Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia nähdä kumppani välillä rumana?
30.06.2021 |
Ensinäkemältä ihastuin mieheni ulkonäköön. Ei ole yleisellä tasolla mikään miesmalli mutta sanoisinko keskivertoa paremmannäköinen. Makukysymyt toki. Suhteen alussa muutama kaveri vitsaili että onkohan ihan tasoiseni että olisit saanut komeammankin. Ehkä tämäkin osaltaan vaikuttaa asiaan vaikkei tietenkään pitäisi?
Ongelma on se että mulla on kauheita omantunnontuskia ja epäröintiä sillä yleensä näen mieheni komeana ja hänen ulkonäkönsä sytyttää minua. Mutta jostain syystä kun tekee tiettyjä ilmeitä tai eleitä niin katson välillä häntä jopa inhotusta tuntien ja mietin että saisinko paremmankin. Onko tämä.normaalia?
Tiedän että kuulostan kauhealta ja tiedän että kaikissa on virheitä, tottakai itsekin näytän varmasti rumalta joissain tilanteissa. Ja tiedän ettei hyvä suhde perustu ulkonäköön. Häiritsee vain tämä oma ailahtelevaisuus.
Näettekö te oman kumppaninne aina yhtä viehättävänä?
Ne jotka ei kestä näin pinnallista aihetta voivat ystävällisesti jättää kommentoimatta kokonaan.
Kommentit (54)
On. Ihan normaali ihminen näyttää jotenkin rumalta joskus.
Kyse voi olla jostain ihan pienestä, vaikka nauraessaan nostaa huulta oudosti ja näyttää jotenkin pilkalliselta. Tai ähöttää jotenkin oudosti niska kenossa.
Ei se rakkauskaan rumasta kaunista tee, vaikka saattaa vähän hämärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmistä josta välittää erittäin paljon, jota rakasta syvästi, ei koskaan näe ulkonäöltään rumana.
Siitä ihmisestä näkee kaiken sen kokonaisuuden, minkä takia hänestä niin paljon välittää ja jonka takia häntä haluaa rakastaa. Ja haluaa hänelle aina pelkkää hyvää.
Kannattaa myös muistaa, että henkinen rumuus on se, joka ensimmäisenä rikkoo parisuhteen ja lopettaa välittämisen ja syvän tunteen.
Älä viitsi olla näin tavattoman sievistelvä ja "hyvä" ihminen. Kumppani vanhenee, rypistyy ja lössähtää kuten itsekin, ja rakkautta on se että kuitenkin viihtyy yhdessä vaikka tiedostaa tämän.
Minusta on luonnotonta tuntea koko ajan pelkkiä hyviä tunteita, ja ihminen joka ei tajua että jokainen tuntee myös niin rumia ja ikäviä tunteita on valehtelija ja nostaa itsensä muiden yläpuolelle.
Ap voisi sanoa ongelmastaan miehelle ja katsoa miten tämä reagoi asiaan. Hän voisi kertoa kuinka ei vois sietää miehen ilmeitä ja eleitä, kuinka ihan inhoaa tätä ja kuinka miettii, että voisi saada paremmankin.
Ap kirjoitti: "Mutta jostain syystä kun tekee tiettyjä ilmeitä tai eleitä niin katson välillä häntä jopa inhotusta tuntien ja mietin että saisinko paremmankin."
Mitä mies sanoisi? Kävisikö asia aika paljonkin häiritsemään miestä? Luulisin niin.
Apua minkä viharyöpyn ap nyt sai niskaansa!
Minä ainakin myönnän että joskus oma lapsikin näyttää ällöttävältä ketsupit poskilla ja rään roikkuessa nenästä, mutta nämä on sellaisia päänsisäisiä ajatuksia joita ei tietenkään kenellekään sanota ja ne tuntuu itsestäkin todella vääriltä. Vaikkei pinnallinen olisikaan tai ulkonäkökeskeinen, niin kyllä, on aivan normaalia että joskus mielessä vilahtaa tuollaisia "rumiakin" ajatuksia. Omaankin ulkonäköön olen tyytyväinen ja pidän itseäni pääosin kauniina mutta on niitä päiviä kun katsoo peiliin ja ajattelee että hyi hitto minkä näköinen olen.
Mutta ihan luonnollista on ellei kyse ole siitä että miehen katsominen saa jatkuvasti jotain inhontunteita aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmistä josta välittää erittäin paljon, jota rakasta syvästi, ei koskaan näe ulkonäöltään rumana.
