Miksi imetyksestä on tehty sellainen numero?

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 10:39"]

Näen tämänkin aloituksen erään asteisena vittuiluna ja päsmäröintinä. Eihän imetyksen neuvominen ole negatiivista. Tottakai aiheesta on hyvä jutella, eikä se että ollaan eri mieltä ole huono asia.

Olen itse imettänyt viisi lastani ja alku oli vaikeaa, maito nousi vasta viikkojen kuluessa ja pari kuukautta meni ennenkö imetys tapahtui kuten olin ajatellut etukäteen helppona eli lapsi rinnalle, heti hyvä ote ja maitoa tulee juuri sopiva määrä niin että lapsi imee omassa tahdissaan -se riittää ja sitä ei tule kaaressa lentäen eikä myöskään lapsi saa raivaria kun maitoa ei tulekaan sopivasti..

Imetys ei ole mikään yksinkertainen tapahtuma ja minusta siihen pitäisi neuvoloissa ja sairaaloissa kiinnittää enempi huomiota mutta tämähän toteutuu yhä huonommin ottaen huomioon kätilöiden kiireet, sen että kursseja järjestetään huonosti ja vastuuta jätetään neuvolalle sanomalla että pyydät ohjeita ensi viikolla neuvolasta tai neuvolassa oletetaan että kertomalla että lisäapua saa joltain kestovaippaoppia jakavalta vapaaehtoisjärjestöltä -niin naiset jää helposti vaille apua. Näin sen itse koen.

Imetys ei ole mikään helppo juttu ja se ihan pieni prosentti joka ei oikeasti voi imettää koetaan sitten todella helposti omalle kohdalle jos maidontuotanto ei ota tuulta purjeisiin tai rintojaan alkaa rääkkäämään niin että rinnat menee rikki.

Ja tämä viestini nyt taitaa olla pro imetys mutta ainakin itse tein paljon töitä imetyksen eteen. Vielä kolmannesta lapsestani kätilö tuli ohjaamaan parempaan imuotteeseen. Eli ei ole mikään helppo asia ja muistan lukeneeni ja pyytäneeni paljon apua. Välillä sairaalassa koin lisämaidon pyytämisestä moitteita miksi en vaan pidä lasta rinnalla vaan sitä maitoa tarvitsee muutkin lapset..

Menin sitten ja luovutin ylimääräistä maitoa sairaalaan. Mutta alkuun en ole kenenkään lapseni kohdalla maitoa saanut edes herumaan tippoja.

[/quote]

Sanot että on ihan pieni prosentti niitä jotka eivät voi imettää. Mikä sinun mielestäsi on määritelmä sille että "ei voi imettää"? Missä menee raja sille ettei äidin ja vauvan ole pakko jatkaa imetysyrityksiä? Itse näkisin että imetysyritystä ei ole pakko jatkaa hinnalla millä hyvänsä, vaan perhe voi itse määritellä missä vaiheessa on kokonaisuuden kannalta paras jatkaa kokonaan tuttipullolinjalla. 

Kyllä se neuvominen jossain vaiheessa menee negatiivisen puolelle. Viimeistään siinä vaiheessa kun äidin omaa näkemystä ja tuntemuksia mitätöidään.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 10:09"]

Tuo synnytyksestä palautuminen ei tarkoita mun mielestä kilojen karistamista, vaan sitä, että imettäminen supistaa kohtua tehokkaasti ja imettäessä erittyvät hormonit auttavat äitiä jaksamaan yöheräilyä (prolaktaani), kestämään synnytyksen jälkeiset hormonimuutokset (oksitosiini) ja kiintymään vauvaan (oksitosiini).

[/quote]

Eivät kaikki vauvat herätä öisin. Monet saavat nukkua yönsä jo lähes alusta saakka, eivät lihoa raskausaikana, eikä kiintymyksessäkään ole mitään häikkää. Minä olen tällainen. Sitä en ymmärtänyt viestissäsi, että miten imettäessä erittyvät hormonit auttavat kestämään synnyksen jälkeiset hormonimuutokset?

