Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suuret ikäluokat eivät ihan oikeasti tunnu tajuavan mitään nykypäivän todellisuudesta
Tulipa taas huomattua mökillä. Työttömäksi jäänyttä sukulaista arvosteltiin koska kuulemma työtä saa "kysymällä", minun lapsettomuuttani ihmeteltiin koska kaikilla "kuuluu olla" lapsi ja veljeni vuokralla asumista ihmeteltiin, koska on "järkevämpää" ostaa asunto (veli on pienipalkkainen Helsingissä, jonka asuntojen hinnat tietää kaikki paitsi nuo boomerit).
Alkaa mennä maku tähän. Nämä ihmiset ovat itse päässeet duuniin kansakoulun käymällä ja olleet vakituisessa työssä parikymppisestä lähtien. Lisäksi he ovat saaneet ylennyksiä ilman mitään koulutuksia, palkankorotuksia ja hyvät eläkkeet. He eivät tajua että sellainen ei ole nykypäivänä mahdollista. Ärsyttää selittää asiaa heille, kun he ovat täysi kielto päällä. Kaikki on vain velttoutta.
Kommentit (19977)
Kiinteistöveron kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se hyvä, että nuo omakotitalot on rikkailla eläkeläisillä.
Nimittäin kiinteistöveroon suunnitellaan isoa korotusta.
https://www.tivi.fi/uutiset/karu-arvio-asunnonomistajille-perati-40-pro…
Ei tuo kiinteistöveron nosto juurikaan omakotitaloihin vaikuta, kun tontit arvottomia jossain landella. Sillä tarkoitetaan sitä että kaupungeissa arvokkaiden kerrostalotonttien vero nousee. Yhden kerrostalotontin arvo on muutamia miljoonia! Vaikka sijaitsee lähiössä. Keskustassa tontti voi olla vaikka 10 miljoonaa, siitä on kiva maksaa 0,9% veroa vuodessa. Voi yhtiövastike tai vuokra vähän nousta.
Kiinteistövero nousee omakotitalo asujilla 40%. Kyllä kunnanjohtajat ja sihteerit palkkarahansa haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistöveron kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se hyvä, että nuo omakotitalot on rikkailla eläkeläisillä.
Nimittäin kiinteistöveroon suunnitellaan isoa korotusta.
https://www.tivi.fi/uutiset/karu-arvio-asunnonomistajille-perati-40-pro…
Ei tuo kiinteistöveron nosto juurikaan omakotitaloihin vaikuta, kun tontit arvottomia jossain landella. Sillä tarkoitetaan sitä että kaupungeissa arvokkaiden kerrostalotonttien vero nousee. Yhden kerrostalotontin arvo on muutamia miljoonia! Vaikka sijaitsee lähiössä. Keskustassa tontti voi olla vaikka 10 miljoonaa, siitä on kiva maksaa 0,9% veroa vuodessa. Voi yhtiövastike tai vuokra vähän nousta.
Kiinteistövero nousee omakotitalo asujilla 40%. Kyllä kunnanjohtajat ja sihteerit palkkarahansa haluaa.
Maaseudulla kuolee eläkeikäisiä joten veroja on nostettava, kunta tarvitsee rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömien työssäkäyvät puolisot ei voi enää käydä maksullisella lounaalla, on otettava eväät töihin ja työssäkäyvä puoliso joutuu eroamaan kirkosta loppuvuodesta.
Ihmisillä ei ole enää varaa kuulua kirkkoon.
Ja ruokakaupan sijaan entistä useampi siirtyy leipäjonoon.
Sinne tulee kaaos ensi vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömien työssäkäyvät puolisot ei voi enää käydä maksullisella lounaalla, on otettava eväät töihin ja työssäkäyvä puoliso joutuu eroamaan kirkosta loppuvuodesta.
Ihmisillä ei ole enää varaa kuulua kirkkoon.
Ja ruokakaupan sijaan entistä useampi siirtyy leipäjonoon.
Sinne tulee kaaos ensi vuonna.
Eläkeläiset saa varmaan jatkossa leipäjonosta vähemmän ruokaa, koska sinne siirtyy lapsiperheitä ja kasvavat lapset tarvitsevat ruokaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2100 brutto palkalla leikattu ansiosidonnainen on noin 700.