Siitä ihmisestä näkee kaiken sen kokonaisuuden, minkä takia hänestä niin paljon välittää ja jonka takia häntä haluaa rakastaa. Ja haluaa hänelle aina pelkkää hyvää.
Kannattaa myös muistaa, että henkinen rumuus on se, joka ensimmäisenä rikkoo parisuhteen ja lopettaa välittämisen ja syvän tunteen.
Älä viitsi olla näin tavattoman sievistelvä ja "hyvä" ihminen. Kumppani vanhenee, rypistyy ja lössähtää kuten itsekin, ja rakkautta on se että kuitenkin viihtyy yhdessä vaikka tiedostaa tämän.
Minusta on luonnotonta tuntea koko ajan pelkkiä hyviä tunteita, ja ihminen joka ei tajua että jokainen tuntee myös niin rumia ja ikäviä tunteita on valehtelija ja nostaa itsensä muiden yläpuolelle.
Ap voisi sanoa ongelmastaan miehelle ja katsoa miten tämä reagoi asiaan. Hän voisi kertoa kuinka ei vois sietää miehen ilmeitä ja eleitä, kuinka ihan inhoaa tätä ja kuinka miettii, että voisi saada paremmankin.
Ap kirjoitti: "Mutta jostain syystä kun tekee tiettyjä ilmeitä tai eleitä niin katson välillä häntä jopa inhotusta tuntien ja mietin että saisinko paremmankin."
Mitä mies sanoisi? Kävisikö asia aika paljonkin häiritsemään miestä? Luulisin niin.
Mitä ihmettä selität????
huh huh tata kommentointia.
jos vastaan kysymykseen niin minusta on ihan Ok nahda kumppani joskus rumana, se on vaan realismia eika vahenna rakkautta. Ma olen ollut 30 vuotta mieheni kanssa ja joskus se on musta tosi arsyttava, tyhma, saamaton, ruma, sen hiki haisee pahalta jne. Ja tama tosiaasia ei muuta sita etta me ollaan ihan lyomaton pari jota mikaan tuuli ei ole kaatanut. Mulla on monta lasta joita kaikkia rakastan niin etta kipeeta tekee mutta joskus nekin voi nayttaa mun silmaan vahemman kauniilta ja niilla voi olla tyhmat jutut. Ambivalessi kuuluu kaikkiin terveisiin ihmissuhteisiin.
eli onnittelut, olet normaali ihminen !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmistä josta välittää erittäin paljon, jota rakasta syvästi, ei koskaan näe ulkonäöltään rumana.
Siitä ihmisestä näkee kaiken sen kokonaisuuden, minkä takia hänestä niin paljon välittää ja jonka takia häntä haluaa rakastaa. Ja haluaa hänelle aina pelkkää hyvää.
Kannattaa myös muistaa, että henkinen rumuus on se, joka ensimmäisenä rikkoo parisuhteen ja lopettaa välittämisen ja syvän tunteen.
Älä viitsi olla näin tavattoman sievistelvä ja "hyvä" ihminen. Kumppani vanhenee, rypistyy ja lössähtää kuten itsekin, ja rakkautta on se että kuitenkin viihtyy yhdessä vaikka tiedostaa tämän.
Minusta on luonnotonta tuntea koko ajan pelkkiä hyviä tunteita, ja ihminen joka ei tajua että jokainen tuntee myös niin rumia ja ikäviä tunteita on valehtelija ja nostaa itsensä muiden yläpuolelle.
Ap voisi sanoa ongelmastaan miehelle ja katsoa miten tämä reagoi asiaan. Hän voisi kertoa kuinka ei vois sietää miehen ilmeitä ja eleitä, kuinka ihan inhoaa tätä ja kuinka miettii, että voisi saada paremmankin.
Ap kirjoitti: "Mutta jostain syystä kun tekee tiettyjä ilmeitä tai eleitä niin katson välillä häntä jopa inhotusta tuntien ja mietin että saisinko paremmankin."
Mitä mies sanoisi? Kävisikö asia aika paljonkin häiritsemään miestä? Luulisin niin.
Käännetäänpä toisinpäin, eli ap:n mies sanoisi ap:lle että inhoaa tämän ilmeitä ja eleitä ja miettii, voisiko saada paremman. Miltä tuntuisi? Olisiko olo sen jälkeen ihana ja upea, kaunis ja varma?
