Onko muitakin, jotka ajatelleet sisaruksille ISOA ikäeroa?

Olen itse ns. iltatähti, joten piiitkä ikäero lasteni välillä ei hirveästi mietityttänyt. Tosin en tätä tehnyt tahallani. Tunsin aina, että joku puuttuu. Nyt sellaista fiilistä ei enää ole ja tunnen että perheeni on tässä ja täydellinen. Kaksi lasta ja iso ikäero.

Minusta kuitenkin kaksi on aina parempi kuin yksi. Lapsillani on ikäeroa yli 10 vuotta, mutta ovat kovin läheisiä toistensä kanssa. Rakastavat toisiaan ehdoitta.

Itse olen hyvissä väleissä sisaruksiini, joihin ikäeroa on 8 ja 10 vuotta.

Kyllä se riippuu ihan perheestä minkälaiset välit sisaruksilla tulee olemaan. Meillä oli 4-6 vuotta neljällä sisaruksella ikäerot, nuorin syntyi kun minä olin jo muuttanut pois kotoa, hänen kanssaan ei ole niin läheiset välit kuin toisen siskon joka on mua 6 vuotta nuorempi, koskaan ei ole ikäero häirinnyt. Nuorempi sisko on sitten ollut kaveria mun tyttären kanssa, heillä kun ikäeroa vain 3,5 vuotta. Mulla tyttären ja kaksospoikien ikäero on 14,5 vuotta, ja varmasti tulevat olemaan läheisiä aina vaikka pojat nyt 5v, ja sisko asunut omillaan jo pari-kolme vuotta, tytär on hoitanut poikia paljon, ja leikkiikin vieläkin heidän kanssaan, kyllä toki tytärtä on harmittanut kun ei saanut sisaruksia vähän aikaisemmin, mutta kun ei tullut niin ei tullut, minkäs teet, parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Olen nelilapsisesta perheestä, jossa suuret ikäerot, lähimpään sisarukseeni ikäeroa 5 v. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni toivoin samanikäisiä sisaruksia, onneksi oli serkkuja sentään. Kovin eri ikäisillä sisaruksilla on lapsena täysin eri intressit, esim. lomamatkat ovat koko perheen kanssa aika mahdottomia. Jos ikäeroa on yli 3 v, on sisaruksista harvoin seuraa toisilleen. Paitsi nyt tietenkin aikuisena, välit kaikkiin sisaruksiin tosi läheiset! Valitsin siis omakohtaisesti toisin ja meillä kaksi lasta alle 2 v ikäerolla. Rankkaa nyt kun ovat pieniä, mutta pidän silti parhaana mahdollisena ratkaisuna ja olen kiitollinen että 35 v vielä onnistui. Opiskelin ja hankin paikkani työelämässä jo ennen lapsia.

Itse halusin ehdottomasti lapsen heti kun tilanne suotuisa. Toiselle en siinä vaiheessa suonut ajatusta edes :) Eka tuli kun 21v, toka vaikka lähempänä 30v! Ap

Meillä lapsilla ikäeroa 8 vuotta, ovat nyt 4 ja 12. Tosi kivasti on mennyt, lapsiperheen arkea tässä eletään :) En olisi missään tapauksessa halunnut lyhyttä 1-2 vuoden ikäeroa: ei näillä hermoilla eikä kyvyillä! Uraakin on tässä välissä luotu, ja tosiaan ihan saman miehen kanssa on lapset tehty ;) Meille tämä on sopinut tosi hyvin!

Minä olen 30-v ja meillä 1,5-v lapsi. Jos toinen haluttaisiin ja saataisiin, niin joku 4-5 vuotta tuntuisi hyvältä ikäerolta. Ei nappaa ajatus toisesta raskaudesta ja vauvavuodesta heti perään. Nyt tuntuu ihan hyvältä näin.

En ole mikään uratykki, mutta jonkun verran haluan uraankin panostaa. Nyt vaan vähän huolestuttaa, saanko mieluisaa vakipaikkaa, kun tosiaankin kaikki tuntuvat ennakoivan, että jään kohta uudestaan äitiyslomalle.

