaan tuleeko vastakutsua koskaan.
ap
En tiedä mistä tässä on kysymys, mutta oman lapseni kohdalla saattaisin toimia juuri samalla tavalla. Lapsi on saman ikäinen (8 v.) ja hän on syvästi heikkonäköinen, lähes sokea. Se ei millään tavalla näy hänestä päälle, silmät näyttävät aivan normaaleilta eikä lapsi liiku mitenkään "haparoiden" tms., ulkopuolinen ei pystyisi äkkikatsomalla päättelemään sitä mistään. Näköhaitta on kuitenkin sen verran merkittävä, että lapsi ei edes halua mennä kylään uusiin paikkoihin jos siellä ei ole joko tosi tuttua aikuista paikalla tai paikkaan ei ole käyty ensin yhdessä tutustumassa. Lapsi ei myöskään kovin mielellään kerro uusille tuttavuuksille tästä ja minä taas voisin vanhempana kuvitella toimivani juuri niin, että ensin hieman tutustun vanhempiin ja sitten vasta kun on vähän luottamusta rakennettu niin kerron tästä näkövammasta ja sen huomioimisesta.
Tästä tuskin siis on ap:n tapauksessa kyse, mutta tämä vain esimerkkinä - voi olla että meistäkin on joskus puhuttu seläntakana saman tyylisesti, eikä siinä mitään, eihän kaikkea voikaan tietää. Mutta ehkä ei kannata niin nopeasti vetää johtopäätöksiä asioista.
Kyllä meillä ainakin pidetään jonkinlainen taso sen suhteen, millaisten perheiden kanssa seurustellaan. Tuttavaperheet ovat kaikki raittiita, hyvissä viroissa tai yrittäjiä. Kaikilla perheillä omakotitalot, jokaisella aikuisella omat autot jne. Ei tulisi mieleenkään antaa lapsen kaveerata minkään lähiölapsen kanssa... tai lapsen, jonka perhe vaikuttaa muuten epämääräiseltä. Jospa ap olet sellainen?
38: ero on pikemmin toiseen suuntaan jos autoista, asunnoista, tuloista ja tutkinnoista puhutaan, emme ainakaan häviä tässä ;-)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
38 viesti on oksettava. Häpeäisit jos osaisit.
On hyvä, että vanhemmat ovat kiinnostuneet lapsensa kaveripiiristä ja muhun esim. tekee positiivisen vaikutuksen, jos uuden kaverin vanhemmat jollain tapaa haluavat tutustua tai muutaman sanan vaihtaa ennen ensimmäistä kylään päästämistä. Mutta liika on liikaa. Tyttäreni uuden kaverin äiti halusi lähes aina tulla meille tyttärensä mukana tai ainakin haki ja työntyi silloin pitemmäksi aikaa sisälle. Meni kysymättä makuuhuoneisiin jne. Soitteli todella usein tyttöjen kahdenkeskisistä asioista (ei mitään erikoisen suuria murheita vaan vaikkapa leikkiin liittyneitä epäselvyyksiä, jotka koululaiset olivat jo keskenään sopineet) ja teki puhelimessa arvioita ja diagnooseja meidän lapsestamme. Näitä kyseisiä ongelmia ei ollut vaan oli päätynyt käsityksiinsä oman tyttärensä puheista. Olin todella hämilläni ja monesti menin aivan sanattomaksi näistä puheluista ja käynneistä, jotka omalla tavallaan olivat hyväntahtoisia, mutta irti todellisuudesta ja osin sellaisia, että esim. 12-vuotiaan olisi pitänyt osata itse jo hoitaa kyseinen tilanne. Olin helpottunut, kun tytöt löysivät myöhemmin uudet kaveripiirit ja lopettivat kahdenkeskisen yhteydenpidon. Joskus silti mietin, onko tällä äidillä uusien kavereidenkin vanhempien kanssa yhtä hankalaa vai oliko meidän perheessämme jotain epäluuloa herättävää. Ja jos oli niin mitä? Olemme aivan tavallinen perhe: työssäkäyvä, sosiaalinen ydinperhe, tavallisella asuinalueella. Lapsilla ei ongelmia koulussa eikä kavereiden kanssa. Hyviä harrastuksia, siistiä kielenkäyttöä, emme tupakoi tai käytä runsaasti alkoholia tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 38. En näe mitään oksettavaa siinä, että ihmiset hankkivat itselleen hyvät puitteet elämiseen. En pidä myöskään raitista elämäntapaa millään lailla inhottavana. Kaikilla Suomessa on mahdollisuus samaan.
Mitäpä tuohon voi kommentoida. Taitaa olla ainoa lapsi ja jotenkin vaikuttaisi vielä että äiti on yh. Tynnyrissä kasvattaa.
Siinähän nyt ei ole mitään erikoista että vanhemmat tavannut vaikka mitään ystäviä vanhemmat eivät olisikaan.
