Kertokaa millaista on työväenluokkainen elämänmeno?

Eli kaikki luokat elävät jotenkin vangitsevan kliseisesti, pitää ostaa huippumuotiauto, jos siihen on varaa ym., jotta muut eivät ihmettele. Vau.

Joku veti herneen nenään, toki ymmärrän että aloituksen tarkoitus lienee pilkata duunareita?

Mutta kyllä työväenluokka on Suomessakin, vaikka eri luokat sekoittuu usein ja on keskenään paljon tekemisissä. Jossain eri maassa ne on erottuneempia. Tuo palju pihalla, mies työmies ja vaimo lähäri oli aika osuva kuvaus. Samoin tuo parvekkeella tupakoiva siivooja. 

Kyllähän noita keksisi paljon lisää. Toisaalta miksi? 

Ei ole olemassa yhtä työväenluokkaista elämäntapaa. Minä ja useimmat tuttavani kuulumme työväenluokkaan ja meillä on hyvin paljon toisistaan poikkeavia elämäntapoja.

Luokkien väliset erot ja erilaiset statussymbolit ovat myös jatkuvassa muutoksessa. Omassa lapsuudessani työväenluokkaisuus tarkoitti mm. sitä, että kaikki piti tehdä itse. Äiti ompeli meille lapsille vaatteet, siivosi talon, sienesti ja marjasti, kutoi matot työväenopistolla. Minkään palveluiden ostaminen ei tullut kyseeseen. Keskiluokkaisissa kaveriperheissä kävi siivooja, marjat ostettiin valmiiksi poimittuina ja matot olivat plyysiä. Äitini suku on työväenluokkaista, isän puolelta ylempää keskiluokkaa. Työväenluokkainen mummoni oli hirveän kova työihminen: ompeli, säilöi, hillosi, viljeli palstaa ja käytti kaiken vapaa-ajan johonkin tuottavaan. Muistan hänet aina kuraiset kumisaappaat jalassa, huivi päässä, iho auringossa paahtuneena kitkemässä kasvimaata tai niittämässä kesämökin pihaa viikatteella. 

Toisella mummollani oli korkeakorkoiset "kotitossut", joilla ei tosiaankaan imuroitu tai tehty muitakaan kotiaskareita. Hän kulki aina korkeissa koroissa, eikä edes pysynyt pystyssä matalakantaisilla kengillä tai herra paratkoon sukkasillaan. Hänellä kävi siivooja, hieroja ja kampaaja kotona. Hänen kätensä olivat hoidetut ja kynnet lakatut, toisella mummollani oli aina työn kovettamat ja halkeilleet kädet. Työväenluokkaisen mummon elämä oli jatkuvaa työn tekemistä ja parempaa kohti pyrkimistä, toinen mummoni osasi nauttia vapaa-ajasta ihan vain konvehteja syöden ja kahvia juoden. Hän meni kesämökille istuskelemaan auringossa ja juomaan pihakahveja, toinen mummoni teki omalla mökillään pihahommia tai leikkasi matonkuteita aamusta iltaan.

Seitsemältä töihin ja neljältä kotiin. Se on sellainen työmiehen maanantai.

Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan. Se on sellainen työmiehen lauantai.

Vierailija kirjoitti:

Jos elät palkkatuloilla, niin kuulut työväenluokkaan.

Jep. Vaikka olisit kuinka korkeakoulut käynyt.

Meillä varmaan perus työväenluokkalaista elämää. Syödään kotiruokaa, joskus käydään ulkona syömässä. Paljuillaan ja saunotaan viikonloppuisin. Minä juon joskus viiniä, mies juo joskus olutta. Ei polteta, ei ole tatuointeja. Lapsi harrastaa kahta eri lajia. Joskus käydään kesäisin omalla mökillä joka on järven rannalla. Tavallista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Luokkien väliset erot ja erilaiset statussymbolit ovat myös jatkuvassa muutoksessa. Omassa lapsuudessani työväenluokkaisuus tarkoitti mm. sitä, että kaikki piti tehdä itse. Äiti ompeli meille lapsille vaatteet, siivosi talon, sienesti ja marjasti, kutoi matot työväenopistolla. Minkään palveluiden ostaminen ei tullut kyseeseen. Keskiluokkaisissa kaveriperheissä kävi siivooja, marjat ostettiin valmiiksi poimittuina ja matot olivat plyysiä. Äitini suku on työväenluokkaista, isän puolelta ylempää keskiluokkaa. Työväenluokkainen mummoni oli hirveän kova työihminen: ompeli, säilöi, hillosi, viljeli palstaa ja käytti kaiken vapaa-ajan johonkin tuottavaan. Muistan hänet aina kuraiset kumisaappaat jalassa, huivi päässä, iho auringossa paahtuneena kitkemässä kasvimaata tai niittämässä kesämökin pihaa viikatteella. 

