Kukkoileeko teidän lapset teille?
Minulla on 9v lapsi joka huutaa vastaan. Niin jurppii tuo lapsen ärjyminen. Hän on kovaääninen ja varsinkin innostuessaan pitää liikaa meteliä sisällä. Ei kuule mitään ellen itsekkin korota ääntäni.
Kun käsken pitämään pienempää ääntä niin huutaa "ÄITIIII!!" sellaisella älä nyt taas nalkuta sävyllä. Ja jostain asiasta komentaessani alkaa huutamaan "No mutta en MINÄ tehnyt kun TUO teki...jne." Pienempää ääntä pyydettäessä huutaa minulle "ÄITIII!! En MÄ huuda" tms. ja marmatusta kun mitään ei saa tehdä.
Koskaan hän ei voi vain pienentää volyymiään marsisematta ja huutamatta jotain takaisin. Sama ongelma kaikissa kieltämisissä- siitä seuraa ärjymistä. Mutta jos pyydän tekemään jotain kuten laittamaan pyykit tai viemään roskat niin tekee sen ärjymättä. Joskus murmuttaa itsekseen että "uuh, aina minä"
Muilla samaa ongelmaa?
Kommentit (3)
No ei meidän 10-vuotias poika kyllä ikinä huuda mulle. Mieltä toki osoittaa, ovia paiskoo toisinaan, laittaa kädet korville yms. ei-niin-ihanaa :D mutta ei ole huutanut vielä. Vähän on alkanut näsäviisastella, aaargh. Esim. bussissa katseli muka vaivihkaa hieman oudomman näköistä ihmistä, kun toppuutin että ei saa tuijottaa. Taas vilkuili ja tiuskaisin että "etkö ole tuon parempia käytöstapoja oppinut", niin vastasi vaan tyynesti, että "en." My bad, siis...
Ei tuo ole kukkoilemista. Se on ihan erityyppistä käytöstä. Sinun lapsi vaan marisee ja huutaa kuten mainitsit.
Alkaa varmaan tulla esimurrosikään. Tuosta se vaan pahenee ja kun olet luopunut toivosta, voi edessäsi ollakin järkevä nuori ihminen.
Zen- asenne on paras.