Jos tytöt haluavat olla kavereita niin pyydä tyttöä mukaan rannalle, elokuviin tms. Vaikka tytöt asiasta sopisivatkin niin sinun kannattaa olla yhteydessä äitiin. Tietysti helpoimmin vaan tytöt teille leikkimään ja jos kiinnostusta riittää niin vaikka myöhemmin yökylään. Jos ei mihinkään koskaan pääse niin silloin tiedät että ei kannata yrittää ja voit kertoa asian omalle tytöllesi jos taas pääsee niin eiköhän se äitikin jossakin vaiheessa rauhoitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä kovin hyvä alku "teidän suhteelle" kun neurootikkomutsiksi kutsut...itse olet siis "seläntakanapaskaapuhuvamutsi"...
Niin, olen vaan jo niin tottunut siihen että tyttöni hoitaa itse omat kaveeraamisensa. Soittelevat, ovat toistensa luona melko vapaasti, meillä kulkee jos jonkinlaista lasta, ovi on auki kaikille. Ärsyttää tuollainen vouhotus.
Olen luotettava, korkeasti koulutettu, äidilleinen--- tavatessamme eilen yritin olla avoin, silti: lupa 10 min ja äkkiä kotiin---
Omanikin on ainut lapsi joten sinänsä näillä tytöillä on samanlaiset lähtökohdat.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3: mihin tarviotaan "meidän suhde"?? Tyttöjen suhdehan tän pitäis olla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se äiti ei syystä tai toisesta halunnut päästää lastaan juuri teille, mutta ei kehdannut suoraan sanoa, ja päästi 10 minuutiksi. Onhan se vähän outoa, että lapsen uusista kavereista ja heidän perheistään kirjoitetaan heti kärkeen arvostelevia kommentteja nettiin. Ehkä tytön äiti aavisti jotain.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 11:23"]
3: mihin tarviotaan "meidän suhde"?? Tyttöjen suhdehan tän pitäis olla...
[/quote]
Siksi se onkin lainausmerkeissä...mutta ihan normaalia että haluaa tavata vanhemmatkin. Kyllä niitä joka junaan menijää riittää ja hyvä edes kerran jutella että tietää edes jotain pintapuolisesti. Ihan ensivaikutelma, habitus jne.
Mutta ei tuo sinusta kovin fiksua kuvaa anna kun heti haukut tuollaisin sanankääntein kun et edes tunne ja näköjään et halua tunteakkaan. Ihmiset nyt on erilaisia, sinusta kai kaikki eritavalla toimivat on ärsyttäviä (toinen negatiivinen ilmaus sinulta) ja neurootikkoja sun muista...
7: voi olla näinkin. Ja syystä tai toisesta ei ole päästänyt myöskään puistoon eikä KENENKÄÄN muunkaan luo. Huoh.
2: Rannallemeno olikin loistava idis tässä säässä ;-) hihiii
ap
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 11:33"]
7: voi olla näinkin. Ja syystä tai toisesta ei ole päästänyt myöskään puistoon eikä KENENKÄÄN muunkaan luo. Huoh.
2: Rannallemeno olikin loistava idis tässä säässä ;-) hihiii
ap
[/quote]
Kuulostat aika kamalalle ihmiselle. Ehkä aavisti tosiaan tämän ja halusi tsekata.
Öööö,10: mikä tässä on kamalaa?
Ja tyttönihän tässä kaveeraa, en minä.
ap
[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 11:42"]
Öööö,10: mikä tässä on kamalaa?
Ja tyttönihän tässä kaveeraa, en minä.
ap
[/quote]
Sun tapasi kirjoittaa tästä tuntemattomasta naisesta, haukut ja "ihmettelet" ja sitten painotat lasten suhdetta. Ja lisäksi toi ööööööö, antaa ihmisestä niin dillen kuvan että vaikea uskoa sua koulutetuksi kuten taisit kertoa. Ja luotettava, täällä heti haukut vaikket tunne ja vittuilet tuolle rannalle menolle - ai niin sehän oli sun sarkasmia ja huumoria vain. Pilkun viilaamista se oli ja kertoi sekin sinusta paljon. Ikävältä ihmiselta tunnut, toivottavasti ei tavata ja ehkä senkin toisen naisen ja lapsen olisi hyvä tavata vähemmän negatiivinen tuttavuus...nyt lopettelen sulle vastailun kun tuskin osaat mennä itseesi, sinun tapasihan elää on ainoa oikea.
No mutta hiljaa hyvä tulee. Nythän on tutustuttu, hetikö sen tytön pitäisi alkaa sinun varalapseksi ja syödä lettuja päivät pitkät teillä? Jospa se siitä pikkuhiljaa. Ei meillekään läheskään aina sovi kun lapsia pyydetään kylään tai meille ollaan tulossa, ei sitä kannata otta henkilökohtaisesti. Meillä on omat menot ja suunnitelmat ja jos ei sovi niin ensi kerralla sitten ehkä.