Toisella mummollani oli korkeakorkoiset "kotitossut", joilla ei tosiaankaan imuroitu tai tehty muitakaan kotiaskareita. Hän kulki aina korkeissa koroissa, eikä edes pysynyt pystyssä matalakantaisilla kengillä tai herra paratkoon sukkasillaan. Hänellä kävi siivooja, hieroja ja kampaaja kotona. Hänen kätensä olivat hoidetut ja kynnet lakatut, toisella mummollani oli aina työn kovettamat ja halkeilleet kädet. Työväenluokkaisen mummon elämä oli jatkuvaa työn tekemistä ja parempaa kohti pyrkimistä, toinen mummoni osasi nauttia vapaa-ajasta ihan vain konvehteja syöden ja kahvia juoden. Hän meni kesämökille istuskelemaan auringossa ja juomaan pihakahveja, toinen mummoni teki omalla mökillään pihahommia tai leikkasi matonkuteita aamusta iltaan.

Muistan nuo kotitossut! Sellaiset oli kaikilla kotirouvilla mun kotikadulla lapsuudessa ja nuoruudessa 70-80-luvulla, niiden jalkaterien päällä oli sellainen hahtuvapallo. 

Hauska kuvaus. Mutta mun mutsi, joka on yläluokkaisesta perheestä ja oli uraäiti oli myös tuollainen työmyyrä kotona. Oli isot kasvimaat ja itse tekemistä arvostettiin. Opin kyllä tietämään, ettei kaupan tomaatit maistu samalta ja kasvisruoka on ihan parasta. 

Nuo naapurin kotirouvat muistutti enemmän toista mummoasi. He naukkailivat usein viiniä ja elivät ihan kivaa elämää noin lapsen silmin, paistoivat pullaa ja olivat kiinnostuneita päivän tapahtumista. Mun äiti ja isä tekivät molemmat pitkää päivää ja alaluokilla oli joskus pelottavaa, kun olin isossa talossa aivan yksin (itse olin sanonut, että lastenhoitajaa ei enää tarvita eli oma vika). Meillä oli atrium-talo, jossa oli paljon kattoikkunoita, varsinkin hämärän tultua pelkäsin, että joku vakoilee sieltä minua, katsoin yhden elokuvan joka oli liian pelottava sen ikäiselle. 

Kiinnostava ketju, seuraan.

Meidän perheessä tällainen ”cashed up bogan” -meininki: On pari mönkijää, hopeoitu haulikko, joka kesä uusi ja isompi trampoliini, 4-moottorinen kumivene järvellä.

Olin myös ensimmäisiä plasma-tv:n omistajia Suomessa, kalastan nyrkeillä (hakkaan fisuja Välimerellä sukelluksella), ja mulla on 33-senttinen jättikyrpä. Tosi juttu.

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä tällainen ”cashed up bogan” -meininki: On pari mönkijää, hopeoitu haulikko, joka kesä uusi ja isompi trampoliini, 4-moottorinen kumivene järvellä.

Olin myös ensimmäisiä plasma-tv:n omistajia Suomessa, kalastan nyrkeillä (hakkaan fisuja Välimerellä sukelluksella), ja mulla on 33-senttinen jättikyrpä. Tosi juttu.

Et kai ole mun mökkinaapuri. Pane sitä "musiikkia" pienemmälle kiitos.

Sosiaalisen nousun työväenluokkaan tehneenä korostaisin seuraavia. Kesälomat, joiden aikana ei tarvitse raataa. Lomarahat. Säännöllinen työaika joka ei veny ellei siitä makseta. Palkka, joka yleensä tulee ajallaan. Rennot viikonloput. Pekkaset. Työkaverit joilla ei ole noussut hattuun.

