Hesarissa juttu ihmisestä, jota ei kiinnosta ruoka. Kiinnostaako sinua ruoka?

Kun perhe on kotona, kokkaan kyllä hyvää ja terveellistä ruokaa ja syönkin sitä, mutta olen huomannut, että en oikeastaan viitsi itselleni kokata yksin ollessani. Voin ihan hyvin elää vaikka mikropuurolla ja voileivillä ja melonilla tai paistan vaikka kananmunan. En tiedä pitäisikö olla huolissaan. Valmiista einesruuista en pidä.

Kyllä ja ei. Arkena ruuan laitto ei kiinnosta lainkaan, jos se olisi minusta kiinni, söisin makaronimössöä tai jotain muuta yhtä tylsää ja yksinkertaista vaikka joka päivä. Viikonloppuna voi sitten vähän panostaa jos on aikaa. Miehelle ei moiset kelpaa, joten kun kumpikaan ei jaksa kokata, tilataan ravintolasta. Sen takia olenkin varmaan näin lihava.

Viikonloppuisin teen parempaa ruokaa, mutta arkena saatansyödä vaikka kaurapuuroa 5 päivää putkeen. Leivon ehkä tavallista enemmän kuitenkin(sitäkin teen viikonloppuisin).

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa. En voisi kuvitella itseäni syömässä eineksiä ja pikaruokaa.

En minäkään halua syödä kumpaakaan edellä mainituista. Siis lähinnä siksi koska ovat huonoa polttoainetta.

Einesten ja kotigourmetin välissä on olemassa myös kotona helposti suurissa erissä valmistetut brutaalin funktionaaliset ruoat.

Vierailija kirjoitti:

Inhoan kokkaamista. Luulen, että minulla on aika huono makuaisti, harvoin saan mitään wau-elämyksiä ruuasta vaikka söisin kehutussa ravintolassa. Syöminen on vähän sellainen välttämättömyys. En myöskään tajua herkuttelua. Miksi pitäisi syödä litra vaikkapa jäätelöä?

Siedän myös näläntunnetta hyvin. Ei minun tarvitse syödä, vaikka olisi nälkä. Ei vaikuta minuun juurikaan, jotkuthan on ihan raivona jos vähänkin nälättää.

Minulla tulee juuri tuollainen nälkäkiukku, kädet alkaa tärisemään ja tulee sokerihukka. Sitten alkaa heikottamaan, oksettaa ja saan migreenin. Samaa on ollut aina lapsesta saakka. Olen hoikka, bmi 19, joten ehkä minulla ei ole tarpeeksi vararavintoa nälän sietoon. En voisi kuvitellakaan olevani paastolla tai päästäväni elimistöä ketoosiin.

Ja juu, en välitä ruuasta, vaikka hyvistä mauista pidänkin. Ruoka on vain pakollinen paha ja olisin tyytyväinen jos pärjäisi harvemmalla syömisellä.

Syöminen on niin turhaa touhua ja ruuanlaitto ajanhaaskuuta. Kunpa keksittäisiin ruokapilleri ja riittäisi kun yhden sellaisen nappaisi päivässä.

Ruoka ei ole mielessä ja yksin ollessa syön vain jos on nälkä. Lapsien kanssa pidän huolen säännöllisestä rytmistä ja terveellisestä ruuasta. Joku kätevä ruokapilleri olisi kyllä hyvä kiireisinä päivinä. Kuitenkin pidän valtavasti hyvästä ruuasta jos sitä naamani eteen tulee. Käydään usein ravintolassa (tai siis nykyään tilataan kotiin) lähinnä miehen toiveesta. En vain osaa, enkä jaksa tehdä sellaista itse, koska ei yhtään kiinnosta. Lapsista vain yksi on kulinaristi, joka haluaisi mausteita ruokaansa, muille kelpaa yksinkertainen sapuska.

Ei, ei kiinnosta ruoka. Jos pärjäisi ilman syömistä, niin en varmaa söisi ollenkaan. Ei kiinnosta ruoanlaitto, ei ravintolat jne.

Mutta. Teen ruokaa, ja haluan että se on hyvänmakuistakin terveellisyyden lisäksi. Tosin voin syödä sitä samaa safkaa 3-4 päivää peräkkäin. Useammalla kerran päivässäkin vielä samaa safkaa.

Osaan kokata ja tykkään, haluan nopeasti valmista. En syö mikroaterioita enkä eineksiä.

Mutta ongelma on, että ehkä syön liian pieniä annoksia. Maha on tottunut pieneen ja alkaa ahdistaa isommat ruoat. Esim. mahtuu yksi voileipä, ei mielellään enempää. Oikeastaan en itse koe ongelmaa, mutta joku töissä joskus sanoi vihaisena ettei ainakaan hänen mahansa tule yhdestä jogurtista täyteen. No itsellä tulee. On ahdistavaa, kun mies suö paljon ja ahmii. Tulee yökkö olo jo katsomisesta. Sen takia jätän oman ruokani joskus kesken. Kouluaikana en pystynyt syömään ruokatunnilla, kun en pystynyt syömään melussa ja hössäkässä. Tykkään syödä rauhallisesti ja rauhassa.

Mielestäni ihmiset syö liikaa yleensä. Lihaa varsinkin, mutta leipää ja kaikkea pullamössöä. En puutu muiden syömiseen. Ajattelen tieteellisiä kokeita, joissa on osoitettu vähäisen syömisen olevan liitoksissa terveyteen ja elinikään. Samaten luonnon eläimiä ajattelen, miten vähän ne saavat ruokaa ( lihansyöjät ja sekasyöjät) ja silti pärjäävät. Sitten ajattelen prismoja ja täysiä ostoskärryjä täynnä lihaa ja lihavan ihmisen työntämässä niitä. Mielestäni elimistö voi parhaiten, kun se hyödyntää vähäisen ruoan kokonaan eikä se kerry rasvaksi. Kuin että Syö liikaa, lihoo ja on sairas. Lihavilla on usein vitamiini puutoksia. Mitä enemmän painaa, sen vähemmän ja laiskasti elimistö "viitsii" hyödyntää joka suupalan. Lisäksi lihavat eivät syö terveellisesti vaan paljon lihaa, eineksiä ja hiilareita. Vähän kasviksia.

Ruokateollisuus on koukuttanut ihmiset mausteilla syömään enemmän kuin tarvitsee ja ruokateollisuus rikastuu toisten ylipainolla.

Joillekin se on vain välttämättömyys hengissä pysymiseksi.

Kyllä kaikin tavoin!

Ruuanlaitto, esteettisyys, syöminen, terveellisyys ... En voisi syödä ruokaa pelkästään vatsan täytteeksi vaan siinä pitää olla myös "silmänruokaa" maun lisäksi. 

Meillä koko perhe on samanlaisia, tapaamme usein yhteisellä aterialla (nyk meitä on jo 20) ja syödessämme mietimme mitä herkkuja tehdään seuraavalla kerralla:D Sama ystäväperheiden kanssa, jokaisella on oma bravuuri mitä odotetaan koko vuosi. 

Ja me olemme kaikki laihoja - normaalipainoisia:)