Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suuret ikäluokat eivät ihan oikeasti tunnu tajuavan mitään nykypäivän todellisuudesta
Tulipa taas huomattua mökillä. Työttömäksi jäänyttä sukulaista arvosteltiin koska kuulemma työtä saa "kysymällä", minun lapsettomuuttani ihmeteltiin koska kaikilla "kuuluu olla" lapsi ja veljeni vuokralla asumista ihmeteltiin, koska on "järkevämpää" ostaa asunto (veli on pienipalkkainen Helsingissä, jonka asuntojen hinnat tietää kaikki paitsi nuo boomerit).
Alkaa mennä maku tähän. Nämä ihmiset ovat itse päässeet duuniin kansakoulun käymällä ja olleet vakituisessa työssä parikymppisestä lähtien. Lisäksi he ovat saaneet ylennyksiä ilman mitään koulutuksia, palkankorotuksia ja hyvät eläkkeet. He eivät tajua että sellainen ei ole nykypäivänä mahdollista. Ärsyttää selittää asiaa heille, kun he ovat täysi kielto päällä. Kaikki on vain velttoutta.
Kommentit (19837)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Todellisuudessa millään sukupolvella ei ole ollut niin helppoa elämää kuin nykyisillä 20-30 -vuotiailla."
Mutta miksi siitä valitetaan? Ennen vanhemmat toivoivat aina lapsilleen helpompaa elämää kuin itselle. Nykyään vanhemmat ikäluokat valittavat jos lapsilla on missään helpompaa kuin itsellä on ollut.
Ihme itsekyyttä.
Varmaan samasta syystä, kuin nuoremmat ikäpolvet valittavat elämänsä kovuudesta. Ihmiset tuppaavat näkemään asiat vain omasta näkökulmastaan.
Pointti olikin se että ennen niin ei ollut. Ihmiset epäitsekkäästi toivoivat lapsilleen aina parempaa kuin itselle.
Nykyään moinen epäitsekkyys on kadonnut ja sen valitettavasti huomaa. Miten lapset voisivat oppia epäitsekkyyttä jos vanhemmat eivät sitä heille opeta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatan kuvitella, mutta jotenkin tuntuu että jopa isovanhempieni sotasukupolvi oli ymmärtävämpää ja mukavampaa kuin lapsensa, eli suuret ikäluokat. Ehkä se ylimielisyys on tullut helpon materian mukana. Asuntolainan söi inflaatio ja kansakoulupohjalla pääsi etenemään johtajan hommiin.
Sota-ajan eläneet ymmärsikin että kaikki ei mene niin kuin haluaisi, eikä se ole omista valinnoista kiinni.
Mutta nämä sodan jälkeen syntyneet ovat saaneet kaiken helpolla ja kuvittelevat sen olevan omaa ansiotaan.
Näin se varmaan on. Mummoni oli mukava ja ystävällinen ihminen, kovan lapsuuden kokenut. Hän oli aina kannustava ja kuunteli nuorten asioita. Äitini sen sijaan on tyypillinen pikkuvirkamiehen vaimo, joka on unohtanut juurensa ja jolla on noussut kusi päähän. Vain hänen tapansa elää ja olla on oi
Ettäs kehtaavat. Ei Minun Ystävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Todellisuudessa millään sukupolvella ei ole ollut niin helppoa elämää kuin nykyisillä 20-30 -vuotiailla."
Mutta miksi siitä valitetaan? Ennen vanhemmat toivoivat aina lapsilleen helpompaa elämää kuin itselle. Nykyään vanhemmat ikäluokat valittavat jos lapsilla on missään helpompaa kuin itsellä on ollut.
Ihme itsekyyttä.
Varmaan samasta syystä, kuin nuoremmat ikäpolvet valittavat elämänsä kovuudesta. Ihmiset tuppaavat näkemään asiat vain omasta näkökulmastaan.
Pointti olikin se että ennen niin ei ollut. Ihmiset epäitsekkäästi toivoivat lapsilleen aina parempaa kuin itselle.
Nykyään moinen epäitsekkyys on kadonnut ja sen valitettavasti huomaa. Miten lapset voisivat oppia epäitsekkyyttä jos vanhemmat eivät sitä heille opeta?