Keskiluokasta työväenluokan erottaa ensisijaisesti todellisuudentaju ja vapaus tietynlaisesta pätemisestä ja esittämisestä. Taloudellinen asema voi Suomessa olla käytännössä sama.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalisen nousun työväenluokkaan tehneenä korostaisin seuraavia. Kesälomat, joiden aikana ei tarvitse raataa. Lomarahat. Säännöllinen työaika joka ei veny ellei siitä makseta. Palkka, joka yleensä tulee ajallaan. Rennot viikonloput. Pekkaset. Työkaverit joilla ei ole noussut hattuun.

Keskiluokasta työväenluokan erottaa ensisijaisesti todellisuudentaju ja vapaus tietynlaisesta pätemisestä ja esittämisestä. Taloudellinen asema voi Suomessa olla käytännössä sama.

Ei se keskiluokan päteminen tai esittäminen ole pätemistä tai esittämistä. Se on aidosti erilaisista jutuista tykkäämistä. Ei ne esitä tykkäävänsä ennemmin vaikka viulumusiikista kuin iskelmästä tai yritä päteä sillä koulutuksellaan. Ihmisten elämänarvot ja maut vain sattuvat eroamaan eri yhteiskuntaluokissa ja ne on kaikille ihan yhtä aitoja asioita. Otetaan vaikka ryyppääminen. Kaikissa yhteiskuntaluokissa ryypätään. Mutta siinä missä työväenluokka vetää salmarishotteja lonkeron kylkeen ja luukuttaa kovaa rokkia, istuu keskiluokka punkkupullojen kanssa pitkää iltaa puhumassa politiikkaa tai vaikkapa kirjallisuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalisen nousun työväenluokkaan tehneenä korostaisin seuraavia. Kesälomat, joiden aikana ei tarvitse raataa. Lomarahat. Säännöllinen työaika joka ei veny ellei siitä makseta. Palkka, joka yleensä tulee ajallaan. Rennot viikonloput. Pekkaset. Työkaverit joilla ei ole noussut hattuun.

Keskiluokasta työväenluokan erottaa ensisijaisesti todellisuudentaju ja vapaus tietynlaisesta pätemisestä ja esittämisestä. Taloudellinen asema voi Suomessa olla käytännössä sama.

Ei se keskiluokan päteminen tai esittäminen ole pätemistä tai esittämistä. Se on aidosti erilaisista jutuista tykkäämistä. Ei ne esitä tykkäävänsä ennemmin vaikka viulumusiikista kuin iskelmästä tai yritä päteä sillä koulutuksellaan. Ihmisten elämänarvot ja maut vain sattuvat eroamaan eri yhteiskuntaluokissa ja ne on kaikille ihan yhtä aitoja asioita. Otetaan vaikka ryyppääminen. Kaikissa yhteiskuntaluokissa ryypätään. Mutta siinä missä työväenluokka vetää salmarishotteja lonkeron kylkeen ja luukuttaa kovaa rokkia, istuu keskiluokka punkkupullojen kanssa pitkää iltaa puhumassa politiikkaa tai vaikkapa kirjallisuudesta. 

Totta. Toisessa ketjussa juuri puhuttiin samasta asiasta. Elämäntapa on hyvin erilainen eikä niistä pahimmillaan paljon yhteistä löydy, vaan toisen hyvä on toisen painajainen. Pidetään hyvä turvaetäisyys ja bassot pienemmälle.

Pienituloisena tykkään porukassa juoda punaviiniä, syödä karkarapuleipiä ja lausua runoja.

Välillä me katsellaan ikkunasta kun joku urheiluasuun pukeutunut läski yrittää epätoivoisesti hankkiutua eroon etätyön aherruksessa kertyneestä ihrasta. Eihän siitä mitään tule, mutta antaa toisen yrittää. Unelmia saa ja pitää olla.

Vierailija kirjoitti:

Kuulun itse työväenluokkaan. Harrastan erästä lajia jossa on myös yhteiskunnan todellista eliittiä. Kenraaleita, yritysjohtajia yms. Siellä on myös junnuja ja melkoisia elämäntapaihmisiä. Veikkaanpa ulkomailla seuratoiminta tapahtuvan oman yhteiskuntaluokan kesken.

Avomeripurjehdusta vai kilparatsastusta?

