Lue keskustelun säännöt.
Äkillinen ero, josta jättänyt osapuoli ei halua keskustella. Ajatuksia?
30.06.2021 |
Olen siis se jätetty. Syystä, että mies kuvittelee minun pettäneen häntä. En ole ikinä pettänyt mutta mies on epäillyt hyvin säännöllisesti minun pettäneen häntä milloin kenenkin kanssa. Eron syy ei kuitenkaan ole pointtini vaan se, millaiset ihmiset eivät halua puida lainkaan eron syitä ja ero tapahtuu silmänräpäyksessä ja saman vuorokauden aikana, jolloin on vannottu yhteenkuuluvuutta? Olimme pidempään kihloissa ja ikää molemmilla 40+.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistä se on sosiaalinenkin pettäminen.
Toisaalta, jos et ole missään vaiheessa luvannut ex-miehellesi, että et pidä yhteyttä miespuolisiin ystäviisi, et mielestäni ole pettänyt.
Ja kolmanneksi, jo ensimmäisen pettämisväitteen kohdalla teidän olisi pitänyt keskustella siitä, missä menee pettämisen rajat. Jos siinä ei olisi tullut selkeää yhteisymmärrystä, jonka pohjalta suhdetta jatketaan, olisi ero ollut paikallaan, jo silloin.
Sinusta on siis pettämistä, mikäli luottoystävänsä (samalla ex-kumppani sekä paras kaveri yli kymmenen vuoden ajan ilman seksiä) kanssa keskustelee ongelmistaan? Hyvää jatkoa vain sinullekin.
En ole, mutta joku muu voi olla. Olen sitä mieltä, että lähtökohtainen oletus on, että keskustelut kenen tahansa kanssa eivät ole pettämistä. Mutta jos on erikseen kumppanin kanssa sovittu, että tiettyjen henkilöiden kanssa ei olla tekemisissä, edes keskustellen, silloin niiden tiettyjen henkilöiden kanssa keskusteleminen on sosiaalista pettämistä. Mutta jos toinen vaatii tällaista sopimista, ja toinen ei ole siihen valmis, silloin ei kannata ryhtyä parisuhteeseen, tai jos sellaisessa jo on, silloin on aika erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämistä se on sosiaalinenkin pettäminen.
Toisaalta, jos et ole missään vaiheessa luvannut ex-miehellesi, että et pidä yhteyttä miespuolisiin ystäviisi, et mielestäni ole pettänyt.
Ja kolmanneksi, jo ensimmäisen pettämisväitteen kohdalla teidän olisi pitänyt keskustella siitä, missä menee pettämisen rajat. Jos siinä ei olisi tullut selkeää yhteisymmärrystä, jonka pohjalta suhdetta jatketaan, olisi ero ollut paikallaan, jo silloin.
Sinusta on siis pettämistä, mikäli luottoystävänsä (samalla ex-kumppani sekä paras kaveri yli kymmenen vuoden ajan ilman seksiä) kanssa keskustelee ongelmistaan? Hyvää jatkoa vain sinullekin.
Selittelyjä selittelyjä... olisit selitellyt aikanasi miehelle, ei av:n lukijoille.
Oikeasti, yrittäkää nyt hyvät ihmiset keskustella kumppanienne kanssa! Jos keskustelu ei onnistu, niin tuskinpa mikään muukaan onnistuu ja suhteen voi lopettaa. Asiaa on turha itkeä jälkeenpäin, jos ei itse kykene olemaan avoin.
Vastauksista päätellen ihme sekopäitä tämä palsta nykyään täynnä. Juu, ei miespuoliset ystävät tarkoita pettämistä, eikä sellaisen miehen kanssa kannata viettää hetkeäkään, joka ei sellaisia sallisi. Tai miten tahansa muutenkaan koittaisi rajoittaa elämääsi.
Jos on pitkä parisuhde takana ja kenties yhteisiä lapsiakin niin henkistä väkivaltaahan tuo on. Henkistä väkivaltaa ja toisen tietoista satuttamista joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksista päätellen ihme sekopäitä tämä palsta nykyään täynnä. Juu, ei miespuoliset ystävät tarkoita pettämistä, eikä sellaisen miehen kanssa kannata viettää hetkeäkään, joka ei sellaisia sallisi. Tai miten tahansa muutenkaan koittaisi rajoittaa elämääsi.