Samaa mieltä kuin ap, en jaksa edes lukea noita vastauksia joissa väitetään että äidinmaito on parasta lapselle. Se pitää paikkansa ensimmäisten hetkien ajan, ja jopa muutaman kuukaudenkin, mutta sitten se maito "laimenee" eikä se ole sen kummempaa kuin lehmänmaito, ei se lehmälläkään loputtomiin tule ternimaitoa. Se on vaan niin vaikea nykyään naisten hyväksyä, että ei sieltä omasta tissistä mitään ihmeainetta tule loputtomiin.

Mun äidillä on ollut 4 lasta, ja nuorimmainen sai pisimmän ajan tissiä, yli vuoden, ja äiti oli ihan loppu. Ja kas kummaa, sillä nuorimmaisella oli lapsena pahasti atooppinen iho tai jotain, äiti heräili monta kertaa yössä sitä rasvaamaan, ja isompana lapsen sängyn vierellä oli aina iso arsenaali rasvapurkkeja, samaa rasvaa kun ei voinut koko ajan käyttää.

MInä joka sain tissiä vain pari kuukautta, en ole allerginen millekään.

En ymmärrä miksi se imettämisen  ihannointi pitää viedä niin äärirajoille, se alkaa jo toimia itseään vastaan.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 07:44"]

Nyt kun lapset on tehty ja kaikki imetykset ovat ohi, huomaan, että koko imetysVOUHOTUS on aivan älytöntä. Hormonitko siinä tekevät tepposen naisille, miksi sitten vanhemmat naiset osallistuvat hössötykseen, syyllistämiseen, neuvomiseen? Eikö se nyt ole aivan sama, että lapsi tulee tavalla tai toisella ruokittua? Ei siinä mene mikään pilalle jos saa korvikemaitoa puollosta, ei äiti-lapsisuhde, ei terveys, ei hampaat, ei talous, ei mikään. Kunhan pysyy ruoassa! Järki käteen naiset.

[/quote]

tuo evoluution mukanaan tuoma typerä tapa, jota käyttää kaikki yli 5400 erilaista nisäkästä, jotka ovat tuota tarpeetonta ja turhaa tapaa soveltaneet jo 200 miljoonaa vuotta. ei varmasti ole terveellistä nisäkkäiden poikasille. 

muistan kuitenkin kuulleeni että on tutkimuksia, jotka kertovat tuon tavan mahdollisesta terveellisyydestä... Sami   

Haluaisin myös tietää, että missä menee tämä kuuluisa raja, jolloin voi sanoa, että "en voi imettää". Kuka määrittää jokaisen yksilön kohdalla sen, kuinka kauan pitää yrittää ja koska on ok lopettaa yrittäminen ilman, että "on itsekäs, kun luovutti jo nyt". 

Minua ei harmita mikään niin paljon kuin se, että kilttinä ja tunnollisena korkeasti kouluttautuneena ihmisenä olin päättänyt, että kyllä se imetys onnistuu. Itkin kipua viikko tolkulla, niin itki vauvakin kun ei saanut ruokaa vaan paino laski. Yhteensä 5 ihmistä yritti auttaa oikean otteen löytymisessä. Ei löytynyt. Vertavuotavin rinnoin imetin tuskissani ja jokaisen imetyksen päätteeksi vauva oksensi liian verisen maidon ulos ja jatkoi nälissään huutamista. Koska oli ok lopettaa kipu? Huudatus? Oksettaminen? painonlasku? Koska oli ok lopettaa imuotteen etsintä uuden ja taas uuden ihmisen kanssa?

Ymmärrättekö millaista on lukea näitä "neuvovia" keskusteluita kun yrittää epätoivoisesti etsiä apua ja lopuksi sitä lupaa lopettaa itsensä ja vauvansa kidutus.

