Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jaha, en saanut kutsua oman tyttäreni häihin ):
30.06.2021 |
Meillä on ollut käytännössä aina aika huonot välit tyttäreemme. Aina on tuntunut etten tiedä mitään hänen elämästään vaikka hän on oma lapseni. Tyttö ilmeisesti alkoi seurustelemaan yhden pojan kanssa ilmeisesti kahdeksan tai yhdeksän luokalla, mutta kuulin tästä vasta eräältä ulkopuoliselta ihmeseltä vasta ysin viimeisenä viikkona. Siitä sitten he menivätkin samaan lukioon pojan kanssa. Olen tavannut hänet pariin kertaan ja ihan mukavalta hän vaikuttaa, hänessä ja tyttäressäni on paljon yhteistä.
Siis monesti hänelle sanottiin että on ihan ok tuoda näytille ja pariin kertaan ehkä vähän pakotettukkin, mutta tytär on kieltänyt kokonaan koko pojan olemassa olon. Lukio meni ihan hyvin, mutta päiviä jolloin tytär on tullut humalassa kotiin (16-17) vuotiaana. Hän sitten lähti toiseen kaupunkiin opiskelemaan lukion jälkeen ja sen jälkeen en oikein tiedä mitä tyttären elämässä on tapahtunut. Ilmeisesti töissä on käynyt ja ammattikorkeassa myös. Ainakin kahden kuvan mukaan tämä poikakin on jossain siellä ollut opiskelemassa.
Siitä pari vuotta eteenpäin nykypäivään kun tytär on 26 ja sain kuulla perhetutuilta, joiden lapsella on ilmeisesti jotain kontaktia tyttäreemme että hän on mennyt naimisiin pari viikkoa sitten ja ihmetteli että miksi me emme olleet siellä. Myöskään poikamme ei saanut kutsua häihin. Nykypäivänä ei minulla ole paljoa mitään kontaktia tyttäreen, en tiedä missä hän asuu tai mitä työkseen tekee.
Että semmosta ): vertaistukea kiitos
Kommentit (444)
141/444
|
30.06.2021 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Että tällaista vanhemmuutta… no… tilanne on mikäon, joten turha märehtiä menneitä joita et voi muuttaa. Tuhannen taalan kysymys onkin: miten tästä eteenpäin? Et kai aijo jättää asioita tälle tolalle? Nyt sinun tulee käydä itsesi kanssa vakava keskustelu, asettua mielessäsi katsomaan asioita tyttäesi kannalta, miettiä vauvasta asti minkälaista hänen kannaltaan katsottuna hänen elämänsä ja teidän perhe-elämänne on ollut. Sitten etsit hänet käsiisi, vaati se sitten miten paljon vaivaa hyvänsä. Osoitat hänelle että olet pahoillasi ja haluat tehdä kaikkesi korjataksesi asiat. Jos hän ei halua olla yhteydessä, et voi muuta kuin hyväksyä sen, mutta tee selväksi että olet valmiina häntä varten, odottamassa jos hän joskus on valmis selvittämään asioita kanssasi. Sinun on korkea aika ottaa sitä vanhemman vastuuta ja rakastaa lastasi ehdoitta, ja myös osoittaa se hänelle. Asiat eivät varmasti muutu odottamalla. Menneitä et voi muuttaa, mutta tulevaan voit vaikuttaa.
No sitä pahoillaan olemisen osoittamista on hieman vaikea tehdä kun minulla ei ainakaan enää ole enää mitään tietoa tyttärestä. Ei puhelin numeroa, sähköposti osoitetta yms yms. Saattaa olla että tytär on miehensä kanssa ehtinyt muuttaa ulkomaille yms. Toinen asia mihin kyllä palaan, kun minua kehotettiin miettimään juuri lapsen koko elämää on juuri tämä tyttären nykyinen mies, jota tytär ei ilmeisesti edes kehdannut tuoda näytille meille kertaankaan.
