Tunnen suurta itseinhoa ja ulkopuolisuuden tunnetta, koska olen aseksuaali.

Miksi alapeukkua heti?

Eipä sen kiiman perään kannata haikailla kun sekin menee hetkessä ohi. Kannattaa keskittyä tekemään omasta elämästään mahdollisimman hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Eipä sen kiiman perään kannata haikailla kun sekin menee hetkessä ohi. Kannattaa keskittyä tekemään omasta elämästään mahdollisimman hyvää.

Mutta se tuntuu maailman parhaalta tunteelta.

Nostto

Minä voisin luopua omasta kiimastani. Se on vienyt kaiken, perheen, maineen....

Sama. Omin käsin onneen silloin tällöin seksivideoita netistä katsellen. Silloin siitä jotenkin kiihoittuu mutta muuten jos pitäisi oikeasti ruveta hommailemaan niin se jotenkin ällöttää. Pelkkä halaaminen tai koskettaminen toista ihmistä tuntuu todella vastenmieliseltä. Aikaisemmin pidin itseäni hyvinkin epänormaalina mutta kun nykyään näistä asioista kun puhutaan sen verran olen tajunnut että meitä on.

Älä huoli, et ole jäänyt paljosta paitsi.

Vierailija kirjoitti:

Älä huoli, et ole jäänyt paljosta paitsi.

Mitenniin?

Olet onnekas. Se vasta kamaalaa onkin, kun tuntee kiiman, mutta kukaan ei halua.

Luovu itseinhosta? Miksi kaikkien pitäisi tuntea väkisin jotain. Miksi pitäisi olla yhtä sekaisin tai hullu kuin jotkut muut? Ellei sitten mittauta hormonien määrää. S*i voi olla kiusallista ja outoa, eikä kukaan ole varma mihin se johtaa. Väärän kumppanin kanssa katastrofi. 

Vierailija kirjoitti:

Olet onnekas. Se vasta kamaalaa onkin, kun tuntee kiiman, mutta kukaan ei halua.

Aina joku haluaa jos ei vain ole nirso

Halaaminen ja kosketus vastenmielistä?

Enemmän minua aseksuaalina surettaa se että olen ikuisesti yksin koska en halua harrastaa seksiä. Siksi en ihmettele että useimmat aseksuaalit ovat pariutuneita ja suostuvat harrastamaan seksiä parisuhteessa - vaikka eivät sitä oikeasti haluaisikaan.

Tuntuu musertavalta etten merkitse juuri kellekään mitään, en ole kenenkään "number one" Juuri vietin yksinäisen juhannuksen kun kaikki muut viettivät sen perheidensä kanssa. Elämä tuntuu niin turhalta. Se etten koe "seksuaalisuuden kiimaa" on tähän verrattuna aika pieni huoli.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän minua aseksuaalina surettaa se että olen ikuisesti yksin koska en halua harrastaa seksiä. Siksi en ihmettele että useimmat aseksuaalit ovat pariutuneita ja suostuvat harrastamaan seksiä parisuhteessa - vaikka eivät sitä oikeasti haluaisikaan.

Tuntuu musertavalta etten merkitse juuri kellekään mitään, en ole kenenkään "number one" Juuri vietin yksinäisen juhannuksen kun kaikki muut viettivät sen perheidensä kanssa. Elämä tuntuu niin turhalta. Se etten koe "seksuaalisuuden kiimaa" on tähän verrattuna aika pieni huoli.

Kelpaisiko sinulle kumpi vain sukupuoli?

Tarvitset vertaistukea.

Etsi aseksuaaleja.

Vierailija kirjoitti:

Halaaminen ja kosketus vastenmielistä?

Niin? Joillekin on.

Mitä ihmettä, älä häpeä sitä asiaa, on paljon paljon muitakin aseksuaaleja, ja moni haluaisi parisuhteen jossa ei ole seksiä. Kokeile esim OkCupid, laita sinne ilmoitus, ehkä tapaat jonkun!

Minä en. On mahtavaa kun energia suuntautuu kaikkeen muuhun kuin panemiseen. T.m31

Ole ylpeä siitä

Höpö höpö. Seksi ja himot ovat elämän parhaita ilmaisia asioita. Joskus kauan sitten tunsin tällaisen aseksuaalin tapauksen, eikä sitä saanut edes kouluttamalla innostumaan. Antoi kuitenkin kosketella rintoja paidan päältä ja oli joskus jotain epämääräistä suutelua, mutta lähes saman tien esti touhut jos koetin vaikka hivellä sieltä kaikkein pyhimmästä housujen päältä. Kerran kuitenkin meni hieman pitemmälle, mutta housujen alta ei antanut koskettaa. Tunsin kuitenkin sykkeen farkkujen päältä, joten haluja saattoi olla.

Eipä ymmärtänyt mistä jäi paitsi. Enkä toisaalta ole ikinä tavannut niin sulkeutunutta naista, kun ei suostunut puhumaan esim. lapsuudestaan mitään. Ajattelin, että jokin trauma estää. Harmi, sillä muuten kyseessä oli aivan ihana nainen. Terveet elämäntavat, urheilullinen, tavoitteita elämässä ja hyvännäköinen. Lisäksi sopivan itsenäinen ja rajat omaava, ja sitä kautta kiinnostava.