Niinpä. Eläkeläisten sukupolvi on tyytyväinen, kun heidän aikuisilta lapsilta leikattiin ansiosidonnaista.
Itse ovat saaneet ansiosidonnaista 2 vuotta jo 1990-luvulla 30 vuotta sitten ja ennen ansiosidonnaista sai jatkettua opiskelulla. Oli myös asumistuki ja toimeentulotuki.
Nyt nostavat eläkkeitä 40,2 miljardia vuodessa.
"Eläkeläiset ovat maksaneet vain pienen osan eläkkeistään itse." https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009960101.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta 90-luvulla syntyneet ovat saaneet kaiken ilmaiseksi.
Esim. vuokra-asunnon.
Kumma juttu.Yritin kolme vuotta hakea jokaisesta mahdollisesta uudenmaan alueen vuokra-asuntoja tarjoavasta palvelusta mutta ei tullut mitään vastausta. Olin jo töissä käyvä, ei rikostaustaa ja tilillä oli rahaa maksaa parinkin vuoden edestä vuokraa, mutta joka kerta viestit tuli bumerangina takas ja toimistolla vain sama naseva vastaus "täytä lomake, ai sä oot täyttäny ? No sit odottele"
Tuolta löytyy pilvin pimein vapaita vuokra-asuntoja myös Helsingissä.
Mun äiti on vanhempi kuin buumerit, mutta aina onnistunut loisimasn toisten diivellä, vsnhoilla päivillää oikein ylpeesti sanoi, ettei ikinä ole tarvinnut itselleen asuntoa hommata. Asui maatilalla, kunnes isänsä kuoli, ei halunnut tilaa itselleen, kun työnteko ei huvittanut, oli tällöin n 30vuotias. Siskonsa poika osti sen ja teki töitä aamusta iltaa , jotta sai velkaisedta tiladta kannattavan. Äitini loisi tällä tilalla 10vuotta, ennen kuin siskonpoika ei enää elättänyt.
Siirtyi äitinsä pikkumökkiin elätiksi. Siinä eli monta vuotta. Koko ikänsä yritti saada miestä elättäjäksi, mutta kaikki tiesivät millainen oli, eikä huolinret. Etsi sitten kirjeen vaihtoilmoituksella, kun siinä voi valehdella. Lopulta löysi isäni,ja hankki itsensä raskasksi, että isäni menisi naimisiin. Isä ei ollu lasta tai aviolityoa halunnut, mutta oli kunnon mies ja alistui tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta 90-luvulla syntyneet ovat saaneet kaiken ilmaiseksi.
Esim. vuokra-asunnon.
Kumma juttu.Yritin kolme vuotta hakea jokaisesta mahdollisesta uudenmaan alueen vuokra-asuntoja tarjoavasta palvelusta mutta ei tullut mitään vastausta. Olin jo töissä käyvä, ei rikostaustaa ja tilillä oli rahaa maksaa parinkin vuoden edestä vuokraa, mutta joka kerta viestit tuli bumerangina takas ja toimistolla vain sama naseva vastaus "täytä lomake, ai sä oot täyttäny ? No sit odottele"
Tuolta löytyy pilvin pimein vapaita vuokra-asuntoja myös Helsingissä.
Niinhän sieltä löytyy, mutta ei tule vastauksia. Onneksi ei ole enää tarve.
Tällaista on valtiolla töissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaista on valtiolla töissä.
Tässä on juttu palolaitoksesta.
"Seksistä puhutaan yhtä yleisesti kuin urheilusta.
Pelastajien ja ensihoitajien kahvipöydissä ruoditaan muun muassa työkavereiden seksielämää.....
Palokunnan juhlissa kosketeltiin ja lähenneltiin paljussa ihan urakalla, naimisissa olevat miehet vielä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Hallitus haluaa sosiaalitukihuijarit esiin tutkimalla ihmisten pankkitilejä."
