Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Loukkaannuin terapeutilleni, mitä teen?
30.06.2014 |
No niin, täällä yksi hermoheikko mamma linjoilla. Kävin noin vuoden terapiassa itsemurha-ajatusten takia, mutta lopetin noin kuukausi sitten. Lopettamisen syy oli nimellisesti se, että asiat alkoivat mennä paremmin ja että minun oli vaikea keksiä puhuttavaa, mutta oikeasti suurin syy oli se, että loukkaannuin terapeuttini reaktiosta. Musta hän reagoi typerästi ja asiaankuulumattomalla tavalla, joka kaiken lisäksi muistutti mua muutamasta todella ikävästä hetkestä lapsuudessani. Nyt kuukausi on kulunut ja aluksi oloni oli todella hyvä, mutta nyt huomaan, että mun pitäisi vielä jatkaa terapiaa. En kuitenkaan mistään hinnasta haluaisi enää palata samalle terapeutille, vaikka kyllä pidin hänestä aika paljon aluksi. Jos löydän uuden terapeutin, onko se teidän mielestä ongelmallista? En tosiaankaan haluaisi puhua tuosta sattumuksesta edellisen terapeutin kanssa ja alkaa setviä sitä.
Kommentit (71)
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 10:48"]No siis puhuttiin miehistä ja sanoin, että haluan, että mies tekee aina aloitteen, että minä tavallani rohakisen miestä siihen, mutta haluan, että mies sitten tekee tai sanoo jotain. Hän sitten aika ivallisesti alkoi kysellä että "no MITEN teet sen aloitteen" ja tivasi sitä jotenkin aika ikävään tyyliin ja sanoi varmaan jotain "miten se äiti rohkaisee sitä pikkupoikaa" tms. Musta se oli täysin asiatonta ja mua alkoi itkettää siinä tilanteessa. Hän kai jotenkin kuvitteli, että haluan aina miehen tekevän nimenomaan seksissä aloitteen, vaikka tarkoitin vain suhteen alussa. Kyllä hän sitten heti lopetti, kun näki, että olin tosi pahoillani, mutta meni maku ihan kokonaan. Kyseessä siis miesterapeutti. Sitten puhuttiin mun miehestäni jotain ja hän sanoi "niin, sinun täytyy muistaa, ettet sinäkään näin miehen näkökulmasta ole täydellinen" tms. Okei, tiedän kyllä, mutta en kaipaa terapeuttiani kertomaan sitä minulle.
ap
[/quote]
Tuosta saa kyllä toisen kuvan. Hänhän kirjoittaa " sitten puhuttiin mun miestäni".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 11:02"]En kyllä oikein ymmärtänyt, mistä loukkaannuit tuossa. Miten ne ikävät lapsuusmuistosi liittyivät tilanteeseen? Minusta kuulostaa siltä, että ylireagoit. Kuulostaa myös siltä, että olet masentunut, masentuneena alkaa itkettää vähäisetkin asiat. Masentunut ihminen tulkitsee myös helposti muiden puheet negatiivisesti.
[/quote]
No kyllä mäkin olisin loukkaantunut enkä edes oo masentunut :D asiaton terapeutti.
No alkuun pakko sanoa että terapiassa on usein todella herkkänä ja saattaa reagoida tosi vahvasti toisen sanomisiin. Tuollaiset tilanteet olisi hyvä opetella käsittelemään siinä hetkessä, ei siis vain terapiassa vaan elämässä muutenkin.
En väitä etteikö olisi mahdollista että terapeutti olisi ollut ivallinen ja epäkunnioittava, valitettavasti niitäkin löytyy. Jos tuo terapeutti tuntui huonolta niin vaihda ihmeessä, mutta uuden kanssa aloittaessa voisi olla hyvä kertoa aiemmista ongelmista.
Mitä vitt... toihan kuulostaa ihsn yhdeltä taulapäältä jolla lakkasin just käymästä. Näitä provosoivia "asiantuntijoita" mahtuu maahamme.