Vierailija kirjoitti:
huh huh tata kommentointia.
jos vastaan kysymykseen niin minusta on ihan Ok nahda kumppani joskus rumana, se on vaan realismia eika vahenna rakkautta. Ma olen ollut 30 vuotta mieheni kanssa ja joskus se on musta tosi arsyttava, tyhma, saamaton, ruma, sen hiki haisee pahalta jne. Ja tama tosiaasia ei muuta sita etta me ollaan ihan lyomaton pari jota mikaan tuuli ei ole kaatanut. Mulla on monta lasta joita kaikkia rakastan niin etta kipeeta tekee mutta joskus nekin voi nayttaa mun silmaan vahemman kauniilta ja niilla voi olla tyhmat jutut. Ambivalessi kuuluu kaikkiin terveisiin ihmissuhteisiin.
eli onnittelut, olet normaali ihminen !
Olen ollut mieheni kanssa vain 25 vuotta ja hänen hikensä haisee hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti miehesi vaihtaa ihanampaan naiseen, sellaiseen aidosti kauniiseen.
Sano nyt vielä että Sisäisesti Kauniiseen niin käyn oksentamassa. t. eri
Heh hee. Kusipäiden kuningatar postasi viestinsä ketjuun.
Kuten viestistäsi jo näkyykin, Luoja unohti antaa sulle aivot, kun sinut tähän maailmaan loi.
Kaikille olis parempi, ellet olis syntynyt ollenkaan.
Mitä mieltä olet, osoittaako oma viestisi sitä sisäistä kauneutta? Toivot, että toinen ei olisi ikinä syntynytkään, yhden kommentin takia joka ei nyt niin ihmeellinen ollut.
Joidenkuiden käsitys oikeudesta ja kohtuudesta vetää kyllä hiljaiseksi
Eri
Vierailija kirjoitti:
huh huh tata kommentointia.
jos vastaan kysymykseen niin minusta on ihan Ok nahda kumppani joskus rumana, se on vaan realismia eika vahenna rakkautta. Ma olen ollut 30 vuotta mieheni kanssa ja joskus se on musta tosi arsyttava, tyhma, saamaton, ruma, sen hiki haisee pahalta jne. Ja tama tosiaasia ei muuta sita etta me ollaan ihan lyomaton pari jota mikaan tuuli ei ole kaatanut. Mulla on monta lasta joita kaikkia rakastan niin etta kipeeta tekee mutta joskus nekin voi nayttaa mun silmaan vahemman kauniilta ja niilla voi olla tyhmat jutut. Ambivalessi kuuluu kaikkiin terveisiin ihmissuhteisiin.
eli onnittelut, olet normaali ihminen !
Kiitos, tästä ja monesta muusta kommentista tuli helpottunut ole. Ei tosiaan ole kyse siitä että olisin jatkuvasti syynäämässä mieheni ulkonäköä ja miettisin että hän on epäviehättävä. Kiva kuulla etten ole ainoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
huh huh tata kommentointia.
jos vastaan kysymykseen niin minusta on ihan Ok nahda kumppani joskus rumana, se on vaan realismia eika vahenna rakkautta. Ma olen ollut 30 vuotta mieheni kanssa ja joskus se on musta tosi arsyttava, tyhma, saamaton, ruma, sen hiki haisee pahalta jne. Ja tama tosiaasia ei muuta sita etta me ollaan ihan lyomaton pari jota mikaan tuuli ei ole kaatanut. Mulla on monta lasta joita kaikkia rakastan niin etta kipeeta tekee mutta joskus nekin voi nayttaa mun silmaan vahemman kauniilta ja niilla voi olla tyhmat jutut. Ambivalessi kuuluu kaikkiin terveisiin ihmissuhteisiin.
eli onnittelut, olet normaali ihminen !
Kiitos, tästä ja monesta muusta kommentista tuli helpottunut ole. Ei tosiaan ole kyse siitä että olisin jatkuvasti syynäämässä mieheni ulkonäköä ja miettisin että hän on epäviehättävä. Kiva kuulla etten ole ainoa
AP siis tässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmistä josta välittää erittäin paljon, jota rakasta syvästi, ei koskaan näe ulkonäöltään rumana.
Siitä ihmisestä näkee kaiken sen kokonaisuuden, minkä takia hänestä niin paljon välittää ja jonka takia häntä haluaa rakastaa. Ja haluaa hänelle aina pelkkää hyvää.
Kannattaa myös muistaa, että henkinen rumuus on se, joka ensimmäisenä rikkoo parisuhteen ja lopettaa välittämisen ja syvän tunteen.