On varmaankin totta, että pienellä ikäerolla lapset ovat läheisempiä lapsuudessa, mutta en jaksa murehtia sitä. Kaikissa perheissä ja sisarussuhteissa asiat menevät kuitenkin omalla tavallaan. Vähän isommallakin ikäerolla sisarus on kuitenkin sisarus. Suurin osa sisarusten elämästä ollaan kuitenkin yleensä sisaruksia aikuisiällä, eikä silloin olen niin paljon väliä mikä se ikäero on.

Meillä on tarkoituksella 6v ikäero, suosittelen!

Mielummi liikaa ikäeroo ku liian vähän.

Miksi päädyitte "normin vastaisesti" isohkoon ikäeroon? Joukkopainostus on ainakin meillä ollut ihan valtava viimeiset pari vuotta, joka näkemisellä tulee kyselyitä "millois toinen?" ja "ai eikö teillä oo kun vaan tää yksi?". Tietty jokaikinen tuttava joka saanut jälkeemme lapsen on jo saanut toisen / on raskaana / yrittää. Ja itse mietin jotain ihan muita juttuja vaan, mutta kun kaikki pyörii tämän ympärillä kun on yksilapsisten perheiden kanssa tekemisissä!

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 20:06"]

Mielummi liikaa ikäeroo ku liian vähän.

[/quote]

No en nyt kyllä sanoisi ihan näinkään. Itselläni on vanhempiin sisaruksiini ikäeroa 19 ja 14 vuotta, joten olen käytännössä tuntenut itseni aina ainoaksi lapseksi, enkä tunne sisaruksiini juuri mitään yhteyttä. Onko tämä siis oikeasti parempi kuin liian vähän ikäeroa? Mutta tuskin ap ihan näin ääripään ikäeroa ajattelikaan.

Ap ajatteli suorittaa tämän perinteisen kaavan nyt yhden lapsen äitinä: opinnot, ulkomaanvaihtoja/-matkoja, pari eri työpaikkaa ja toivottavasti vakipaikka ja sitten voisi taas olla hyvä hetki ;)

Eli juuri katselin sisarusten, joilla ikäeroa päivälleen 2v, painia ja ajattelin että ihanaa kun heillä on seuraa toisistaan vaikka aina ei ole mahdollista olla kaverien kanssa. Harvoin pitkällä ikäerolla olevat sisaruksen saavat painit aikaiseksi.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 20:39"]

Eli juuri katselin sisarusten, joilla ikäeroa päivälleen 2v, painia ja ajattelin että ihanaa kun heillä on seuraa toisistaan vaikka aina ei ole mahdollista olla kaverien kanssa. Harvoin pitkällä ikäerolla olevat sisaruksen saavat painit aikaiseksi.

[/quote]

Siis eilen katselin.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 20:39"]

Eli juuri katselin sisarusten, joilla ikäeroa päivälleen 2v, painia ja ajattelin että ihanaa kun heillä on seuraa toisistaan vaikka aina ei ole mahdollista olla kaverien kanssa. Harvoin pitkällä ikäerolla olevat sisaruksen saavat painit aikaiseksi.

[/quote]

Juu varmasti kiva, en halunnut missään nimessä pientä ikäeroa ja nyt vielä vähemmän toisen lapsen kun mielekästä tekemistä seuraaviksi vuosiksi :) ap

3 lasta, ikäeroa 4,5 vuotta ja 5,5 vuotta. Yhtään lyhyempää ikäeroa en olisi halunnut. Olisi voinut olla pidempikin.

Mulla on kuus vuotta ikäeroa sisarukseen ja tämä on aina harmittanut minua :(

Meidän perheessä lasten iät ovat 35, 30, 20 (minä) ja 15. Siinä ollut minim.5 vuoden ero, oikein kiva ollut tällaisessa perheessä kasvaa!

Minulla on minusta seuraaviin sisaruksiin ikäeroa 7.5v (vanhempi) ja 5v (nuorempi). Ei ole harmittanut ikinä. Lisäksi vielä 10v vanhempi ja 11v nuorempi sisarus. Ap 

Jos on nuori, niin kai tuollaiseen on varaa.  Itse aloitin lapsenteon 30 vuotiaana ja 33 vuotiaan aolin kolmen lapsen äiti, eikä ole kaksosia. Lisäksi oli kaksi keskenmenoa, olisimme siis halunneet lapset vielä tiheämmin, mutta kaikkea ei saa.

Minulla on ikäeroa siskooni 19 vuotta. En tunne koko pätkää. Tiedän nimen ja paikkakunnan, mutta siinäpä se.