Tässä laskuri
Eläkeläinen saa kansaneläkettä + takuueläkettä 922 netto eli 200 enemmän kuin 3 lapsen äiti jonka pitäisi ruokkia lapset.
Nyt on Suomessa alkamassa syntyvyyden laskukampanja.
Miksi hallitus haluaa syntyvyyden laskua?
Musutuksella voi paikata. Uusi bättrefolkki saadaan tänne,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän ns. suureen ikäluokkaan kuuluvana maksettiin koulutukset ihan oppikoulusta (4lk) lähtien itse. Jotkut vähävaraiset saattoivat olla ns. "vapaaoppilaita". samoin kirjat ja kouluruokailut maksettiin ennen kuin tuli peruskoulu. Lukiossa kaikki maksettiin itse. Kaikki ei saanut opintotukea, joka sekin pääosin oli valtion takaamaa opintolainaa. Itse jouduin ottamaan pankkilainaa, koska vanhempien tulot huomioitiin opintolainassakin, eli sitäkään ei saanut jos tietyt kriteerit eivät täyttyneet. Vanhempani olivat ihan keskituloisia. Yleisesti asumistukia, toimeentulotukea ym. tukia ei saanut opiskeluaikana. Käytiin töissä ja tienattiin opintorahat itse. Asuttiin usein kimppakämpissä tai oppilaitoksen asuntoloissa. Eläkkeet alkoivat karttumaan vasta, kun täytti 23 vuotta. Asuntolainan korko meillä ensiasuntoon oli 8,5%. Kavereillamme 16%. Ei silloinkaan kouluttamattomana päässyt mihinkään "hyvään ammattiin". Ylennyksiä saatiin varmaan ihan samoin perustein kuin nykyäänkin. Mielestäni on hienoa, että nykyään opiskelu on taloudellisesti helpompaa, samoin kuin mahdolliset tuet eri elämäntilanteissa. Ei kuitenkaan kannata arvostella mitään suuria ikäluokkia tai muitakaan. Jokaisella ikäluokalla on varmaan ollut omat haasteensa ja tulee jatkossakin olemaan
Valtiolta, kaupungilta ja yksityiseltä sai pysyvän työpaikan kansakoulu- ja merkonomipohjalta. Tiedän, koska olen tuntenut tällaisia ihmisiä. Nykyään saman tyylisiin toimistotöihin otetaan nuoria, joilla on ylioppilastutkinto ja kaksi tutkintoa. Lisäksi on osattava tietokoneohjelmia.
Työt ovat muuttuneet vastivammiksi ja niihin otettavat ovat koulutetumpia. Esim. vielä 90-luvun alussa moni kollega ei osannut kuin suomea, nykyään lähes kaikki uudet osaavat myös ruotsia ja englantia vähintään.
Kyllä se vaan on niin, että ei tämän ikäluokan ihmiset vaan enää kykene tai halua oppia nykyajan muutosta. Huomasin kun keskustelin isäni kanssa. Vaikka olemme monta kertaa käyneet läpi mitä kaikkea se nykypäivän työelämä minulta vaatii ja olen hetkittäin uskonut että asia on mennyt perille, niin olen ollut väärässä. Hän alkoi taas neuvomaan minua omilla 70-luvun opeillaan, joilla ei ole mitään merkitystä nykypäivän työelämässä.