Olen kyllä miettinyt jos kaikki digitaalisuus häviäisi ja sähkö joksikin aikaan miten mahtaisivat pärjätä kännykkä kourassa sähköisten laitteiden varassa ja niistä turvan kaikkeen hakevat , kun eivät he taida osata tehdä mitään ilman laitteita ? Voi joskus niinkin käydä ja boomerit hallitsee kyllä , luulisin kaikkea omatoimisesti ja pystyvät tulemaan toimeen ilman digitaalisuutta ja kännykkää. Vaan yhteiskuntakaan ei toimisi jos sähkö lakkaisi toimimasta. Miettikää huviksenne miten selvitä kaupungeissa, kerrotaloissa, lähiöissä , ilman sähköä ? Ei liiku hissit ,ei toimi liesi ,ei ehkä tule vettä,ei siis wc ole käytössä ? Olisiko maalla asuvalla helpompaa ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on vanhempi kuin buumerit, mutta aina onnistunut loisimasn toisten diivellä, vsnhoilla päivillää oikein ylpeesti sanoi, ettei ikinä ole tarvinnut itselleen asuntoa hommata. Asui maatilalla, kunnes isänsä kuoli, ei halunnut tilaa itselleen, kun työnteko ei huvittanut, oli tällöin n 30vuotias. Siskonsa poika osti sen ja teki töitä aamusta iltaa , jotta sai velkaisedta tiladta kannattavan. Äitini loisi tällä tilalla 10vuotta, ennen kuin siskonpoika ei enää elättänyt.
Siirtyi äitinsä pikkumökkiin elätiksi. Siinä eli monta vuotta. Koko ikänsä yritti saada miestä elättäjäksi, mutta kaikki tiesivät millainen oli, eikä huolinret. Etsi sitten kirjeen vaihtoilmoituksella, kun siinä voi valehdella. Lopulta löysi isäni,ja hankki itsensä raskasksi, että isäni menisi naimisiin. Isä ei ollu lasta tai aviolityoa halunnut, mutta oli kunnon mies ja alistui tähän.
Miten vanha äitisi oikein olikaan raskaaksi tullessaan, kun ensin oli 30-vuotias isänsä kuollessa, asui talossa vielä 10 vuotta, sitten eli vuosia pikkumökissä ennen kuin löysi aviomiehen?
Ehkä osa kauppahinnasta oli ylöspito talossa, olihan äitisi yksi perillisistä.
Millä se mummu sitten eli siellä pikkumökissä, missä äitisi oli "elättinä"?
Nykypäivänä ideologiset some sukupolvet ei tajua mitään oikeasta elämästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki ap:n väitteissä on paljon perääkin, mutta vanhempien ikäluokkien kunniaksi on sanottava, että he kykenivät selviytymään haastavissa olosuhteissa. Tulee elävästi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Toki ap:n väitteissä on paljon perääkin, mutta vanhempien ikäluokkien kunniaksi on sanottava, että he kykenivät selviytymään haastavissa olosuhteissa. Tulee elävästi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha nii
Olisiko sinulla tuon keiton reseptiä?
Kyllähän minulta tuo keittoresepti löytyy. Sitä on mummon lapsuudenajoista asti säilytetty sukumme pyhäinjäännöslippaassa.
Tässä oleva resepti on kyllä muokattu nykyaikaisen pienen perheen tarpeisiin. Alkuperäinen keitto tehtiin muuripadassa ja siihen meni useampi kappa perunoita ja neljä-viisi kulkukissaa nahkoineen, karvoineen, päineen ja häntineen.
Kissanlihakeitto
400 g kissan lihaa (lapaa, etuselkää tai kylkeä)
1 l vettä
1 tl suolaa
1 tl kokonaisia maustepippureita
1 laakerinlehti
1 sipuli
3 porkkanaa
100 g lanttua
50 g palsternakkaa
50 g juuriselleriä
6 perunaa
10 cm purjoa
2 rkl tuoretta persiljaa
Alue: Aihe vapaa
Kumma juttu.
Yritin kolme vuotta hakea jokaisesta mahdollisesta uudenmaan alueen vuokra-asuntoja tarjoavasta palvelusta mutta ei tullut mitään vastausta. Olin jo töissä käyvä, ei rikostaustaa ja tilillä oli rahaa maksaa parinkin vuoden edestä vuokraa, mutta joka kerta viestit tuli bumerangina takas ja toimistolla vain sama naseva vastaus "täytä lomake, ai sä oot täyttäny ? No sit odottele"