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:09"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:05"]
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 11:37"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 11:30"]
Kuten sanoin, olen jo lopettanut terapian hänen kanssaan. Tietysti voisin aloittaa sen uudestaan, mutta en vaan halua. Kyse ei ollut vain siitä, että olisin tulkinnut hänen äänenpainojaan, vaan kyllä kyse oli ihan kokonaisesta oudosta keskustelusta. En osannut siinä tilanteessa reagoida kunnolla, koska toi oli niin outoa muutenkin, mutta olisi tietenkin pitänyt. Jos en olisi alkanut itkeä, musta tuntui siltä, että ei olisi puuttunut paljon, että terapeutti olisi suuttunut. Kun multa alkoi valua kyyneleitä, se jotenkin palautti hänet takaisin maan kamaralle ja tilanne rauhoittui. Ton jälkeen olin pitkään poissa muista syistä ja palattuani lopetin terapian.
ap
[/quote]
Sinä teet tässä ihan oikein. Älä mene sille terapeutille enää. Itsellä on kokemus omalääkäristä (nainen), joka kanssa kemiat ei yhtään kohdanneet. Mulla tuli vahva tunne, että se lekuri ei pitänyt minusta ihmisenä, ja itsekin inhosin sitä. Oli kylmä ja tyly täti. En ole kokemukseni kanssa yksin, koska kaverilla sama omalääkäri, ja hän koki asian samoin. Terapiassa en ole käynyt. Vaikka varmaan olisin terapian tarpeessa :)
11
[/quote]
Huvittavaa, että täällä kovimpaan ääneen neuvovat ne, jotka eivät ole päivääkään käyneet terapiassa. Itse olen käynyt neljällä eri terspeutilla. On kokemusta sekä miehistä että naisista, niin pari- kuin yksilöterapiasta. Oman kokemukseni pohjalta sanoisin, että terapiassa tulee vastaan samanlaisia tunteita ja tilanteita kuin oikeassakin elämässä. Voihan olla, että AP:n terapeutti oli asiaton. Emme voi tietää, kun emme olleet kuulemassa emmekä tunne kontekstia. Toisaalta voi olla, että AP loukkaantuu muutenkin helposti ja tulkitsi tästä syystä sekä masennuksensa takia terapeutin puheet ja tilanteen tunnelman negatiivisesti. Tällaisia väärinkäsityksiä sattuu arkielämässä tämän tästä. Näitä olen esim. työpaikan kahvipöydässä todistanut. Henkilö A loukkaantuu verisesti henkilölle B, eikä kukaan muu huomaa mitään. Muiden mielestä B on ollut aivan ystävällinen, eikä jälkeenpäin B itsekään tajunnut, että A oli loukkaantunut hänen puheistaan.
Terapian ero arkielämään on siinä, että siellä nämä tilanteet pitäisi purkaa. Pitäisi käydä läpi se, mitä terapeutti sanoi ja miksi se tuntui pahalta jne. Aina on se mahdollisuus, että on itse tulkinnut väärin. Minusta AP saattoi toimia tässä liian hätäisesti. Jos terapiasta on ollut apua, tämä yksittäinen tilanne olisi pitänyt selvittää terapeutin kanssa. Jos taas koko terapia on tuntunut hyödyttömältä ja terapeutti alusta asti väärältä, niin sittenhän sillä selvittämisellä ei ole niin väliä ja koko homman voi jättää siihen.
[/quote]
Ei minun ole ollut tarpeen käydä terapiassa erottaakseni asiattomat kommentit. Työskentelen itse myös alalla, jossa ammattimaisuus on avainasemassa.
11
[/quote]
Tällaiset kaikkitietävät ihmiset ovat sitten rasittavia. Et sinä voi tietää, oliko terapeutti asiaton vai ei, kun et ollut paikalla etkä tiedä tarkkaan, mitä puhuttiin, mitä oli puhuttu aikaisemmin, miltä terapeutti kuulosti jne. Sinulla on vain AP:n kuvaus tilanteesta. Tyhmää julistaa jotain vain sen perusteella.
[/quote]
Siis herranjumala.. Jos ap:n mielestä terapeutti oli asiaton, niin se silloin oli! Ei siihen nyt mitään todisteita tarvita! Kyllä pitää terapeutilla sitäpaitsi olla vähän sitä ihmistuntemusta että ymmärtää kuinka ihmisille puhutaan. Muuten on ihaaan väärällä alalla! Mun mielestä tuo nyt on asiatonta kenelle vaan mut toiset on herkempiä kuin toiset ja terapeutin tehtävä on huomata se eikä möläytellä asiattomuuksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:40"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:09"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:05"]
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 11:37"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 11:30"]
Kuten sanoin, olen jo lopettanut terapian hänen kanssaan. Tietysti voisin aloittaa sen uudestaan, mutta en vaan halua. Kyse ei ollut vain siitä, että olisin tulkinnut hänen äänenpainojaan, vaan kyllä kyse oli ihan kokonaisesta oudosta keskustelusta. En osannut siinä tilanteessa reagoida kunnolla, koska toi oli niin outoa muutenkin, mutta olisi tietenkin pitänyt. Jos en olisi alkanut itkeä, musta tuntui siltä, että ei olisi puuttunut paljon, että terapeutti olisi suuttunut. Kun multa alkoi valua kyyneleitä, se jotenkin palautti hänet takaisin maan kamaralle ja tilanne rauhoittui. Ton jälkeen olin pitkään poissa muista syistä ja palattuani lopetin terapian.