Sain lapseni 2005 ja maitoa ei vain tullut tarpeeksi asti. Sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa johon jatkuva lääkitys. Syyllistin itseni aivan helvetisti että en pystynyt täysimettämään. Lapsi oli vielä maitoallerginen eikä käynyt tavallinen korvike vaan apteekin kallis vastike. Huh huh, en tosiaan kaipaa kahta ekaa vauvavuotta! Luin hullu vielä näitä nettipalstoja ja imetysmafia oli kuumissaan. Olin niin tyhmä, että en tajunnut suodattaa niitä. Nyt olen vanhempi ja viisaampi.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:21"]

Samaa mieltä kuin ap, en jaksa edes lukea noita vastauksia joissa väitetään että äidinmaito on parasta lapselle. Se pitää paikkansa ensimmäisten hetkien ajan, ja jopa muutaman kuukaudenkin, mutta sitten se maito "laimenee" eikä se ole sen kummempaa kuin lehmänmaito, ei se lehmälläkään loputtomiin tule ternimaitoa. Se on vaan niin vaikea nykyään naisten hyväksyä, että ei sieltä omasta tissistä mitään ihmeainetta tule loputtomiin.

Mun äidillä on ollut 4 lasta, ja nuorimmainen sai pisimmän ajan tissiä, yli vuoden, ja äiti oli ihan loppu. Ja kas kummaa, sillä nuorimmaisella oli lapsena pahasti atooppinen iho tai jotain, äiti heräili monta kertaa yössä sitä rasvaamaan, ja isompana lapsen sängyn vierellä oli aina iso arsenaali rasvapurkkeja, samaa rasvaa kun ei voinut koko ajan käyttää.

MInä joka sain tissiä vain pari kuukautta, en ole allerginen millekään.

En ymmärrä miksi se imettämisen  ihannointi pitää viedä niin äärirajoille, se alkaa jo toimia itseään vastaan.

[/quote]

Tänhetkisten tutkimustulosten mukaan äidinmaito on parasta ravintoa vauvalle, mutta ois kyllä tosiaan kiinnostavaa tietää onko se sitä aina ja varmasti ja kaikille siihen vuoden ikään saakka.

Mulla on itselläni identtiset kaksoset ts. lapset ovat geneettisesti toistensa kopiot. Lapsista sillä, jolle imetys oli helpompaa ja joka sai sen myötä enemmän äidinmaitoa, on vaarallinen ruoka-aineallergia. Identtisellä, vähemmän imetetyllä veljellä tätä allergiaa ei ole. Enemmän imetetyllä oli pienempänä myös atooppista ihottumaa ja hän on muutenkin ollut aina herkempi sairastumaan.

Tiedän toki ettei yksittäistapauksesta voi vetää johtopäätöksiä mutta kyllä tämä hiukan mietityttää. Jos tilanne olisi toisinpäin, olettaisin varmaan toisen rautaisen terveyden johtuvan runsaammasta imetyksestä.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 10:09"]

Tuo synnytyksestä palautuminen ei tarkoita mun mielestä kilojen karistamista, vaan sitä, että imettäminen supistaa kohtua tehokkaasti ja imettäessä erittyvät hormonit auttavat äitiä jaksamaan yöheräilyä (prolaktaani), kestämään synnytyksen jälkeiset hormonimuutokset (oksitosiini) ja kiintymään vauvaan (oksitosiini).

[/quote]

Eivät kaikki vauvat herätä öisin. Monet saavat nukkua yönsä jo lähes alusta saakka, eivät lihoa raskausaikana, eikä kiintymyksessäkään ole mitään häikkää. Minä olen tällainen. Sitä en ymmärtänyt viestissäsi, että miten imettäessä erittyvät hormonit auttavat kestämään synnyksen jälkeiset hormonimuutokset?