Tuskin olisin tälle pitkäaikaiselle ystävälleni erityisemmin tilanteessani edes avautunut ilman miesystäväni harjoittamaa sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Nälvimisen siedän mutten sitä, että tekemisiäni epäillään jatkuvasti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastauksista päätellen ihme sekopäitä tämä palsta nykyään täynnä. Juu, ei miespuoliset ystävät tarkoita pettämistä, eikä sellaisen miehen kanssa kannata viettää hetkeäkään, joka ei sellaisia sallisi. Tai miten tahansa muutenkaan koittaisi rajoittaa elämääsi.
Vastauksista päätellen täällä on yksi jos toinenkin kehottanut keskustelemaan ja pelaamaan avoimin kortein. Ap ei ole näin ilmeisesti tehnyt, vaan uhkaillut erolla ja muuta hyvin ikävää, joka ei terveeseen suhteeseen kuulu millään tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksista päätellen ihme sekopäitä tämä palsta nykyään täynnä. Juu, ei miespuoliset ystävät tarkoita pettämistä, eikä sellaisen miehen kanssa kannata viettää hetkeäkään, joka ei sellaisia sallisi. Tai miten tahansa muutenkaan koittaisi rajoittaa elämääsi.
Tuskin olisin tälle pitkäaikaiselle ystävälleni erityisemmin tilanteessani edes avautunut ilman miesystäväni harjoittamaa sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Nälvimisen siedän mutten sitä, että tekemisiäni epäillään jatkuvasti.
Ap
Hohhoijaa. Ja nyt haluaisit sitten mieheltä selityksen, miksi tämä jätti? Kaikki kotona???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin no, mikä nyt sitten kenellekin on "puskista". Pääasia ettei eroilmoitus tule oikeasti ihan salama kirkkaalta taivaalta -tyyppisesti.
Väärin.
On tapauksia joissa ainoa tapa lähteä turvallisesti on pako.
Suunnittele ja valmistele kaikki yksityiskohdat. Jos pelkäät, älä ole hetkeäkään yksin parisi kanssa eroilmoituksesi jälkeen. Ja sitten lähdet.
Piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksista päätellen ihme sekopäitä tämä palsta nykyään täynnä. Juu, ei miespuoliset ystävät tarkoita pettämistä, eikä sellaisen miehen kanssa kannata viettää hetkeäkään, joka ei sellaisia sallisi. Tai miten tahansa muutenkaan koittaisi rajoittaa elämääsi.
Tuskin olisin tälle pitkäaikaiselle ystävälleni erityisemmin tilanteessani edes avautunut ilman miesystäväni harjoittamaa sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Nälvimisen siedän mutten sitä, että tekemisiäni epäillään jatkuvasti.
Ap
Siedät nälvimisen? Ei kannattaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksista päätellen ihme sekopäitä tämä palsta nykyään täynnä. Juu, ei miespuoliset ystävät tarkoita pettämistä, eikä sellaisen miehen kanssa kannata viettää hetkeäkään, joka ei sellaisia sallisi. Tai miten tahansa muutenkaan koittaisi rajoittaa elämääsi.
Tuskin olisin tälle pitkäaikaiselle ystävälleni erityisemmin tilanteessani edes avautunut ilman miesystäväni harjoittamaa sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Nälvimisen siedän mutten sitä, että tekemisiäni epäillään jatkuvasti.
Ap
Siedät nälvimisen? Ei kannattaisi.
Samaa mietin. Nyt ap ryhdistäydy ja et mene enää huonoon suhteeseen. Olet mielummin yksin kuin siedät nälvimistä tai muuta ikävää.
Tarkoitatko AP keskustelulla sitä, että haluaisit oikeastaan vielä viimeisen kerran yrittää todistaa ex-miesystävällesi, ettet ole pettänyt ja saada hänet uskomaan se? Ikäänkuin saisit viimeisen sanan ja olisit oikeassa? Tiedän kyllä tunteen. Unohda koko juttu, pelkkää energiantuhlausta. Mies ei muutenkaan kuulosta miltään helmeltä, joten miksi enää vaivautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on pitkä parisuhde takana ja kenties yhteisiä lapsiakin niin henkistä väkivaltaahan tuo on. Henkistä väkivaltaa ja toisen tietoista satuttamista joka tapauksessa.
Niinhän se ap:n käytös onkin, henkistä väkivaltaa. Erolla uhkailu parisuhteessa on huono asia ja niin ei pitäisi tehdä.
Ymmärrän ihan hyvin, että suhteen alkuvaiheessa, kun oma paikka on vasta muodostumassa, se seurustelukumppanin ystävä voi tuntua epämukavalta. Ja sellainen todella jyrkkä suhtautuminen, että sinä olet hullu ja minä valitsen vapaasti ystäväni enkä niistä luovu -tykitys ei auta laukaisemaan tilannetta vaan heikentää uuden parin yhteyden syntymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tuossakin puolensa. Jos toinen osapuoli ei suostu kertomaan eron syytä, jätetyllä on silloin vapaus kertoa eron syyksi ihan mitä haluaa. Sehän ei ole jätetyn vika, jos hän sattuu arvaamaan väärin....