ap
[/quote]
Sinä teet tässä ihan oikein. Älä mene sille terapeutille enää. Itsellä on kokemus omalääkäristä (nainen), joka kanssa kemiat ei yhtään kohdanneet. Mulla tuli vahva tunne, että se lekuri ei pitänyt minusta ihmisenä, ja itsekin inhosin sitä. Oli kylmä ja tyly täti. En ole kokemukseni kanssa yksin, koska kaverilla sama omalääkäri, ja hän koki asian samoin. Terapiassa en ole käynyt. Vaikka varmaan olisin terapian tarpeessa :)
11
[/quote]
Huvittavaa, että täällä kovimpaan ääneen neuvovat ne, jotka eivät ole päivääkään käyneet terapiassa. Itse olen käynyt neljällä eri terspeutilla. On kokemusta sekä miehistä että naisista, niin pari- kuin yksilöterapiasta. Oman kokemukseni pohjalta sanoisin, että terapiassa tulee vastaan samanlaisia tunteita ja tilanteita kuin oikeassakin elämässä. Voihan olla, että AP:n terapeutti oli asiaton. Emme voi tietää, kun emme olleet kuulemassa emmekä tunne kontekstia. Toisaalta voi olla, että AP loukkaantuu muutenkin helposti ja tulkitsi tästä syystä sekä masennuksensa takia terapeutin puheet ja tilanteen tunnelman negatiivisesti. Tällaisia väärinkäsityksiä sattuu arkielämässä tämän tästä. Näitä olen esim. työpaikan kahvipöydässä todistanut. Henkilö A loukkaantuu verisesti henkilölle B, eikä kukaan muu huomaa mitään. Muiden mielestä B on ollut aivan ystävällinen, eikä jälkeenpäin B itsekään tajunnut, että A oli loukkaantunut hänen puheistaan.
Terapian ero arkielämään on siinä, että siellä nämä tilanteet pitäisi purkaa. Pitäisi käydä läpi se, mitä terapeutti sanoi ja miksi se tuntui pahalta jne. Aina on se mahdollisuus, että on itse tulkinnut väärin. Minusta AP saattoi toimia tässä liian hätäisesti. Jos terapiasta on ollut apua, tämä yksittäinen tilanne olisi pitänyt selvittää terapeutin kanssa. Jos taas koko terapia on tuntunut hyödyttömältä ja terapeutti alusta asti väärältä, niin sittenhän sillä selvittämisellä ei ole niin väliä ja koko homman voi jättää siihen.
[/quote]
Ei minun ole ollut tarpeen käydä terapiassa erottaakseni asiattomat kommentit. Työskentelen itse myös alalla, jossa ammattimaisuus on avainasemassa.
11
[/quote]
Tällaiset kaikkitietävät ihmiset ovat sitten rasittavia. Et sinä voi tietää, oliko terapeutti asiaton vai ei, kun et ollut paikalla etkä tiedä tarkkaan, mitä puhuttiin, mitä oli puhuttu aikaisemmin, miltä terapeutti kuulosti jne. Sinulla on vain AP:n kuvaus tilanteesta. Tyhmää julistaa jotain vain sen perusteella.
[/quote]
Tottakai terapeutin kuvaus olisi toisenlainen. Mitä väliä sillä on mitä hän tunsi. Nyt puhutaan ap:stä ja miten hän koki ja kuuli tilanteen. Ap kertoo varmasti niin rehellisesti kun osaa. Miksi meidän muiden pitäisi se kyseenalaistaa? 11 on oikeassa että kyllä ihmiset voivat erottaa asiattomia kommentteja ihan ilman terapia käyntejäkin. Kai se saattaa ärsyttää, jos itse on pistänyt paljon rahaa terapiaan ja muut kyseenalaistavat sekä terapeutit että terapian. Kuten minua ärsyttää se että et usko ap:n versiota asiasta. Ammattilaisetkin tekevät virheitä, oikeasti!
