Sinkkuja korkeakoulutettuja miehiä ei löydy mistään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetuista naisista on ylitarjontaa. Harvemman miehen silmissä nainen saa lisäpisteitä korkeasta koulutuksesta. Tosin kuin hoikkuudesta, pitkistä hiuksista, kauniista kasvoista ja tatuoimattomuudesta.

Täähän se. Korkeakoulutettu nainen on usein läpeensä vasemmistolainen, ylipainoinen, ylimielinen ja ruma.

Ai kauppislaisetkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetuista naisista on ylitarjontaa. Harvemman miehen silmissä nainen saa lisäpisteitä korkeasta koulutuksesta. Tosin kuin hoikkuudesta, pitkistä hiuksista, kauniista kasvoista ja tatuoimattomuudesta.

Täähän se. Korkeakoulutettu nainen on usein läpeensä vasemmistolainen, ylipainoinen, ylimielinen ja ruma.

Ai kauppislaisetkin?

eikös vaalruus ollu hankkenilta ja silläkin oli joku kommarivaihe joskus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetuista naisista on ylitarjontaa. Harvemman miehen silmissä nainen saa lisäpisteitä korkeasta koulutuksesta. Tosin kuin hoikkuudesta, pitkistä hiuksista, kauniista kasvoista ja tatuoimattomuudesta.

Täähän se. Korkeakoulutettu nainen on usein läpeensä vasemmistolainen, ylipainoinen, ylimielinen ja ruma.

Ai kauppislaisetkin?

eikös vaalruus ollu hankkenilta ja silläkin oli joku kommarivaihe joskus

Ja kauppislaiset on tunnettuja ylipainosta ja rumuudesta! :p

Vierailija kirjoitti:

Mutta siis oikeasti vaikea löytää miestä, joka olisi normaalipituinen ja -painoinen, korkeasti koulutettu ja sosiaalisilta taidoiltaan normaali. Tullut tavattua turhan monta pätkää tai autistia. Taitavat oikein pesiä Tinderissä. Harmi kun harrastukseni eivät ole sellaisia, missä miehiä tapaisi muuta kuin ohi mennen, ja juottoloissa en käy.

Eikä olisi oikein kivakaan että kun mies rentoutuu rakastamassaan harrastuksessaan, niin joku nainen alkaisi häiritsemään ja mulkoilemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetuista naisista on ylitarjontaa. Harvemman miehen silmissä nainen saa lisäpisteitä korkeasta koulutuksesta. Tosin kuin hoikkuudesta, pitkistä hiuksista, kauniista kasvoista ja tatuoimattomuudesta.

Tätä olen aina vähän ihmetellyt. Olen korkeakoulutettu naonen, ja hoikla ja pitkähiuksinenkin, mutta miehet juoksee kirkuen pakoon kun kuulevat että tulotietoni löytyvät lehden kateuslistalta ja olen it-firman TJ. Luulisi olevan hyvä diili.

Luulis joo mutta tilanne on päinvastainen miehen kannalta. Isot tulot on turn off, ei turn on. Olen akateeminen, aika varakas mies mutta seksihaluni katosivat kuvauksesi perusteella välittömästi. Sen sijaan jos olisit kertonut olevasi it-firman CEO:n sihteeri niin kaluni olisi jo kovana. Olen pahoillani mutta näin me miehet toimitaan.

Minulle kyllä kelpaisi hoikka 10000 euroa tienaava Tj ennemmin kuin sihteeri, mutta en aivan täytä kriteerejä jos täytyy pystyä vähintään 70% tulotasoon.

Vierailija kirjoitti:

N35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N35 kirjoitti:

Korkeasti koulutetun miehen, jolla olisi edes pykälän alempi koulutustaso kuin itsellä ja vaikka 70 % palkkataso omastani, löytäminen on käytännössä mahdotonta. Tähän soppaan, kun lisää vielä sen, että arvojen, luonteen, luotettavuuden ja mielenkiinnon kohteiden tulisi synkata jollain tavalla, niin pulassa olen. Siispä ihan täysin valmistautunut elämään yksin ja nauttimaan ystävien seurasta harrastusten parissa.

Oletko tohtori ja tienaat kymppitonnin kuussa?

En ole tohtori, vaan maisteri ja 10k€ kuussa (toki bruttona). Riittäisi hyvin tuo alemman korkeakoulututkinnon suorittanut, kunhan ei miestä tarvitse ryhtyä elättämään.

Miksi vaadit, että miehellä pitää olla niin kova palkka? 7000€ on mieheltäkin aika paljon vaadittu. Kyllä tavallista perhe-elämää pitäisi pystyä viettämään pienemmilläkin tuloilla. Ja verotushan sitä tasaa myös.