Joten antaa olla. Turha tästä aiheesta on hänen kanssaan puhua. Hän on tehnyt oikein, minä olen väärässä ja laiska/saamaton/heikko. Tätähän se hakee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ns. suureen ikäluokkaan kuuluvana maksettiin koulutukset ihan oppikoulusta (4lk) lähtien itse. Jotkut vähävaraiset saattoivat olla ns. "vapaaoppilaita". samoin kirjat ja kouluruokailut maksettiin ennen kuin tuli peruskoulu. Lukiossa kaikki maksettiin itse. Kaikki ei saanut opintotukea, joka sekin pääosin oli valtion takaamaa opintolainaa. Itse jouduin ottamaan pankkilainaa, koska vanhempien tulot huomioitiin opintolainassakin, eli sitäkään ei saanut jos tietyt kriteerit eivät täyttyneet. Vanhempani olivat ihan keskituloisia. Yleisesti asumistukia, toimeentulotukea ym. tukia ei saanut opiskeluaikana. Käytiin töissä ja tienattiin opintorahat itse. Asuttiin usein kimppakämpissä tai oppilaitoksen asuntoloissa. Eläkkeet alkoivat karttumaan vasta, kun täytti 23 vuotta. Asuntolainan korko meillä ensiasuntoon oli 8,5%. Kavereillamme 16%. Ei silloinkaan kouluttamattomana päässyt mihinkään "hyvään ammattiin". Ylennyksiä saatiin varmaan ihan samoin perustein kuin nykyäänkin. Mielestäni on hienoa, että nykyään opiskelu on taloudellisesti helpompaa, samoin kuin mahdolliset tuet eri elämäntilanteissa. Ei kuitenkaan kannata arvostella mitään suuria ikäluokkia tai muitakaan. Jokaisella ikäluokalla on varmaan ollut omat haasteensa ja tulee jatkossakin olemaan
Valtiolta, kaupungilta ja yksityiseltä sai pysyvän työpaikan kansakoulu- ja merkonomipohjalta. Tiedän, koska olen tuntenut tällaisia ihmisiä. Nykyään saman tyylisiin toimistotöihin otetaan nuoria, joilla on ylioppilastutkinto ja kaksi tutkintoa. Lisäksi on osattava tietokoneohjelmia.
Työt ovat muuttuneet vastivammiksi ja niihin otettavat ovat koulutetumpia. Esim. vielä 90-luvun alussa moni kollega ei osannut kuin suomea, nykyään lähes kaikki uudet osaavat myös ruotsia ja englantia vähintään.
Ja työttömiä on palkkatuella valtion virastoissa töissä.
https://www.suomi.fi/palvelut/tyollisyysmaararaha-valtion-virastolle-ta…
Vierailija kirjoitti:
Ei ole töitä ja jos on hetken niin mitään ei jää käteen. Nykyaika on yhtä kärsimystä.
Suomalaiset tekevät kovaa sukupuuttoa. Samalla olemme onnellisuuden piikkipaikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ns. suureen ikäluokkaan kuuluvana maksettiin koulutukset ihan oppikoulusta (4lk) lähtien itse. Jotkut vähävaraiset saattoivat olla ns. "vapaaoppilaita". samoin kirjat ja kouluruokailut maksettiin ennen kuin tuli peruskoulu. Lukiossa kaikki maksettiin itse. Kaikki ei saanut opintotukea, joka sekin pääosin oli valtion takaamaa opintolainaa. Itse jouduin ottamaan pankkilainaa, koska vanhempien tulot huomioitiin opintolainassakin, eli sitäkään ei saanut jos tietyt kriteerit eivät täyttyneet. Vanhempani olivat ihan keskituloisia. Yleisesti asumistukia, toimeentulotukea ym. tukia ei saanut opiskeluaikana. Käytiin töissä ja tienattiin opintorahat itse. Asuttiin usein kimppakämpissä tai oppilaitoksen asuntoloissa. Eläkkeet alkoivat karttumaan vasta, kun täytti 23 vuotta. Asuntolainan korko meillä ensiasuntoon oli 8,5%. Kavereillamme 16%. Ei silloinkaan kouluttamattomana päässyt mihinkään "hyvään ammattiin". Ylennyksiä saatiin varmaan ihan samoin perustein kuin nykyäänkin. Mielestäni on hienoa, että nykyään opiskelu on taloudellisesti helpompaa, samoin kuin mahdolliset tuet eri elämäntilanteissa. Ei kuitenkaan kannata arvostella mitään suuria ikäluokkia tai muitakaan. Jokaisella ikäluokalla on varmaan ollut omat haasteensa ja tulee jatkossakin olemaan
Valtiolta, kaupungilta ja yksityiseltä sai pysyvän työpaikan kansakoulu- ja merkonomipohjalta. Tiedän, koska olen tuntenut tällaisia ihmisiä. Nykyään saman tyylisiin toimistotöihin otetaan nuoria, joilla on ylioppilastutkinto ja kaksi tutkintoa. Lisäksi on osattava tietokoneohjelmia.