ap
No sullahan sanottiin jo, että soittoa tyttären ystävälle, auto alle ym. Keksit koko ajan tekosyitä😑
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Että tällaista vanhemmuutta… no… tilanne on mikäon, joten turha märehtiä menneitä joita et voi muuttaa. Tuhannen taalan kysymys onkin: miten tästä eteenpäin? Et kai aijo jättää asioita tälle tolalle? Nyt sinun tulee käydä itsesi kanssa vakava keskustelu, asettua mielessäsi katsomaan asioita tyttäesi kannalta, miettiä vauvasta asti minkälaista hänen kannaltaan katsottuna hänen elämänsä ja teidän perhe-elämänne on ollut. Sitten etsit hänet käsiisi, vaati se sitten miten paljon vaivaa hyvänsä. Osoitat hänelle että olet pahoillasi ja haluat tehdä kaikkesi korjataksesi asiat. Jos hän ei halua olla yhteydessä, et voi muuta kuin hyväksyä sen, mutta tee selväksi että olet valmiina häntä varten, odottamassa jos hän joskus on valmis selvittämään asioita kanssasi. Sinun on korkea aika ottaa sitä vanhemman vastuuta ja rakastaa lastasi ehdoitta, ja myös osoittaa se hänelle. Asiat eivät varmasti muutu odottamalla. Menneitä et voi muuttaa, mutta tulevaan voit vaikuttaa.
No sitä pahoillaan olemisen osoittamista on hieman vaikea tehdä kun minulla ei ainakaan enää ole enää mitään tietoa tyttärestä. Ei puhelin numeroa, sähköposti osoitetta yms yms. Saattaa olla että tytär on miehensä kanssa ehtinyt muuttaa ulkomaille yms. Toinen asia mihin kyllä palaan, kun minua kehotettiin miettimään juuri lapsen koko elämää on juuri tämä tyttären nykyinen mies, jota tytär ei ilmeisesti edes kehdannut tuoda näytille meille kertaankaan.
ap
No sullahan sanottiin jo, että soittoa tyttären ystävälle, auto alle ym. Keksit koko ajan tekosyitä😑
Mistäs luulet että jonkun tyttären ystävän puhelin numeron tosta noin vain nappaan?
ap
Vierailija kirjoitti:
En minäkään halunnut tuoda ystäviä tai poikaystäviä kotiin, koska vanhempani käyttäytyivät kuin moukat. Tämä on minun tarinani ei välttämättä ap:n.
Jep. Ainaisia seksivitsejä, toisen muka leikkitukistamista, teatraalista tappelua jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Että tällaista vanhemmuutta… no… tilanne on mikäon, joten turha märehtiä menneitä joita et voi muuttaa. Tuhannen taalan kysymys onkin: miten tästä eteenpäin? Et kai aijo jättää asioita tälle tolalle? Nyt sinun tulee käydä itsesi kanssa vakava keskustelu, asettua mielessäsi katsomaan asioita tyttäesi kannalta, miettiä vauvasta asti minkälaista hänen kannaltaan katsottuna hänen elämänsä ja teidän perhe-elämänne on ollut. Sitten etsit hänet käsiisi, vaati se sitten miten paljon vaivaa hyvänsä. Osoitat hänelle että olet pahoillasi ja haluat tehdä kaikkesi korjataksesi asiat. Jos hän ei halua olla yhteydessä, et voi muuta kuin hyväksyä sen, mutta tee selväksi että olet valmiina häntä varten, odottamassa jos hän joskus on valmis selvittämään asioita kanssasi. Sinun on korkea aika ottaa sitä vanhemman vastuuta ja rakastaa lastasi ehdoitta, ja myös osoittaa se hänelle. Asiat eivät varmasti muutu odottamalla. Menneitä et voi muuttaa, mutta tulevaan voit vaikuttaa.
No sitä pahoillaan olemisen osoittamista on hieman vaikea tehdä kun minulla ei ainakaan enää ole enää mitään tietoa tyttärestä. Ei puhelin numeroa, sähköposti osoitetta yms yms. Saattaa olla että tytär on miehensä kanssa ehtinyt muuttaa ulkomaille yms. Toinen asia mihin kyllä palaan, kun minua kehotettiin miettimään juuri lapsen koko elämää on juuri tämä tyttären nykyinen mies, jota tytär ei ilmeisesti edes kehdannut tuoda näytille meille kertaankaan.
ap
No sullahan sanottiin jo, että soittoa tyttären ystävälle, auto alle ym. Keksit koko ajan tekosyitä😑
Mistäs luulet että jonkun tyttären ystävän puhelin numeron tosta noin vain nappaan?
ap
No kysyt niiltä joilta kuulit häistäkin!! Daa..