[/quote]
Joo joo, mutta AP kertoi käyneensä terapeutilla vuoden ajan. Ihmettelen vain sitä, miten tämä ivallisuus tai se, että terapeutti onkin huono, ei ole tullut aiemmin ilmi. Siksi tarjosin sitä vaihtoehtoa, että AP olisi vain ylitulkinnut keskustelun ja tilanteen. Minusta on hölmöä vetää johtopäätökset yhden keskustelun perusteella, jos muuten terapeutti on ollut ok ja terapiasta on ollut apua. Huono terapeutti tuntuu huonolta koko ajan, eikä terapiasta silloin tunne saavansa apua.
Kun kävin tutustumiskäynnillä terapeutillani, minulle painotettiin että jos potilas kokee ettei kemiat kohtaa tai kokee tulleensa väärinymmärretyksi niin terapia ei toimi tai se toimii huonosti.
Minun terapeuttini välillä yrittää saada selville mitä tarkoitan ja kuuntelee tarkoin kun selitän että tietäisi sitten mistä puhun, ei väkisin yritä saada sitä omaa ensimmäistä mielikuvaansa läpi vaikka aiheesta "haluan että mies tekee aloitteen suhteen alusta".
Kannattaa ehkä kuitenkin kirjoittaa kirje tuolle terapeutillesi, hyvä olisi jos päätät postittaa sen kirjeen mutta voit myös polttaa sen. Ja terapeutti vaihtoon. Sinulla on syy vaihtaa ja jos joku siitä alkaa urputtamaan niin hänellä ei ole siihen mitään oikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 10:31"]
Tarkoitan siis sitä, että kun kerran olin jo aloittanut hänen kanssaan, niin valuuko se työ nyt sitten kokonaan hukkaan? Ja kun tuo tapahtuma tavallaan myös soitti kelloja, niin olisiko kuitenkin vaan pitänyt ottaa asia esille (en siis todellakaan halua).
ap
[/quote]
Tehty työ ei valu hukkaan. Terapiassa on pitkälti kyse oman itseymmärryksesi kasvamisesta, ja toisen terapeutin kanssa työskentely voi tuoda siihen taas uusia näkökulmia. Sekä terapian etenemisen, oman vointisi ja terapiasuhteen kannalta loukkaavat tai itseä terapiasuhteessa vaivaavat asiat kannattaa kyllä ottaa esille ja käsitellä heti tuoreeltaan, jos vain suinkin kykenee.
Jos hakeudut uudelle terapeutille, jonkin aikaa kuluu luottamuksellisen suhteen rakentamisessa, etenkin tuollaisen loukkauksen jälkeen. Mutta ei työskentely kuitenkaan nollasta ala.
t. itsekin terapiatyötä tekevä
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 13:09"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:40"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:09"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 12:05"]
[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 11:37"][quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 11:30"]
Kuten sanoin, olen jo lopettanut terapian hänen kanssaan. Tietysti voisin aloittaa sen uudestaan, mutta en vaan halua. Kyse ei ollut vain siitä, että olisin tulkinnut hänen äänenpainojaan, vaan kyllä kyse oli ihan kokonaisesta oudosta keskustelusta. En osannut siinä tilanteessa reagoida kunnolla, koska toi oli niin outoa muutenkin, mutta olisi tietenkin pitänyt. Jos en olisi alkanut itkeä, musta tuntui siltä, että ei olisi puuttunut paljon, että terapeutti olisi suuttunut. Kun multa alkoi valua kyyneleitä, se jotenkin palautti hänet takaisin maan kamaralle ja tilanne rauhoittui. Ton jälkeen olin pitkään poissa muista syistä ja palattuani lopetin terapian.