[/quote]

En ottanutkaan kantaa lihomiseen, kuten voit viestistäni lukea. Suurimmalla osalla raskauden purkautuminen aiheuttaa hormonaalista alakuloisuutta tai ahdistusta, ja oksitosiini auttaa tähän. 

Täällä joku sanoi että kun muutkin nisäkkäät imettävät, joo, imettävät, mutta vain sen ajan kun se maito on sitä ternimaitoa ja siinä on paljon vasta-aineita ym. pienelle pennulle, ei niin että emo imettäisi vuosia sitä pentuaan, kyllä muut nisäkkäät osaavat myös vierottaa sopivaan aikaan pentunsa. Onhan se hullua että täällä Suomessakin, vaikka on hyvää ruokaa tarjolla yllinkyllin, painostetaan että pitäisi imettää lasta joka puhuu, kävelee ja suu on täynnä hampaita joilla jäystää porkkanaa...

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:48"]

Täällä joku sanoi että kun muutkin nisäkkäät imettävät, joo, imettävät, mutta vain sen ajan kun se maito on sitä ternimaitoa ja siinä on paljon vasta-aineita ym. pienelle pennulle, ei niin että emo imettäisi vuosia sitä pentuaan, kyllä muut nisäkkäät osaavat myös vierottaa sopivaan aikaan pentunsa. Onhan se hullua että täällä Suomessakin, vaikka on hyvää ruokaa tarjolla yllinkyllin, painostetaan että pitäisi imettää lasta joka puhuu, kävelee ja suu on täynnä hampaita joilla jäystää porkkanaa...

[/quote]

Esim. naudan jälkeläinen imee siihen asti kuin uusi vasikka tulee, ja joskus edellisen vuoden vasikka imee samaan aikaan kuin uusi vasikkakin. Olen päässyt aitiopaikalta seuraamaan tätä, kun naapurissa on "lemmikkilehmiä", joiden vasikoita ei vieroiteta.

Oletko muuten huomannut, että ihmiset kehittyvät hitaammin kuin muut eläimet? Tai oletko huomannut, että kukaan asiantuntija ei pidä haitallisena puhuvan tai kävelevän lapsen imettämistä? Ainoat negatiiviset kommentit perustuvat mielikuviin, niin kuin sinunkin kommenttisi.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 07:44"]

Nyt kun lapset on tehty ja kaikki imetykset ovat ohi, huomaan, että koko imetysVOUHOTUS on aivan älytöntä. Hormonitko siinä tekevät tepposen naisille, miksi sitten vanhemmat naiset osallistuvat hössötykseen, syyllistämiseen, neuvomiseen? Eikö se nyt ole aivan sama, että lapsi tulee tavalla tai toisella ruokittua? Ei siinä mene mikään pilalle jos saa korvikemaitoa puollosta, ei äiti-lapsisuhde, ei terveys, ei hampaat, ei talous, ei mikään. Kunhan pysyy ruoassa! Järki käteen naiset.

[/quote]

tuo evoluution mukanaan tuoma typerä tapa, jota käyttää kaikki yli 5400 erilaista nisäkästä, jotka ovat tuota tarpeetonta ja turhaa tapaa soveltaneet jo 200 miljoonaa vuotta. ei varmasti ole terveellistä nisäkkäiden poikasille. 

muistan kuitenkin kuulleeni että on tutkimuksia, jotka kertovat tuon tavan mahdollisesta terveellisyydestä... Sami   

[/quote]

Olet tainnut ymmärtää väärin. Aika harva pitää imetystä "typeränä tapana". Täällä kritisoidaan sitä että korvikkeilla lastaan ravitsevia vanhempia pidetään automaattisesti laiskoina / tyhminä tms.