Keskioluen ja siiderin juonti, lähipubissa vierailu, tositv- ja urheiluohjelmien toljottaminen, einesten syönti. Huippuhetkiä Tallinnan-risteily ja Kanarian matka. Persujen äänestäminen ja typerä vouhkaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Minä. 58v siivooja, joka istun nyt vuokra-asuntoni parvekkeella tupakalla. Pieni palkka ja pieni lomaraha. Kesälomaa vietän, mutta ei ole varaa mihinkään lähteä. Syön tänään eilen tekemääni jauhelihakastiketta ja toivon että se riittää vielä huomiseksi. Ystäviä tulossa kahville ja katsoin että pakkasesta löytyi mustikoita, joten leivon tänään mustikkapiirakan. Kunhan nyt ensin saan siivouksen tehtyä loppuun. Aitoa duunarimeininkiä 😂

Tupakka pois niin on tilillä paljon rahaa vuoden päästä. Tämä puolivitsillä. Tiedän oikein hyvin, että duunarihommia ei oikein jaksa jos ei ole jotain kivaa just nyt.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntaluokka -mukaan työväenluokkaan kuuluvat pelkän peruskoulutuksen tai ammattikoulun käyneet, alempaan keskiluokkaan lukion ja ammattikorkeakoulun käyneet ja yläluokkaan yliopistotutkinnon suorittaneet. Yläluokka on sitten erikseen: yritysjohtajat, ministerit yms. 

Toisaalta luokitusta tehdään myös tulojen mukaan. No, mitenkähän sitäkin mitataan, kun suuri osa kansasta saa tulonsiirtoja toisilta veronmaksajilta.

Luotettavin mittari lienee mitata työ ja mihin luokkaan se kuuluu. Palkkahan kuitenkin määräytyy työn mukaan. Onko enää ammattikoulujakaan. Siivoojiakaan ei ole vaan joitakin laitoshuoltajia tms ;D

Vierailija kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntaluokka -mukaan työväenluokkaan kuuluvat pelkän peruskoulutuksen tai ammattikoulun käyneet, alempaan keskiluokkaan lukion ja ammattikorkeakoulun käyneet ja yläluokkaan yliopistotutkinnon suorittaneet. Yläluokka on sitten erikseen: yritysjohtajat, ministerit yms. 

Toisaalta luokitusta tehdään myös tulojen mukaan. No, mitenkähän sitäkin mitataan, kun suuri osa kansasta saa tulonsiirtoja toisilta veronmaksajilta.

Luotettavin mittari lienee mitata työ ja mihin luokkaan se kuuluu. Palkkahan kuitenkin määräytyy työn mukaan. Onko enää ammattikoulujakaan. Siivoojiakaan ei ole vaan joitakin laitoshuoltajia tms ;D

Tulot lasketaan tietenkin palkka- ja pääomatulojen muodossa. Mutta raha ei ratkaise. Tärkeintä on ihmisen itsensä tärkeänä pitämät asiat. Mitä arvostaa ja mitä painottaa. Toiselle se on kouluttautuminen ja toiselle taas sitten rento vapaa-aika vaikka autoja rassaten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntaluokka -mukaan työväenluokkaan kuuluvat pelkän peruskoulutuksen tai ammattikoulun käyneet, alempaan keskiluokkaan lukion ja ammattikorkeakoulun käyneet ja yläluokkaan yliopistotutkinnon suorittaneet. Yläluokka on sitten erikseen: yritysjohtajat, ministerit yms. 

Toisaalta luokitusta tehdään myös tulojen mukaan. No, mitenkähän sitäkin mitataan, kun suuri osa kansasta saa tulonsiirtoja toisilta veronmaksajilta.

Luotettavin mittari lienee mitata työ ja mihin luokkaan se kuuluu. Palkkahan kuitenkin määräytyy työn mukaan. Onko enää ammattikoulujakaan. Siivoojiakaan ei ole vaan joitakin laitoshuoltajia tms ;D

Tulot lasketaan tietenkin palkka- ja pääomatulojen muodossa. Mutta raha ei ratkaise. Tärkeintä on ihmisen itsensä tärkeänä pitämät asiat. Mitä arvostaa ja mitä painottaa. Toiselle se on kouluttautuminen ja toiselle taas sitten rento vapaa-aika vaikka autoja rassaten.

Ei yhteiskuntaluokkia kukaan itse itselleen määritä. Se on yhteiskuntatieteilijöiden työkalu.

Jokin aika sitten oli tästä Hesarissa juttua eli mikä kuuluu työväenluokkaisuuteen. Uudet televisiot, mönkkärit ja autot ovat tärkeitä ja osoittavat työväenluokassa statusta. Rahaa pitää käyttää ja näyttää toisin kuin ylemmissä yhteiskuntaluokissa.