En nyt sano, että sinun pitäisi antaa kaikki tulosi perheen yhteiseksi hyväksi, jos mies tienaa vain 5000€ tai 6000€. Mutta jos määrittäisitte elintason sen mukaan, että siihen riittäisi 2 x 6000€ tulot ja niin, että kummallakin jäisi tuosta edes jotain säästöön, niin eikö tuo ole riittävä elintaso?

Mitä jos löydät kaltaisesi korkeakoulutetun miehen, joka tienaa saman verran, mutta hän sairastuukin ja menettää työkykynsä? Hylkäätkö hänet sitten, vai saako hän silti jäädä asumaan sinun ja yhteisten lastenne kanssa, vaikka joutuisitkin 'elättämään' häntä? Tai mitä jos sinä olisit se, jolta menee työkyky? Etkö antaisi miehen huolehtia sinusta?

Itselleni lähtötilanteen pitää olla kunnossa: eli työkyky, mielenterveys ja työpaikka ym. tulee olla kohdillaan tapaamishetkellä (jolloin kukaan ei ole vielä kiintynyt). Tilannehan on sitten aivan erilainen, jos esim. työttömyys iskee 2 vuoden yhdessä olon jälkeen. Tällöin on yleensä tehty jo muitakin sitoumuksia.

En sitten tiedä kuinka moni menee rakastumaan ns. tulevaisuuden potentiaaliin tai katteettomiin lupauksiin työllistymisestä. En ainakaan itse ota riskiä siitä, että nyt työttömänä oleva puolisoehdokas ei koskaan tulevaisuudessa tulisi työllistymään. Opiskeluaikoina pariutuneilla tilanne on ollut tasavertainen, joten heidän osaltaan on aivan ymmärrettävää, että työllistyminen ja työt ovat voineet viedä hyvinkin eri tavoin eteenpäin.

Eipä sekään haittaisi vaikka mies tienaisi sen 50% minun tuloistani, kunhan tosiaan pystyy itsensä elättämään ja jotain jäisi myös säästöön. Itse en esimerkiksi kehtaisi elellä puolisoni siivellä, vaikka itse jäisin työttömäksi ja hänellä olisi paremmat tulot. Säästöjä kuitenkin tämän ikäisenä pitäisi jo olla lyhyttä työttömyysjaksoa varten.

Ihmeellistä valitusta kun itsekin tunnen tuollaisia miehiä haarukassa 25-35. Useimmilla ongelmana ettei löydy sitä naista joka haluaisi lapsia ja perheen ja asettua aloilleen.

Missä ap asuu?

Tuli niitä paljonkin tinderissä vastaan vielä viime vuonna. Ja ihan asiallisia parisuhdetta etsiviä. Ehkä se on vähän siitä mitä ettii. Ku tutustuu ihmiseen ihmisenä eikä lähtökohtaisesti etsi toista koulutuksen perusteella niin joukosta voi löytyä vaikka millanen helmi. Monelle korkeasti koulutetullekaan se työ ei oo elämän ykkös juttu. Mulla kävi niin, että yhden juristin kanssa oli pidempään juttua, mut lopulta sydämen vei duunari kesken kaiken ja isoin syy tälle oli kommunikointi taidot ja tunne älykkyys.

Kelpaako korkeakoulutetulle sinkkunaiselle mies, jolla on alempi korkeakoulututkinto yliopistosta ns. kovalta alalta (siis ei mikään humanisti), mutta joka ei ole saanut oman alan töitä vaan tekee muita töitä ja tienaa vain 3500€/kk?

Vierailija wrote:

Kelpaako korkeakoulutetulle sinkkunaiselle mies, jolla on alempi korkeakoulututkinto yliopistosta ns. kovalta alalta (siis ei mikään humanisti), mutta joka ei ole saanut oman alan töitä vaan tekee muita töitä ja tienaa vain 3500€/kk?

Mikä tuo kova ala olisi? Itselläni ei ole koulutusvaatimuksia, mutta elämänkokemus ja käytäntö ovat osoittaneet, että useimmiten samanhenkinen löytyy joko humanisteista tai taidealan ihmisistä. Mutta poikkeuksia voi aina olla, ja omasta puolestani ei koulutustaustalla tosiaan ole väliä, kunhan olemme samanhenkisiä ihmisiä.

Eikös kovat alat yliopistosta ole lääkis, oikis ja kauppis.

Vierailija kirjoitti:

Eikös kovat alat yliopistosta ole lääkis, oikis ja kauppis.