Työt ovat muuttuneet vastivammiksi ja niihin otettavat ovat koulutetumpia. Esim. vielä 90-luvun alussa moni kollega ei osannut kuin suomea, nykyään lähes kaikki uudet osaavat myös ruotsia ja englantia vähintään.Ja työttömiä on palkkatuella valtion virastoissa töissä.
https://www.suomi.fi/palvelut/tyollisyysmaararaha-valtion-virastolle-ta…
Palkkatukityöstä ei kerry enää kohta ansiosidonnaista. Virkailijat ei voi käydä parturissa, rahat pitää laittaa säästöön työttömyysaikaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ns. suureen ikäluokkaan kuuluvana maksettiin koulutukset ihan oppikoulusta (4lk) lähtien itse. Jotkut vähävaraiset saattoivat olla ns. "vapaaoppilaita". samoin kirjat ja kouluruokailut maksettiin ennen kuin tuli peruskoulu. Lukiossa kaikki maksettiin itse. Kaikki ei saanut opintotukea, joka sekin pääosin oli valtion takaamaa opintolainaa. Itse jouduin ottamaan pankkilainaa, koska vanhempien tulot huomioitiin opintolainassakin, eli sitäkään ei saanut jos tietyt kriteerit eivät täyttyneet. Vanhempani olivat ihan keskituloisia. Yleisesti asumistukia, toimeentulotukea ym. tukia ei saanut opiskeluaikana. Käytiin töissä ja tienattiin opintorahat itse. Asuttiin usein kimppakämpissä tai oppilaitoksen asuntoloissa. Eläkkeet alkoivat karttumaan vasta, kun täytti 23 vuotta. Asuntolainan korko meillä ensiasuntoon oli 8,5%. Kavereillamme 16%. Ei silloinkaan kouluttamattomana päässyt mihinkään "hyvään ammattiin". Ylennyksiä saatiin varmaan ihan samoin perustein kuin nykyäänkin. Mielestäni on hienoa, että nykyään opiskelu on taloudellisesti helpompaa, samoin kuin mahdolliset tuet eri elämäntilanteissa. Ei kuitenkaan kannata arvostella mitään suuria ikäluokkia tai muitakaan. Jokaisella ikäluokalla on varmaan ollut omat haasteensa ja tulee jatkossakin olemaan
Valtiolta, kaupungilta ja yksityiseltä sai pysyvän työpaikan kansakoulu- ja merkonomipohjalta. Tiedän, koska olen tuntenut tällaisia ihmisiä. Nykyään saman tyylisiin toimistotöihin otetaan nuoria, joilla on ylioppilastutkinto ja kaksi tutkintoa. Lisäksi on osattava tietokoneohjelmia.
Työt ovat muuttuneet vastivammiksi ja niihin otettavat ovat koulutetumpia. Esim. vielä 90-luvun alussa moni kollega ei osannut kuin suomea, nykyään lähes kaikki uudet osaavat myös ruotsia ja englantia vähintään.Ja työttömiä on palkkatuella valtion virastoissa töissä.
https://www.suomi.fi/palvelut/tyollisyysmaararaha-valtion-virastolle-ta…
Palkkatukityöstä ei kerry enää kohta ansiosidonnaista. Virkailijat ei voi käydä parturissa, rahat pitää laittaa säästöön työttömyysaikaa varten.