Älä viitsi olla näin tavattoman sievistelvä ja "hyvä" ihminen. Kumppani vanhenee, rypistyy ja lössähtää kuten itsekin, ja rakkautta on se että kuitenkin viihtyy yhdessä vaikka tiedostaa tämän.
Minusta on luonnotonta tuntea koko ajan pelkkiä hyviä tunteita, ja ihminen joka ei tajua että jokainen tuntee myös niin rumia ja ikäviä tunteita on valehtelija ja nostaa itsensä muiden yläpuolelle.
Ap voisi sanoa ongelmastaan miehelle ja katsoa miten tämä reagoi asiaan. Hän voisi kertoa kuinka ei vois sietää miehen ilmeitä ja eleitä, kuinka ihan inhoaa tätä ja kuinka miettii, että voisi saada paremmankin.
Ap kirjoitti: "Mutta jostain syystä kun tekee tiettyjä ilmeitä tai eleitä niin katson välillä häntä jopa inhotusta tuntien ja mietin että saisinko paremmankin."
Mitä mies sanoisi? Kävisikö asia aika paljonkin häiritsemään miestä? Luulisin niin.
Käännetäänpä toisinpäin, eli ap:n mies sanoisi ap:lle että inhoaa tämän ilmeitä ja eleitä ja miettii, voisiko saada paremman. Miltä tuntuisi? Olisiko olo sen jälkeen ihana ja upea, kaunis ja varma?
Tässähän nimenomaan oli kyse sellaisista ajatuksista joita ei sanota ääneen? Tottakai mieli pahoittuisi toisella. Mutta nuo ovat TUNTEMUKSIA, eihän niille mitään voi. Vähän sama kuin jos näkee kadulla vaikka tosi hyvännäköisen vastakkaisen sukupuolen edustajan niin ethän sinä sitä riennä kotiin kertomaan kumppanille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kävi noin kuin ap kuvaa kaikkien muiden miesten kohdalla, paitsi sen yhden Oikean kohdalla, jonka näen edelleen ihanan näköisenä vielä näin keski-ikäisenäkin. Eli mielestäni se, ett näkee miehen välillä inhottavana, kertoo, että mies ei ole Se Oikea.
Ap, jos koet, että olisi ok, jos miehesi tuntee samoin välillä ja ajattelee sinusta samoin toisinaan, ei ole mitään ongelmaa. Kuulostaa aika nuorelta ja jos kuuntelet kavereitasikin, et ole vielä nähnyt elämää. Ajan myötä tämäkin kysymys selkenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo on inhimillistä. Itsellekin on käynyt noin välillä, ja silti kuitenkin olen rakastunut ja pidän miestä hyvännäköisenä. Olen ajatellut niin, että tuollainen ohimenevä ajatus kuvastaa enemmän minun omia heikkouksiani. Varmasti mieskin välillä näkee minut ei-niin-viehättävässä valossa, mutta toivottavasti vain ohimenevästi. Ja en todellakaan halua tietää siitä mitään :)
Voisikohan olla samaa kuin minulla. Kotona opetettu aina että "omaa" vähätellään ja siihen suhtaudutaan erityisen kriittisesti. Tästä on jotenkin juontanut se, että omaa kumppania katsoo jotenkin todella kriittisesti ja hänessä näkee helposti virheitä. Mutta eron jälkeen komistuukin taas kummasti.
Kun olen tutustunut uuteen kumppaniin on hän ollut kertakaikkisen upea ilmestys ennen seurustelua mutta suhteen aikana alkaakin nähdä toisesta myös ne epätäydelliset puolet. Sellainen kuuluu ihmisyyteen.
Mitä tulee joihinkin tänne tulleisiin kommentteihin, niin jokainen ihminen ajattelee joskus jotakin vähemmän ylevää ja sellaista minkä ääneen sanominen loukkaisi toista. Jos kaikki ajatuksemme suurin kirjaimin seinälle kirjoitettaisiin niin että kuka tahansa voisi ne sieltä lukea, niin eiköhän jokainen meistä häpeästä punastuisi.
Toki kaikki asiat eivät ajatuksen tasollakaan ole terveitä ja joistakin ajatuksista on todellakin syytä huolestua, mutta se, että näkee kumppaninsa joskus epämiellyttävän näköisenä ei kyllä sellainen ajatus ole. Tietenkään tätä ei pidä mennä sille kumppanille sanomaan.