Jokainen on vastuussa omista ihmissuhteistaan.
Metsään on menty jo vuosia sitten. Ikävää että asiat tulevat sinulle ilmi vasta tässä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen on vastuussa omista ihmissuhteistaan.
Metsään on menty jo vuosia sitten. Ikävää että asiat tulevat sinulle ilmi vasta tässä vaiheessa.
No henkilökohtaisesti en näe että olisimme niin huonoja vanhempia mitä tässä ketjussa saa lukea
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen on vastuussa omista ihmissuhteistaan.
Metsään on menty jo vuosia sitten. Ikävää että asiat tulevat sinulle ilmi vasta tässä vaiheessa.
No henkilökohtaisesti en näe että olisimme niin huonoja vanhempia mitä tässä ketjussa saa lukea
ap
Sehän se vika onkin, kun sinä et näe.
Sairaus tai häiriö voi olla syynä siihen.
Kyllä tämä jatkuva tekosyiden keksiminen ja selittely vie pohjaa hyvältä vanhemmuudelta…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kun Ap joku esittää sulle jotain ratkaisua etsiä/ lähestyä lastasi, keksit siihen jonkun tekosyyn miksi ei = vuorovaikutuksen ongelma
Syy miksi ette ole yhteyksissä.
Mitäs kiireitä teillä miehesi kanssa oli lasten nuoruudessa..? Kunnallis politiikkaa vai? 🤭
No minusta ap on saanut liikaa lokaa niskaansa täällä. Kyllä tyttäressäkin jotain vikaa täytyy olla jos ei uskalla seurustelukumppaniansa vuosien seurustelun jälkeen tuoda esiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen on vastuussa omista ihmissuhteistaan.
Metsään on menty jo vuosia sitten. Ikävää että asiat tulevat sinulle ilmi vasta tässä vaiheessa.
No henkilökohtaisesti en näe että olisimme niin huonoja vanhempia mitä tässä ketjussa saa lukea
ap
Vai niin. No et sitten taida olla se penaalin terävin kynä ainakaan, jos et vieläkään näe miten pahasti on tullut asiat ryssittyä. Ehkä parempikin ettet edes yritä etsiä tyttöä käsiisi, kun et edes näytä ymmärtävän omaa osuuttasi tilanteeseen. Luultavasti satuttaisit häntä vaan entistä pahemmin koska edellenkään et osaisi tukea häntä, vaan ainoastaan yrittäisit puhdistaa omaa mainettasi äitinä.
miksi kutsua jotain seko pää alkista pilaamaan häitä. tämä on hyvinkin totuutta monissakin suomi perheissä. SAA HÄVETÄ ALKKIS MUTSIA. erot ovat aina miehen vika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itsekkään automaattisesti syyttäisi vanhempia siitä että lapset etääntyvät. Usein lapset etääntyvät koska eivät koe oloaan mukavaksi/tervetulleeksi/hyväksytyksi vanhempiensa kanssa, mutta näin ei kuitenkaan aina ole. Itse en ole juuri ollut isäni kanssa tekemisissä viimeisten vuosien aikana, mutten voi sanoa että isässäni olisi mitään vikaa tai hän olisi minua huonosti kohdellut. Kaikinpuolin loistava isä. Sain aina tarvittaessa tukea tai apua häneltä, lisäksi hän on ollut oikein pidetty niin minun ja sisarusteni välillä kuin myös meidän ystävien keskuudessa. Miksen sitten ole isäni kanssa juurikaan tekemisissä? Aikuisiällä olen kokenut monen monta haastetta jotka silloin uuvuttivat minua pahasti ja näiden asioiden kanssa "painiminen" vei lähen kaikki voimavarani. Eli tässä tapauksessa minä olen se itsekäs ihminen joka jätti pitämättä yhteyttä isääni, enkä tukeutunut häneen vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Ei liity ap:n tarinaan sinällään mitenkään,mutta syy ei aina ole vanhemmissa.