Eläkeläismummut ihmettelevät miksi heitä palvelevilla virkailijoilla on hiukset kiinni ja vuoden päästä on naamakin vaihtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ns. suureen ikäluokkaan kuuluvana maksettiin koulutukset ihan oppikoulusta (4lk) lähtien itse. Jotkut vähävaraiset saattoivat olla ns. "vapaaoppilaita". samoin kirjat ja kouluruokailut maksettiin ennen kuin tuli peruskoulu. Lukiossa kaikki maksettiin itse. Kaikki ei saanut opintotukea, joka sekin pääosin oli valtion takaamaa opintolainaa. Itse jouduin ottamaan pankkilainaa, koska vanhempien tulot huomioitiin opintolainassakin, eli sitäkään ei saanut jos tietyt kriteerit eivät täyttyneet. Vanhempani olivat ihan keskituloisia. Yleisesti asumistukia, toimeentulotukea ym. tukia ei saanut opiskeluaikana. Käytiin töissä ja tienattiin opintorahat itse. Asuttiin usein kimppakämpissä tai oppilaitoksen asuntoloissa. Eläkkeet alkoivat karttumaan vasta, kun täytti 23 vuotta. Asuntolainan korko meillä ensiasuntoon oli 8,5%. Kavereillamme 16%. Ei silloinkaan kouluttamattomana päässyt mihinkään "hyvään ammattiin". Ylennyksiä saatiin varmaan ihan samoin perustein kuin nykyäänkin. Mielestäni on hienoa, että nykyään opiskelu on taloudellisesti helpompaa, samoin kuin mahdolliset tuet eri elämäntilanteissa. Ei kuitenkaan kannata arvostella mitään suuria ikäluokkia tai muitakaan. Jokaisella ikäluokalla on varmaan ollut omat haasteensa ja tulee jatkossakin olemaan
Valtiolta, kaupungilta ja yksityiseltä sai pysyvän työpaikan kansakoulu- ja merkonomipohjalta. Tiedän, koska olen tuntenut tällaisia ihmisiä. Nykyään saman tyylisiin toimistotöihin otetaan nuoria, joilla on ylioppilastutkinto ja kaksi tutkintoa. Lisäksi on osattava tietokoneohjelmia.
Työt ovat muuttuneet vastivammiksi ja niihin otettavat ovat koulutetumpia. Esim. vielä 90-luvun alussa moni kollega ei osannut kuin suomea, nykyään lähes kaikki uudet osaavat myös ruotsia ja englantia vähintään.Ja työttömiä on palkkatuella valtion virastoissa töissä.
https://www.suomi.fi/palvelut/tyollisyysmaararaha-valtion-virastolle-ta…
Palkkatukityöstä ei kerry enää kohta ansiosidonnaista. Virkailijat ei voi käydä parturissa, rahat pitää laittaa säästöön työttömyysaikaa varten.
Eläkeläismummut ihmettelevät miksi heitä palvelevilla virkailijoilla on hiukset kiinni ja vuoden päästä on naamakin vaihtunut.
Virastoissa on taas virkailijat vaihtuneet. Vuosi palkkatukea tuli täyteen.
Miksi virkailijoilla on nykyään kirppiskuteet ja tukka itse leikattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ns. suureen ikäluokkaan kuuluvana maksettiin koulutukset ihan oppikoulusta (4lk) lähtien itse. Jotkut vähävaraiset saattoivat olla ns. "vapaaoppilaita". samoin kirjat ja kouluruokailut maksettiin ennen kuin tuli peruskoulu. Lukiossa kaikki maksettiin itse. Kaikki ei saanut opintotukea, joka sekin pääosin oli valtion takaamaa opintolainaa. Itse jouduin ottamaan pankkilainaa, koska vanhempien tulot huomioitiin opintolainassakin, eli sitäkään ei saanut jos tietyt kriteerit eivät täyttyneet. Vanhempani olivat ihan keskituloisia. Yleisesti asumistukia, toimeentulotukea ym. tukia ei saanut opiskeluaikana. Käytiin töissä ja tienattiin opintorahat itse. Asuttiin usein kimppakämpissä tai oppilaitoksen asuntoloissa. Eläkkeet alkoivat karttumaan vasta, kun täytti 23 vuotta. Asuntolainan korko meillä ensiasuntoon oli 8,5%. Kavereillamme 16%. Ei silloinkaan kouluttamattomana päässyt mihinkään "hyvään ammattiin". Ylennyksiä saatiin varmaan ihan samoin perustein kuin nykyäänkin. Mielestäni on hienoa, että nykyään opiskelu on taloudellisesti helpompaa, samoin kuin mahdolliset tuet eri elämäntilanteissa. Ei kuitenkaan kannata arvostella mitään suuria ikäluokkia tai muitakaan. Jokaisella ikäluokalla on varmaan ollut omat haasteensa ja tulee jatkossakin olemaan
Valtiolta, kaupungilta ja yksityiseltä sai pysyvän työpaikan kansakoulu- ja merkonomipohjalta. Tiedän, koska olen tuntenut tällaisia ihmisiä. Nykyään saman tyylisiin toimistotöihin otetaan nuoria, joilla on ylioppilastutkinto ja kaksi tutkintoa. Lisäksi on osattava tietokoneohjelmia.