ap
[/quote]
Sinä teet tässä ihan oikein. Älä mene sille terapeutille enää. Itsellä on kokemus omalääkäristä (nainen), joka kanssa kemiat ei yhtään kohdanneet. Mulla tuli vahva tunne, että se lekuri ei pitänyt minusta ihmisenä, ja itsekin inhosin sitä. Oli kylmä ja tyly täti. En ole kokemukseni kanssa yksin, koska kaverilla sama omalääkäri, ja hän koki asian samoin. Terapiassa en ole käynyt. Vaikka varmaan olisin terapian tarpeessa :)
11
[/quote]
Huvittavaa, että täällä kovimpaan ääneen neuvovat ne, jotka eivät ole päivääkään käyneet terapiassa. Itse olen käynyt neljällä eri terspeutilla. On kokemusta sekä miehistä että naisista, niin pari- kuin yksilöterapiasta. Oman kokemukseni pohjalta sanoisin, että terapiassa tulee vastaan samanlaisia tunteita ja tilanteita kuin oikeassakin elämässä. Voihan olla, että AP:n terapeutti oli asiaton. Emme voi tietää, kun emme olleet kuulemassa emmekä tunne kontekstia. Toisaalta voi olla, että AP loukkaantuu muutenkin helposti ja tulkitsi tästä syystä sekä masennuksensa takia terapeutin puheet ja tilanteen tunnelman negatiivisesti. Tällaisia väärinkäsityksiä sattuu arkielämässä tämän tästä. Näitä olen esim. työpaikan kahvipöydässä todistanut. Henkilö A loukkaantuu verisesti henkilölle B, eikä kukaan muu huomaa mitään. Muiden mielestä B on ollut aivan ystävällinen, eikä jälkeenpäin B itsekään tajunnut, että A oli loukkaantunut hänen puheistaan.
Terapian ero arkielämään on siinä, että siellä nämä tilanteet pitäisi purkaa. Pitäisi käydä läpi se, mitä terapeutti sanoi ja miksi se tuntui pahalta jne. Aina on se mahdollisuus, että on itse tulkinnut väärin. Minusta AP saattoi toimia tässä liian hätäisesti. Jos terapiasta on ollut apua, tämä yksittäinen tilanne olisi pitänyt selvittää terapeutin kanssa. Jos taas koko terapia on tuntunut hyödyttömältä ja terapeutti alusta asti väärältä, niin sittenhän sillä selvittämisellä ei ole niin väliä ja koko homman voi jättää siihen.
[/quote]
Ei minun ole ollut tarpeen käydä terapiassa erottaakseni asiattomat kommentit. Työskentelen itse myös alalla, jossa ammattimaisuus on avainasemassa.
11
[/quote]
Tällaiset kaikkitietävät ihmiset ovat sitten rasittavia. Et sinä voi tietää, oliko terapeutti asiaton vai ei, kun et ollut paikalla etkä tiedä tarkkaan, mitä puhuttiin, mitä oli puhuttu aikaisemmin, miltä terapeutti kuulosti jne. Sinulla on vain AP:n kuvaus tilanteesta. Tyhmää julistaa jotain vain sen perusteella.
[/quote]
Tottakai terapeutin kuvaus olisi toisenlainen. Mitä väliä sillä on mitä hän tunsi. Nyt puhutaan ap:stä ja miten hän koki ja kuuli tilanteen. Ap kertoo varmasti niin rehellisesti kun osaa. Miksi meidän muiden pitäisi se kyseenalaistaa? 11 on oikeassa että kyllä ihmiset voivat erottaa asiattomia kommentteja ihan ilman terapia käyntejäkin. Kai se saattaa ärsyttää, jos itse on pistänyt paljon rahaa terapiaan ja muut kyseenalaistavat sekä terapeutit että terapian. Kuten minua ärsyttää se että et usko ap:n versiota asiasta. Ammattilaisetkin tekevät virheitä, oikeasti!
[/quote]
Joo joo, mutta AP kertoi käyneensä terapeutilla vuoden ajan. Ihmettelen vain sitä, miten tämä ivallisuus tai se, että terapeutti onkin huono, ei ole tullut aiemmin ilmi. Siksi tarjosin sitä vaihtoehtoa, että AP olisi vain ylitulkinnut keskustelun ja tilanteen. Minusta on hölmöä vetää johtopäätökset yhden keskustelun perusteella, jos muuten terapeutti on ollut ok ja terapiasta on ollut apua. Huono terapeutti tuntuu huonolta koko ajan, eikä terapiasta silloin tunne saavansa apua.
[/quote]
Jos terapeutti olisi siltikin mieleinen, niin ap jatkaisi varmasti. Nyt hän ei halua, joten varmaan kokonaisuus tökkii. Miksi kiusata itseään ja maksaa jollekin siitä että antaisi uuden mahdollisuuden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä täällä osa porukasta väheksyy ap:n kokemusta terapeutin asiattomuudesta? Minusta aivan uskomattomia nuo terapeutin kommentit! Etenkin se heitto, että ap ei ole miesnäkökulmasta täydellinen. Eli ei siis terapeutin mielestä seksuaalisesti haluttava?! Vaihtoon tuollainen "ammattilainen"!