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ihan hyvin, että suhteen alkuvaiheessa, kun oma paikka on vasta muodostumassa, se seurustelukumppanin ystävä voi tuntua epämukavalta. Ja sellainen todella jyrkkä suhtautuminen, että sinä olet hullu ja minä valitsen vapaasti ystäväni enkä niistä luovu -tykitys ei auta laukaisemaan tilannetta vaan heikentää uuden parin yhteyden syntymistä.
Mutta joku voi ajatella, että jos toinen on jo alussa mustasukkainen, niin se vain pahenee ajan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on pitkä parisuhde takana ja kenties yhteisiä lapsiakin niin henkistä väkivaltaahan tuo on. Henkistä väkivaltaa ja toisen tietoista satuttamista joka tapauksessa.
Niinhän se ap:n käytös onkin, henkistä väkivaltaa. Erolla uhkailu parisuhteessa on huono asia ja niin ei pitäisi tehdä.
Ja sitten jos ei uhkaile erolla, vaan eroaa varoittamatta, niin sekin on varmaan henkistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
On tuossakin puolensa. Jos toinen osapuoli ei suostu kertomaan eron syytä, jätetyllä on silloin vapaus kertoa eron syyksi ihan mitä haluaa. Sehän ei ole jätetyn vika, jos hän sattuu arvaamaan väärin....
Miksi kaikella pitää löytyä syy? Helpottaako se jotenkin? Eikö ap voisi nyt vain kohauttaa harteitaan, pistää mahdollisen kihlasormuksen muistolaatikkoon ja jatkaa elämäänsä? Ei kukaan ole kiinnostunut eron syistä loppujen lopuksi, joten mitä sitä asiaa enempää miettimään? Ap on nyt vapaa, hön voi etsiä paremman ja terveemmän suhteen itselleen tai olla etsimättä ja parantaa oma päänsä ennen kuin yrittää uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tuossakin puolensa. Jos toinen osapuoli ei suostu kertomaan eron syytä, jätetyllä on silloin vapaus kertoa eron syyksi ihan mitä haluaa. Sehän ei ole jätetyn vika, jos hän sattuu arvaamaan väärin....
Miksi kaikella pitää löytyä syy? Helpottaako se jotenkin? Eikö ap voisi nyt vain kohauttaa harteitaan, pistää mahdollisen kihlasormuksen muistolaatikkoon ja jatkaa elämäänsä? Ei kukaan ole kiinnostunut eron syistä loppujen lopuksi, joten mitä sitä asiaa enempää miettimään? Ap on nyt vapaa, hön voi etsiä paremman ja terveemmän suhteen itselleen tai olla etsimättä ja parantaa oma päänsä ennen kuin yrittää uudelleen.
Tarkoitin, että jos joku ulkopuolinen kysyy, miksi erottiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ihan hyvin, että suhteen alkuvaiheessa, kun oma paikka on vasta muodostumassa, se seurustelukumppanin ystävä voi tuntua epämukavalta. Ja sellainen todella jyrkkä suhtautuminen, että sinä olet hullu ja minä valitsen vapaasti ystäväni enkä niistä luovu -tykitys ei auta laukaisemaan tilannetta vaan heikentää uuden parin yhteyden syntymistä.
Mutta joku voi ajatella, että jos toinen on jo alussa mustasukkainen, niin se vain pahenee ajan myötä.
Uusi suhde on aina riski, mutta jos sitä lähtee itsekin rakentamaan huonoilla aineksilla, pohjasta tulee sen mukainen. Itse suhtautuisin pitkämielisyydellä sekä olisin uuden kumppanini puolella kunnes todellisuus osoittaisi suhteen tulleensa tiensä päähän. Koska mikäli se olisi vain normaalia alkusuhteen epävarmuutta ja tilanteen haistelua, olisi sitten säästetty mahdollisuus hyvälle suhteelle puhtaana.
Ihmettelen kyllä mitä keskustelemista tuossa nyt pitäisi olla. Molemmat lähtee omille tahoilleen ja käsittelevät eroon liittyvät tunteet itse tykönään. Aina ei todellakaan ole hyväksi puida ja märehtiä asioita ja niiden syitä ylen määrin. Katse eteenpäin ap ja jos tuntuu että pitää jutella eron aiheuttamista tunteista, puhu vaikka luottoystävän kanssa mutta älä jumiudu märehtimään eroa!