Työt ovat muuttuneet vastivammiksi ja niihin otettavat ovat koulutetumpia. Esim. vielä 90-luvun alussa moni kollega ei osannut kuin suomea, nykyään lähes kaikki uudet osaavat myös ruotsia ja englantia vähintään.Ja työttömiä on palkkatuella valtion virastoissa töissä.
https://www.suomi.fi/palvelut/tyollisyysmaararaha-valtion-virastolle-ta…
Palkkatukityöstä ei kerry enää kohta ansiosidonnaista. Virkailijat ei voi käydä parturissa, rahat pitää laittaa säästöön työttömyysaikaa varten.
Eläkeläismummut ihmettelevät miksi heitä palvelevilla virkailijoilla on hiukset kiinni ja vuoden päästä on naamakin vaihtunut.
Virastoissa on taas virkailijat vaihtuneet. Vuosi palkkatukea tuli täyteen.
Miksi virkailijoilla on nykyään kirppiskuteet ja tukka itse leikattu.
Kiharoita voi tehdä vessapaperilla, kun menet asiakas palveluun. Hallitus ottaa permanenttirahat pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä löysin kirpparilta halvalla bändipaidan, taidan laittaa sen valtion viraston asiakaspalveluun. Palkkatuesta ei kohta enää kerry ansiosidonnaista joten virastoissa ihmisillä on päällä mitä kirpparilta saa halvalla.
Vierailija kirjoitti:
Mä löysin kirpparilta halvalla bändipaidan, taidan laittaa sen valtion viraston asiakaspalveluun. Palkkatuesta ei kohta enää kerry ansiosidonnaista joten virastoissa ihmisillä on päällä mitä kirpparilta saa halvalla.
Työnantaja tulee sitten kauppaan maksamaan vaateostokset, jos ei pukeutuminen kelpaa.
Terveisiä kokoomukselle.
Vierailija kirjoitti:
Minun kummityttöni muutti Outokumpuun, osti n. 90 neliön rivitaloasunnon putkirempatusta talosta. Hinta 37.000 euroa.
Elämä on valintoja!
"0ku" on tunnettu kuolevan Suomen vertauskuvana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä löysin kirpparilta halvalla bändipaidan, taidan laittaa sen valtion viraston asiakaspalveluun. Palkkatuesta ei kohta enää kerry ansiosidonnaista joten virastoissa ihmisillä on päällä mitä kirpparilta saa halvalla.
Työnantaja tulee sitten kauppaan maksamaan vaateostokset, jos ei pukeutuminen kelpaa.
Terveisiä kokoomukselle.
Hallitus lisää myös työmarkkinatukityötä 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa / työpäivä.
Eli työpaikoilla ei voi määrätä mitään pukeutumista eikä hiusten laittoa, kun ei makseta palkkaa eikä ansiosidonnaista enää.
M vedän kaupan värillä hiukset lilaksi, kun menen valtion virastoon tai kaupungin yksikköön tai yritykseen töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä löysin kirpparilta halvalla bändipaidan, taidan laittaa sen valtion viraston asiakaspalveluun. Palkkatuesta ei kohta enää kerry ansiosidonnaista joten virastoissa ihmisillä on päällä mitä kirpparilta saa halvalla.
Työnantaja tulee sitten kauppaan maksamaan vaateostokset, jos ei pukeutuminen kelpaa.
Terveisiä kokoomukselle.Hallitus lisää myös työmarkkinatukityötä 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa / työpäivä.
Eli työpaikoilla ei voi määrätä mitään pukeutumista eikä hiusten laittoa, kun ei makseta palkkaa eikä ansiosidonnaista enää.
M vedän kaupan värillä hiukset lilaksi, kun menen valtion virastoon tai kaupungin yksikköön tai yritykseen töihin.
Eikö esim. jossain kelassa bändipaita ja lila tukka ponnarilla ole hyvä?
Taitaa olla niin, että nykynuoret/työikäiset eivät ihan oikeasti tajua, että maailma oli ihan erilainen paikka, kun suuret ikäluokat olivat nuoria/työikäisiä. Ihan tyhjänpäiväistä jankkaamista ja syyttelyä koko ketju.
Alue: Aihe vapaa
Ihmisillä ei ole enää varaa kuulua kirkkoon.