Sitä, ovatko tuollaiset ajatukset merkki siitä, että suhde ei kuitenkaan ole hyvä, on mahdotonta aloituksen perusteella sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos koet, että olisi ok, jos miehesi tuntee samoin välillä ja ajattelee sinusta samoin toisinaan, ei ole mitään ongelmaa. Kuulostaa aika nuorelta ja jos kuuntelet kavereitasikin, et ole vielä nähnyt elämää. Ajan myötä tämäkin kysymys selkenee.
On tietenkin ok ja oletankin että näin hän tekeekin. Mutta niinkuin joku sanoikin tuossa ylempänä niin nää on sellaisia asioita mitkä pidetään itsellä. En halua tietää kun hän minusta näin ajattelee saatika toisinpäin.
Ja edelleen, kuten jo useamman kerran sanoin niin pidän kyllä miestäni komeana ja saan kutkuttavia tunteita kun katsonkin häntä. Siksi ihmetyttää nämä harvinaiset hetket kun yhtäkkiä näenkin hänet ihan eri lasien läpi ja mietin mistä nämä kumpuaa. Samaa ollut aiemmissakin suhteissa, nykyinen suhde paras mitä ikinä ollut ja rakastan miestäni yli kaiken.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmistä josta välittää erittäin paljon, jota rakasta syvästi, ei koskaan näe ulkonäöltään rumana.
Siitä ihmisestä näkee kaiken sen kokonaisuuden, minkä takia hänestä niin paljon välittää ja jonka takia häntä haluaa rakastaa. Ja haluaa hänelle aina pelkkää hyvää.
Kannattaa myös muistaa, että henkinen rumuus on se, joka ensimmäisenä rikkoo parisuhteen ja lopettaa välittämisen ja syvän tunteen.
Älä viitsi olla näin tavattoman sievistelvä ja "hyvä" ihminen. Kumppani vanhenee, rypistyy ja lössähtää kuten itsekin, ja rakkautta on se että kuitenkin viihtyy yhdessä vaikka tiedostaa tämän.
Minusta on luonnotonta tuntea koko ajan pelkkiä hyviä tunteita, ja ihminen joka ei tajua että jokainen tuntee myös niin rumia ja ikäviä tunteita on valehtelija ja nostaa itsensä muiden yläpuolelle.
Ap voisi sanoa ongelmastaan miehelle ja katsoa miten tämä reagoi asiaan. Hän voisi kertoa kuinka ei vois sietää miehen ilmeitä ja eleitä, kuinka ihan inhoaa tätä ja kuinka miettii, että voisi saada paremmankin.
Ap kirjoitti: "Mutta jostain syystä kun tekee tiettyjä ilmeitä tai eleitä niin katson välillä häntä jopa inhotusta tuntien ja mietin että saisinko paremmankin."
Mitä mies sanoisi? Kävisikö asia aika paljonkin häiritsemään miestä? Luulisin niin.
Käännetäänpä toisinpäin, eli ap:n mies sanoisi ap:lle että inhoaa tämän ilmeitä ja eleitä ja miettii, voisiko saada paremman. Miltä tuntuisi? Olisiko olo sen jälkeen ihana ja upea, kaunis ja varma?
Tässähän nimenomaan oli kyse sellaisista ajatuksista joita ei sanota ääneen? Tottakai mieli pahoittuisi toisella. Mutta nuo ovat TUNTEMUKSIA, eihän niille mitään voi. Vähän sama kuin jos näkee kadulla vaikka tosi hyvännäköisen vastakkaisen sukupuolen edustajan niin ethän sinä sitä riennä kotiin kertomaan kumppanille?
Minä kyllä haluaisin tietää, jos kumppanini miettisi minusta samalla tavalla kuin ap. En haluaisi olla suhteessa ihmisen kanssa, joka pitää minua rumana. Saisi minun puolestani lähteä etsimään ihmistä, jota kohtaan ei vastaavia tunteita koe, sillä sellainenkin varmasti löytyy. Kun olen itse ollut ihastunut, en ole nähnyt toista missään tilanteessa rumana.
Kadulla vastaantuleva hyvännäköinen ihminen on täysin eri asia, ei sitä voi edes verrata tähän.
Vierailija kirjoitti:
Sinun rakkaushormonit on laskussa. Alat nähdä hänet niin kuin muutkin.
Tämän takia ei kannata sitoutua naiseen.
Ap:lla on nyt todellinen ongelma ja tuo suurimmaksi osaksi on kaunisteltua tekstiä. Jos hän tulee tänne valittamaan pitkät pätkät asiasta, niin asia todella vaivaa. Jos hän miettii ajatustensa takia jopa ammattilaista, niin asia on iso ongelma hänelle. Luetun ymmärtäminen...