Miten keski-ikäisenä lähestyä naista?
Sain vinkin että tämä paikka on elämänohjeiden ehtymätön runsaudensarvi jossa voi lietteen seasta löytyä timanttejakin toisinaan. Joten tässä kysymys: miten naista lähestytään keski-iässä?
Olen 47-vuotias ja piiiiiiiitkästä aikaa elämässäni nk. vapailla markkinoilla. Siitä kun olen viimeksi pyytänyt jotain treffeille on valehtelematta varmaan yli 25 vuotta aikaa. Laitoin profiilini pariinkin eri nettideittijuttuun yms. eli verkot ovat vesillä ja tahtotila korkealla mutta kuinkas ollakaan...
...räiskis ja pum, näin ihan live-elämässä naisen, joka pysäytti niille jalansijoilleni pahemmin kuin äijäsählyn aiheuttamat maitohapot. laittoi sydämeni läpättämään tavalla joka ikäluokassani ei ole ainakaan ilman tahdistinapua mitenkään terveellistä ja loksautti suuni appoisemmaksi kuin kiertoradalle asti näkyvä kaljupälvini.
Hän työskentelee julkisessa palvelutyössä eli on sikäli helposti lähestyttävissä, mutta... miten naisia tässä iässä pyydetään treffeille? Täysin tuntematon treffeillepyytäjä näyttäytyy varmaan enemmän pelottavana tyyppinä kuin ilahduttavana asiana. Saatan vaikuttaa tyypiltä joka kysyy jokaista näkemäänsä naista ulos, hän nyt sattuu vaan olemaan seuraavana vuorossa, numerolla 19 sen päivän kiintiöstä. Ja koska emme tunne toisiamme, saatan vaikuttaa pinnalliselta tyypiltä joka menee vain ulkonäkö edellä. Ja takuuvarmasti juuri nyt vaikutan tyypiltä joka ylianalysoi kaiken.
Kommentit (34)
Juttelet ensin niitänäitä, ethän edes tiedä onko hän varattu vai vapaa, ja sitten kysyt, lähtisikö toinen kahville ja annat oman puhelinnumerosi.
Itse en lähtisi kahville, mutta kävelytreffeille olen lähtenytkin. Olen liki ap:n ikäinen.
Jopas jotakin, suuret kiitokset kommenteista kaikille! Paljon ajattelemisen aihetta. Ja tuota oman numeron antamista en oikeasti tullut edes ajatelleeksi. Ehkä olen niin jumahtanut vanhoihin konventioihin ja miesaloiteaktiivisen seuranhaun tunkkaisiin rituaaleihin. Jos joskus 90-luvulla olisi mennyt naiselle antamaan oman numeronsa, voisin kuvitella että nainen olisi nauraa räkättänyt olkatoppaukset hytkyen, kääräissyt puhelinnumeropaperista sätkän, sytyttänyt sen, puhaltanut savut päin naamaani ja lopuksi tallonut paperin hiiltyneet rippeet purjehduskengällään.
Ja tosiaan, mistään nuoremmasta naisesta ei ole kyse, kyllä hän selkeästi 40+luokassa dallaa. Minuun teki vaikutuksen hänen luonnollinen kauneutensa, ujo ja vilpittömän ystävällinen hymynsä sekä sellainen hurmaava "arkisuus" koko hänen olemuksessaan. Hän ei selvästi yritä miellyttää ympäröivää maailmaa eikä poseerata kenellekään. Arvostan tällaista suunnattomasti. Hän toimii asiakaspalvelutyössä alalla (kulttuuri ja sivistys), jonka perusteella ounastelen hänen olevan arvoiltaankin kanssani nk. samassa tiimissä.
Jos sattuisikin olemaan niin että hän on vapaa ja vielä niin ihana ihmisenä kuin mitä ensivaikutelma (tuo salakavala sydäntemme huijari, tuo armoton haaveidemme pyöveli) vihjaa, en haluaisi menettää peliä toimimalla harkitsemattomasti. Uskon että miehet antavat paljon syytä sanoa varmuuden vuoksi ei, vaikka mitään selkeää uhkaa ei olisi näkyvissäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat sen verran supliikilta, että keksinet tavan.
PS. Jos kyseinen nainen voisi ikänsä puolesta olla tyttäresi, jätä tyttörukka rauhaan.
Moni on supliikki näppiksellä/paperilla, ei livenä.
Omalta osaltani vastaan: Älä lähesty.
Cace Mace kirjoitti:
Löysä emätin ja roikkuvat häppärit. 50 kymppinen joka kuvitteli olevansa teinityttö. Löytänyt "seksuaalisuuden" erottuaan.
Huono lahna oli myös sängyssä.
Katopa, peräkylän Kakekin virkistyi ja osallistuu keskusteluun.