Miten se nyt ongelmallista olisi? Ihmiset vaihtaa terapeuttia kuka mistäkin syystä, esim. muuton tai hinnan takia tai eri terapeutin erilaiseen ongelmaan, mutta useimmiten juuri siksi, ettei kemiat vaan terapeutin kanssa kohtaa. Itse olen käynyt ehkä viidellä terapeutilla, joista yksi oli ok, muutamat ihan yhtä tyhjän kanssa ja yksi todella hyvä, joka auttoi valtavasti. Etsi itsellesi sopiva terapeutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitan siis sitä, että kun kerran olin jo aloittanut hänen kanssaan, niin valuuko se työ nyt sitten kokonaan hukkaan? Ja kun tuo tapahtuma tavallaan myös soitti kelloja, niin olisiko kuitenkin vaan pitänyt ottaa asia esille (en siis todellakaan halua).
ap
Vaikea kommentoida, kun et kertonut, mitä terapeutti sanoi. Eli ylireagoitko, vai oliko hän oikeasti epäasiallinen. Millainen terapeutti on muuten ollut? Jos teillä on muuten synkannut ja koet saaneesi apua, ehkä antaisin vielä yhden tilaisuuden. Ottaisin asian esiin seuraavalla kerralla ja sanoisin, että terpan puheet loukkasivat. Tietty ymmärrän, jos meni maku koko ihmisestä. Oma terapeuttini ei ole koskaan sanonut mitään loukkaavaa, vaikka on saattanut sanoa jotain, mikä on ärsyttänyt. Silloin olen kyllä ihan suoraan tiuskaissut jotain. Silti koen, että meillä synkkaa ihan älyttömän hyvin, terapeutti on samalla aaltopituudella ja ymmärtää minua yleensä helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos antaisit hänelle vielä yhden mahdollisuuden. Voit sanoa, että olet vähän loukkaantunut tms, koska kyllä sinun pitäisi olla terapeutille rehellinen. Tajuan, ettei välttämättä ole helppa. Asia selvästi kuitenkin vaivaa sinua, joten puhuhan se terapeutin kanssa selväksi.
Mitä hän sanoi / teki? Vinkkaa vähän.
Kuulostaa siltä, että terapeutti pääsi liian lähelle ongelman ydintä ja kavahdit sitä. Miten niin et halua puhua? Sehän se juuri on se ongelma ettet halua puhua vaan hautoa asioita sisälläsi. Tiedän, nyt loukkaannut minullekin...
No siis puhuttiin miehistä ja sanoin, että haluan, että mies tekee aina aloitteen, että minä tavallani rohakisen miestä siihen, mutta haluan, että mies sitten tekee tai sanoo jotain. Hän sitten aika ivallisesti alkoi kysellä että "no MITEN teet sen aloitteen" ja tivasi sitä jotenkin aika ikävään tyyliin ja sanoi varmaan jotain "miten se äiti rohkaisee sitä pikkupoikaa" tms. Musta se oli täysin asiatonta ja mua alkoi itkettää siinä tilanteessa. Hän kai jotenkin kuvitteli, että haluan aina miehen tekevän nimenomaan seksissä aloitteen, vaikka tarkoitin vain suhteen alussa. Kyllä hän sitten heti lopetti, kun näki, että olin tosi pahoillani, mutta meni maku ihan kokonaan. Kyseessä siis miesterapeutti. Sitten puhuttiin mun miehestäni jotain ja hän sanoi "niin, sinun täytyy muistaa, ettet sinäkään näin miehen näkökulmasta ole täydellinen" tms. Okei, tiedän kyllä, mutta en kaipaa terapeuttiani kertomaan sitä minulle.
ap
Läppäset sitä tietty turp.. turhautuneilla ajatuksillasi, jotta se tajuaa mikä on tilanne.
Ja joo, juuri tuota mietinkin, että kuuluiko tuo loukkaantuminen terapityöhön sinänsä, vai loukkaannuinko aiheesta.
ap
"Miten se äiti rohkaisee sitä pikkupoikaa?" Mitä vittua?
Alue: Aihe vapaa
Terapeuttisi tuskin on ollut ivallinen, sinä vain olet tulkinnut hänet niin. Ylireagoit