Ei sen tarvitse mitään merkitä, minulla on tyttäreeni erittäin hyvät välit, mutta ei minuakaan häihin kutsuttu ja edelleen olemme hyvissä väleissä. Monesti ihmiset tekevät ns. kärpäsestä härkäsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuliko kenellekään mieleen, että se mies on ehkä tarkoituksella halunnut etäännyttää ap:n tyttären lapsuudenperheestä? Narsistit toimivat usein noin. Muut ihmissuhteet katkotaan ja puoliso (tässä tapauksessa ap:n tytär) jää täysin vaille turvaverkkoja. Outoa tuo muuttokin yks kaks.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ollut lapsen tilinumeroa? Lapsen kaverin numeroa?
Ei
ap
Aivan satavarmasti olisit saanut yhteystiedot selvitettyä, jos olisit oikeasti halunnut.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta saa käsittääkseni Suomessa asuvien ihmisten yhteystiedot selville. Muutama vuosi sitten etsin vanhan ystävän yhteystietoja ja sain ne Väestörekisterikeskuksen nettipalvelusta. Taisi maksaa euron tai pari tämä tiedonsaanti.
Kertoo enemmän ap:sta kuin tyttärestä, kun jäi ilman kutsua
En ole ollut täydellinen äiti. Yksinhuoltajuus vei voimavarat, yksinäisyys ja köyhyys. Ponnistelin eteenpäin että taloudellinen tilanteemme paranisi. Lapsi oli haastava jo heti synnyttyään, nykyään ajattelen että hän oli erityisherkkä. Lapsen isä oli kuvioissa lapsen kanssa, mutta on henkisesti kaikkea muuta kuin luotettava aikuinen.
Yhdessä vaiheessa välit lapseen olivat erittäin huonot, hän ei juuri halunnut tavata/olla yhteyksissä. Roikuin kuitenkin hänen elämässään, en antanut kadota. Olen pyytänyt anteeksi, että olen ollut huono äiti. Vieläkin kommunukoimme eri tavoin, hän loukkaantuu todella helposti, vaikka en tarkoita mitään pahaa. Tuen niin paljon kuin pystyn ja yritän keskustella siten, ettei hän koe sitä epämieluisana. Olen kait ollut kova ja vaativa vanhempi, sillä hän usein kertoo, että kuulee sanani ettei mukamas riitä. Olen sanonut, että riittää aina ja välitän sekä rakastan. Ehkä minulla oli pelko ettemme selviä, että luhistun taakkani alla ja putoan yhteiskunnasta, siksi oli pärjättävä ja opetettava lapsikin pärjäämään.
Hän on nyt aikuinen mutta olemme tekemisissä, soitetaan ja nähdään suht säännöllisesti. Yritä ap rakentaa siltaa lapseesi, se ei ole välttämättä helppoa, mutta yritä!
Minulla ja miehellä naimisiinmeno venyi ja yksi syy oli se, että en halunnut äitiäni häihini. Päätettiin sitten mennä vihille ihan kahdestaan ja se oli ihan paras päätös. Vanhemmista ja heidän käytöksestään minua kohtaan riittäisi juttua, mutta yhden esimerkin kerron.
Kun me mentiin kihloihin reissussa ollessamme, soitin siitä äidille. Äiti kysyi "oletko varma, mitä olet mennyt tekemään". Ei onnitellut ennen kuin kysyin, että etkö aio edes onnitella. Me oltiin oltu vuosia yhdessä, ostettu yhteinen asunto ja kumpikin oli vakitöissä. Äiti vaan oli päättänyt inhota minun miestä heti alusta alkaen ja kertoi sen monin sanoin miehelle suoraan liki ensitapaamisella.
Minä en kutsuisi narsistista "isää" omiin häihini, koska en halua sinne mitään teatteria, en manipuloivaa ihmistä pilaamaan fiilistä, eikä sinne ole mitään asiaa sellaisella joka on tuottanut elämääni surua, pelkoa ja ahdistusta, rikkonut perheeni, uhannut minua väkivallalla, pahoinpidellyt minua ja lemmikkiäni, hylännyt omat lapsensa ja yhä edelleen pitää yllä teatteria että hän olisi hyvä isä. Eikä ymmärrä siitä sitoutumisesta ja uskollisuudesta mitään, mihin naimisiinmennessä lupaudutaan. Hän ei tule ikinä näkemään lapsenlapsiaan.
Alue: Aihe vapaa