Toisinaan korvike on ihan aidosti paras vaihtoehto, ja perheen tulisi saada itse määritellä milloin imetystaistelun haitat ylittävät hyödyt.  Tietoa imetyksen hyödyistä on netti ja neuvolat pullollaan (hah, tahaton sanaleikki!) joten sen tiedon puute harvemmin on esteenä imetykselle. Käytännön imetysneuvontaa voisi varmasti olla helpommin saatavilla - niille jotka sitä haluavat.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 07:52"]

Ok äidinmaito parasta lapselle.

Kaikki täysimettäneet äidit syöttävät imetyksen jälkeen lapselle eineksiä, satunnaisesti kotiruokaa. Se jaksaa naurattaa, tekopyhyyttä sanon minä. Huonot äidit haluavat vain tuntea onnistuneena EDES jossain (imetys) ja syyllistävät sitten muita

[/quote]

erikoista. Mun tuntemista äideistä ne pitkään imettäneet on nimenomaan niitä ketkä paremmin panostavat lapsen syömisiin myös imetysajan jälkeen. Ne joiden mielestä on ihan sama miten sitä vauvaa ruokkii ovat juuri niitä joille ne lapsen ruuat ovat myöhemminkin yksi ja sama. "Kyllä nuo ovat kaikki hengissä selvinneet ja hyvin kasvaneet mäkin ruualla ja eineksilläkin!"

omat lapseni mä olen pitkään imettänyt eikä siitä ole mitään numeroa tarvinut tehdä, senkun ruokkii vauvan sillä helpoimmalla ja mukavimmalla tavalla. Ei ole tarvinut syyllistää ketään, kukin toimii niin kuin tykkää. Varovasti olen neuvonut heitä jotka ovat apua kyselleet. 

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:46"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 10:09"]

Tuo synnytyksestä palautuminen ei tarkoita mun mielestä kilojen karistamista, vaan sitä, että imettäminen supistaa kohtua tehokkaasti ja imettäessä erittyvät hormonit auttavat äitiä jaksamaan yöheräilyä (prolaktaani), kestämään synnytyksen jälkeiset hormonimuutokset (oksitosiini) ja kiintymään vauvaan (oksitosiini).

[/quote]

Eivät kaikki vauvat herätä öisin. Monet saavat nukkua yönsä jo lähes alusta saakka, eivät lihoa raskausaikana, eikä kiintymyksessäkään ole mitään häikkää. Minä olen tällainen. Sitä en ymmärtänyt viestissäsi, että miten imettäessä erittyvät hormonit auttavat kestämään synnyksen jälkeiset hormonimuutokset?

[/quote]

En ottanutkaan kantaa lihomiseen, kuten voit viestistäni lukea. Suurimmalla osalla raskauden purkautuminen aiheuttaa hormonaalista alakuloisuutta tai ahdistusta, ja oksitosiini auttaa tähän. 

[/quote] Eli mikä hormoni auttaa minkä hormonin aiheuttamiin muutoksiin?

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 16:10"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:46"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 10:09"]

Tuo synnytyksestä palautuminen ei tarkoita mun mielestä kilojen karistamista, vaan sitä, että imettäminen supistaa kohtua tehokkaasti ja imettäessä erittyvät hormonit auttavat äitiä jaksamaan yöheräilyä (prolaktaani), kestämään synnytyksen jälkeiset hormonimuutokset (oksitosiini) ja kiintymään vauvaan (oksitosiini).

[/quote]

Eivät kaikki vauvat herätä öisin. Monet saavat nukkua yönsä jo lähes alusta saakka, eivät lihoa raskausaikana, eikä kiintymyksessäkään ole mitään häikkää. Minä olen tällainen. Sitä en ymmärtänyt viestissäsi, että miten imettäessä erittyvät hormonit auttavat kestämään synnyksen jälkeiset hormonimuutokset?

[/quote]

En ottanutkaan kantaa lihomiseen, kuten voit viestistäni lukea. Suurimmalla osalla raskauden purkautuminen aiheuttaa hormonaalista alakuloisuutta tai ahdistusta, ja oksitosiini auttaa tähän. 