Ei.

Esimerkiksi lääkis ja luonnontieteet kuten tietojenkäsittelytiede ja fysiika ovat sellaisia. Mielestäni myös oikis on. Kauppiksesta ehkä joku linja.

Miksi niitä löytyisi?

Naisella ei ole mitään tarjottavana hyvässä ammatissa työskentelevälle, korkeakoulutetulle miehelle. Naiset ovat pelkkä riski miehille. Ne harvat jotka parisuhteen haluaa saa sellaisen, palstailijoita paremman naisen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Voi hitsi.

Käy hakemassa 24-v poikani ja vie mukanasi. Valmistui juuri kandiksi. Elämässään ei ole muuta kuin opiskelu ja työnteko. Töitä, töitä ja opiskelua. Opiskelua ja töitä. Sillä tavallahan sitä valmistuu mutta pitäisi elämässä olla muutakin.

Hyvä ja luotettava, mutta ehkä tylsä kumppani. Pitäisi käydä muutamia käyttäytymis- ja tanssikursseja ja harrastaa kulttuuria. 

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätään, jos koulutetun naisen olisin halunnut, sevei todellakaan olisi ollut mikä tahansa korkeakoulutus vaan sellainen jolla on edellytys työllistyä tuottavan sektorin hommiin.

Mukaan tarttui trade+, plussa siitä että pääsi kauppakorkeaan mutta haaviin jäi vain muutama opintopiste. Näin jälkeenpäin ajatellen, olisi hänkin saanut jäädä matkan varrelle, meinaan se raha ja aika mitä on laitettu naisen mielihalujen toteuttamiseen...sitä ei vaan usko ennen kuin laittaa Exceliin ja tyrmistyy.

T: ins/DI/sähköarska

Jos on opinnot jäänyt kesken niin hän on sitten ylioppilas. Ei ole tradenomi eikä kauppatieteiden kandi jos ei ole lopputyö valmis. 

Huvittavaa olla hyvännäköinen miesopiskelija Helsingin yliopistolla humanistisella alalla, missä noin 3/4 opiskelijoista on naisia. Tarjontaa kyllä riittää.

Sama ongelma mulla. Olen 25v. pian lääkäriksi valmistuva nainen ja olen ollut pian 2 vuotta sinkkuna, kun ketään ei löydy. Tinderissä saan jonkun verran matchejä, mutta yleensä ne eivät etene ensitreffeille asti ja jos etenevät niin eivät siitä pidemmälle. En tiedä, mikä minussa on vikana. Olen ujo, mutta muuten mukava ja kuulemma herttaisen oloinen. Olen vakavasti alkanut harkita, että lopetan parisuhteen etsimisen kokonaan ja perustan perheen yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Sama ongelma mulla. Olen 25v. pian lääkäriksi valmistuva nainen ja olen ollut pian 2 vuotta sinkkuna, kun ketään ei löydy. Tinderissä saan jonkun verran matchejä, mutta yleensä ne eivät etene ensitreffeille asti ja jos etenevät niin eivät siitä pidemmälle. En tiedä, mikä minussa on vikana. Olen ujo, mutta muuten mukava ja kuulemma herttaisen oloinen. Olen vakavasti alkanut harkita, että lopetan parisuhteen etsimisen kokonaan ja perustan perheen yksin. 

Miksi miehet yliopistolla eivät kelpaa? Haluatko sellaisia Latela-miehiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama ongelma mulla. Olen 25v. pian lääkäriksi valmistuva nainen ja olen ollut pian 2 vuotta sinkkuna, kun ketään ei löydy. Tinderissä saan jonkun verran matchejä, mutta yleensä ne eivät etene ensitreffeille asti ja jos etenevät niin eivät siitä pidemmälle. En tiedä, mikä minussa on vikana. Olen ujo, mutta muuten mukava ja kuulemma herttaisen oloinen. Olen vakavasti alkanut harkita, että lopetan parisuhteen etsimisen kokonaan ja perustan perheen yksin. 

Miksi miehet yliopistolla eivät kelpaa? Haluatko sellaisia Latela-miehiä?

Haluaisin aivan tavallisen korkeakoulutetun miehen, mutta omalta alaltani monet ovat suhteessa ja ne harvat sinkut eivät ole kiinnostuneita minusta. Muiden alojen miehiä taas ei livenä juurikaan tapaa niin Tinder on ainut vaihtoehto. Duunareitakin olen deittaillut, mutta tunnen ettei monien kanssa ole tarpeeksi yhteistä, kun itse olen todellinen hikari.