Dunloppi kirjoitti:
Jopas jotakin, suuret kiitokset kommenteista kaikille! Paljon ajattelemisen aihetta. Ja tuota oman numeron antamista en oikeasti tullut edes ajatelleeksi. Ehkä olen niin jumahtanut vanhoihin konventioihin ja miesaloiteaktiivisen seuranhaun tunkkaisiin rituaaleihin. Jos joskus 90-luvulla olisi mennyt naiselle antamaan oman numeronsa, voisin kuvitella että nainen olisi nauraa räkättänyt olkatoppaukset hytkyen, kääräissyt puhelinnumeropaperista sätkän, sytyttänyt sen, puhaltanut savut päin naamaani ja lopuksi tallonut paperin hiiltyneet rippeet purjehduskengällään.
Ja tosiaan, mistään nuoremmasta naisesta ei ole kyse, kyllä hän selkeästi 40+luokassa dallaa. Minuun teki vaikutuksen hänen luonnollinen kauneutensa, ujo ja vilpittömän ystävällinen hymynsä sekä sellainen hurmaava "arkisuus" koko hänen olemuksessaan. Hän ei selvästi yritä miellyttää ympäröivää maailmaa eikä poseerata kenellekään. Arvostan tällaista suunnattomasti. Hän toimii asiakaspalvelutyössä alalla (kulttuuri ja sivistys), jonka perusteella ounastelen hänen olevan arvoiltaankin kanssani nk. samassa tiimissä.
Jos sattuisikin olemaan niin että hän on vapaa ja vielä niin ihana ihmisenä kuin mitä ensivaikutelma (tuo salakavala sydäntemme huijari, tuo armoton haaveidemme pyöveli) vihjaa, en haluaisi menettää peliä toimimalla harkitsemattomasti. Uskon että miehet antavat paljon syytä sanoa varmuuden vuoksi ei, vaikka mitään selkeää uhkaa ei olisi näkyvissäkään.
Vaikutat kyllä niin miellyttävältä, huumorintajuiselta ja sosiaalisesti fiksulta mieheltä, että lähtisin kyllä itse sun kanssa treffeille. 😅 Onnea matkaan! Tee itsesi näkyväksi tälle ihanalle leidille. Mun on ainakin helpompi kiinnostua ihmisestä, jota edes jokusen kerran näkee ja saa vaihdettua jokusen sanankin, kuin jostain joka vain pölähtäisi paikalle puskista treffikutsun kanssa.
T. Se 40 v. nainen ylempää viestistä
Älä tee sitä, ei ole vaivan arvoista.
Luulisi että opit ekalla kierroksella?
Ok, tuon kuvauksen perusteella se luonnollinen ujonoloinen nainen saattaisi arvostaa sitä, että juttelisit ihan asiallisesti ja epäseksuaalisesti siitä aihepiiristä, joka teitä ehkä yhdistää. Ja että vasta sen juttelun jälkeen kysyisit kohteliaasti, että haluaisiko hän tavata joskus esim kahvilla. Eli että juttelet eka ja vasta sitten kysyt. Niin hän kokee, että olet kiinnostunut hänen ajatuksistaan ja hänestä ihmisenä.
Kukaan fiksu nainen ei lähde vasta eronneen ukon laastariksi.
en tiedä onko tämä toimiva neuvo, mutta kirjoita numerosi vaikka kauppakuitin taakse (ei mihinkään siistiin tyhjään paperiin, ettet vaikuta siltä, että vakoilet häntä) ja lähesty henkilöä lappu kädessä ja sano jotain tyyliin "jos kiinnostaa lähteä kahville, tässä numeroni" äläkä jää juttelemaan pidemmäksi aikaa jos nainen vaikuttaa yhtään ahdistuneelta tilanteen takia. odota yhteydenottoa ja älä mene puhumaan hänelle toista kertaa. jos on kiinnostunut, pistää kyllä viestiä
Vierailija kirjoitti:
en tiedä onko tämä toimiva neuvo, mutta kirjoita numerosi vaikka kauppakuitin taakse (ei mihinkään siistiin tyhjään paperiin, ettet vaikuta siltä, että vakoilet häntä) ja lähesty henkilöä lappu kädessä ja sano jotain tyyliin "jos kiinnostaa lähteä kahville, tässä numeroni" äläkä jää juttelemaan pidemmäksi aikaa jos nainen vaikuttaa yhtään ahdistuneelta tilanteen takia. odota yhteydenottoa ja älä mene puhumaan hänelle toista kertaa. jos on kiinnostunut, pistää kyllä viestiä
En suosittele. En mä ainakaan ottaisi yhteyttä. Toivoisin miehen uskaltavan kysyä ulos. Olen arka tekemään aloitteita.
Vierailija kirjoitti:
Cace Mace kirjoitti:
Löysä emätin ja roikkuvat häppärit. 50 kymppinen joka kuvitteli olevansa teinityttö. Löytänyt "seksuaalisuuden" erottuaan.
Huono lahna oli myös sängyssä.Katopa, peräkylän Kakekin virkistyi ja osallistuu keskusteluun.
Po. Katoppa.
älä missään nimessä tee mitään.. löydät itsesi vielä oikeustalolta seksuaalisesta häirinnästä syytettynä.