[/quote] Eli mikä hormoni auttaa minkä hormonin aiheuttamiin muutoksiin?

[/quote]

Oksotosiini auttaa meilialanvaihteluihin. Sitä en tiedä, mitkä hormonit niitä aiheuttavat. Eikös näitä tietoja ole niissä sairaalan antamissa oppaissa?

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 16:10"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:46"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 10:09"]

Tuo synnytyksestä palautuminen ei tarkoita mun mielestä kilojen karistamista, vaan sitä, että imettäminen supistaa kohtua tehokkaasti ja imettäessä erittyvät hormonit auttavat äitiä jaksamaan yöheräilyä (prolaktaani), kestämään synnytyksen jälkeiset hormonimuutokset (oksitosiini) ja kiintymään vauvaan (oksitosiini).

[/quote]

Eivät kaikki vauvat herätä öisin. Monet saavat nukkua yönsä jo lähes alusta saakka, eivät lihoa raskausaikana, eikä kiintymyksessäkään ole mitään häikkää. Minä olen tällainen. Sitä en ymmärtänyt viestissäsi, että miten imettäessä erittyvät hormonit auttavat kestämään synnyksen jälkeiset hormonimuutokset?

[/quote]

En ottanutkaan kantaa lihomiseen, kuten voit viestistäni lukea. Suurimmalla osalla raskauden purkautuminen aiheuttaa hormonaalista alakuloisuutta tai ahdistusta, ja oksitosiini auttaa tähän. 

[/quote] Eli mikä hormoni auttaa minkä hormonin aiheuttamiin muutoksiin?

[/quote]

Oksotosiini auttaa meilialanvaihteluihin. Sitä en tiedä, mitkä hormonit niitä aiheuttavat. Eikös näitä tietoja ole niissä sairaalan antamissa oppaissa?

[/quote] En tiedä sairaalan oppaista, mutta kysyin kun tuolla yhdellä näytti olevan tietoa.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 12:48"]

Täällä joku sanoi että kun muutkin nisäkkäät imettävät, joo, imettävät, mutta vain sen ajan kun se maito on sitä ternimaitoa ja siinä on paljon vasta-aineita ym. pienelle pennulle, ei niin että emo imettäisi vuosia sitä pentuaan, kyllä muut nisäkkäät osaavat myös vierottaa sopivaan aikaan pentunsa. Onhan se hullua että täällä Suomessakin, vaikka on hyvää ruokaa tarjolla yllinkyllin, painostetaan että pitäisi imettää lasta joka puhuu, kävelee ja suu on täynnä hampaita joilla jäystää porkkanaa...

[/quote]

Esim. naudan jälkeläinen imee siihen asti kuin uusi vasikka tulee, ja joskus edellisen vuoden vasikka imee samaan aikaan kuin uusi vasikkakin. Olen päässyt aitiopaikalta seuraamaan tätä, kun naapurissa on "lemmikkilehmiä", joiden vasikoita ei vieroiteta.

Oletko muuten huomannut, että ihmiset kehittyvät hitaammin kuin muut eläimet? Tai oletko huomannut, että kukaan asiantuntija ei pidä haitallisena puhuvan tai kävelevän lapsen imettämistä? Ainoat negatiiviset kommentit perustuvat mielikuviin, niin kuin sinunkin kommenttisi.

[/quote]

Joo, kyllä ennenvanhaan ihmisetkin imettivät niin kauan kun seuraava tuli jaolle, nykyään ihminen ei tee enää jälkeläisiä samaan tahtiin kuin muut nisäkkäät. Tottakai eläimillä on eripituiset ajat missä ajassa jälkeläinen kehittyy pärjäämään muulla ruualla.

Ja joo, ei varmaan ole sinänsä kauhean suurta haittaa imettää isoa lasta, mutta ei siitä kyllä mitään hyötyäkään ole kun lapsi pärjää vallan mainiosti muullakin ruualla. 

Ei välttis kannata verrata jotain lehmää ja ihmistä. Lehmä poikii noin kahden vuoden iässä eli on kaksi vuotiaana aikuinen, voi silti olla tissillä puoli vuotta tai jopa vuoden, eli ihmisen pitäisi sen laskun mukaan olla 30-40 vuotta tissillä... ihminen kehittyy hitaasti ja pitkä imetys on taannut poikasen selviytymisen hengissä luolamies aikoina. jne jne..

Mutta, mä tässä tunnustan että koska imetin kaksi lasta molempia vuoden yötä päivää ja päivisin hiukan vielä sen jälkeen, koen olevani äitinä ja emona parempi yksilö kuin ne jotka ei ole imettäneen "kunnolla",,,

hihhiih hii mun lapset olis selvinneet vaikka kivikaudella, ei kaikilla nykyään, kuoppaan olisivat lapsensa saaneet laittaa kun ei tissitys onnistu,, oon siis jossain parempi kuin nyrpistelevät nykyäidit joille ei oma lapsi ole mikään erityisen tärkeä juttu, biologisesti olisin kelpo emo yksilö joten siitä olen salaa ylpeä myös, mutta pidät turpani kiinni enkä ikinä sanoisi tätä kellekkään, kukin valitsee itse miten imettää koska voi niin tehdä. Sellaista aikaa eletään nyt ja thats it. olkaa onnellisia.

Yök ei taida pulloäidit tietää mistä ja miten ne korvikkeet valmistetaan...

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 08:50"]No en ymmärrä! Mä taas jouduin "pakosti" imettämään pidempään kun olin suunnitellut, koska vauva ei suostunut juomaan pullosta vaikka kuinka yritettiin. Hävetti vähän imettää yli 1-vuotiaaksi asti, ja imetin osittain "salaa" ettei vaan leimattaisi miksikään imetyshörhöksi. Olin kateelinen niille joilla pulloruokinta onnistui ja äitikin sai joskus vapaa-aikaa!

[/quote]

Kiva kuulla etten olekaan ainoa jolle kävi näin! Raskausaikana minulle oli "selvää" että lapselle voi antaa imetyksen ohella myös korviketta pullosta. Pulloa vauva ei kuitenkaan huolinut kuin vasta yli 7kk ikäisenä. Todellakin olisin halunnut isän voivan osallistua myös vauvan ruokkimiseen jo ennen kiinteiden aloitusta. Imetystä aloin vähentämään heti kun vauva huoli pullon, kokonaiskesto 9kk.

Olin 36-vuotias, kun lapsi syntyi. Imetin lapsentahtisesti = todella paljon. Olin bikinikunnossa (hyvässä) alle 3 kk lapsen syntymästä. Olin normaalipanoinen ennen raskautta, 3 kk synnytyksestä hoikka.

Imetys oli selvästi lapselle tärkeää, en edes teille kerro, kuinka kauan jatkettiin - lapsen kovasta halusta ja pyynnöstä. Rankkaa oli ajoittain, mutta oli sen ravoista ja nyt jälkeenpäin olen todella onnellinen siitä, että jaksoin ja annoin lapselle loputtomasti aikaani silloin, kun hän sitä kovasti kaipasi.

Meillä muuten syödään eineksiä todella harvoin, tein kaikki lastenruuat itse ja nopeasti lapsi alkoi syödä samaa kuin muutkin. Esim. 1-vuotiaana kalaa, sieniä, marjoja jne.

Kaikissa asioissa en ole kasvatuksessa näin itseeni tyytyväinen, mutta mm. tämä meni todella hyvin, paremmin kuin odotin. Lapsi oli muuten aina erikoisen terve ja reipas, ei ollut ihottumia, allergioita tms. Esim. ei koskaan yhtään korvatulehdusta, yhden kerran kuumetta ennen ikää 4 v. :)