Lue keskustelun säännöt.
Menestynyt mutta silti todella katkera
24.06.2014 |
Tässä pientä kuvausta elämästä josta kirjoittelinkin jo erääseen toiseen ketjuun:
Isäni on todella varakas belgialainen liikemies joka jätti äitini heti kun kuuli hänen olevan raskaana. Kuulin tämän 13-vuotiaana kun äitini oli syöpähoidoissa ja lähellä kuolemaa. Siitä jonkin ajan päästä matkustin kotikaupungistani Brysselistä "isäni" kartanolle pienemmälle paikkakunnalle. Portilla näin pikkupojan leikkivän ja hän tuli sitten ihmettelemään kuka olen. En kertonut muuta kuin että haluan puhua hänen isänsä kanssa. "Porttipuhelimessa" "isäni" kuitenkin selitti että on jo maksanut äidilleni paljon rahaa koulutustani yms. perustarpeitani varten ja ei halua nähdä minua enää koskaan. Olin kuulemma silloin 13-vuotiaana jo tarpeeksi iso mies huolehtimaan itsestäni...
Nykyään olen 32-vuotias ja pyöritän suurta yritysrypästä keski-Euroopassa. "Isäni" omaisuuden arvo taas on viime vuosina laskenut todella rajusti ja hänen omistamansa yrityksensä sihteeri lähetti minulle eilen kutsun liikeneuvotteluihin (1. yhteydenotto 19 vuoteen). Luuleeko se pelle oikeasti että haluan olla hänen kanssaan missään tekemisissä?!? Nooh paha saa palkkansa. Ja sitä niittää mitä kylvää, se sopii mulle.
Kommentit (27)
Nää miesten kehittelemät tarinat on kyllä erityylisiä kuin ne naisten "mieheni pani sihteerikköä ja olenkin raskaana". Ihan kivaa vaihtelua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä aika Harlequin meininkiä tämä... Ällös huoli, kyllä jostain pian putkahtaa köyhä mutta suloinen neitsyt, joka pienellä meikillä muuttuu maailmanluokan kaunottareksi ja parantaa sinun havoittuneen sydämesi.
Mutta jos tämä nyt totta sattuisi olemaan, niin paskempi homma. Rahalla ei saa ostettua onnea, mutta kyllä se varmaan vähän haavoja valelee.
Ja hei, katkeruus ja viha on ihan sallittuja tunteita. Ei kaikkein tartte aina elää seesteisinä onnen pilvien keskellä.
Takavuosina HS:n Henkilökohtaista-palstalla oli yhden tyypin vakioilmoitus. Se alkoi suunnilleen niin, että "Useiden suurten monikansallisten yritysteni johdossa toimiminen on yksinäistä, joten etsin rinnalleni Sinua tasoiseni nainen, joka olet kuin kotonasi Monte Carlon kasinolla kuin maalaiskartanossa". Tuli vaan mieleen.
Vaikka tämä olisi trolli niin ehkä taustalla on katkeruutta ja hylkäämistä.
Ne on sallittuja tunteita mutta jotta pääsee elämässä eteenpäin, niistä pitää päästää irti. Ei turhaan sanota että anteeksianto on tärkeää, ei sille toiselle, vaan itselle että vapauttaa itsensä siitä kaunan taakasta.
Annatko sen joka on sinua kohdellut väärin ja huonosti, pilata ja hallita koko elämääsi? Annatko hänen tekonsa määritellä sinut?
Sinun kannattaisi todeta että hänestä riippumatta ja huolimatta olet se mikä olet.
Terapiassa voisi olla hyvä käsitellä tunteita että voi tunnustaa itselle että monet niistä on lapsen tunteita ja epärationaalisia, kun ne aikuisena itselle sanoo.
Ja on omakohtaista kokemusta.
On ymmärrettävää, että tunnet noin. Mutta oman itsesi takia katkeruuden tunteen yli olisi hyvä päästä, sillä katkeruus ei ole tie onneen.
Isäsi toiminta vaikuttaa epäkypsältä. Hänestä ei ole ollut antamaan sinulle sitä, mitä olisit halunnut ja tarvinnut. Ehkä hän ei ole siihen kyennyt, koska hän ei ole sitä itsekään saanut. Hän ei ole voinut antaa sinulle sellaista, mitä hänellä ei ole.
Olet kuitenkin saanut käännettyä asiat sillä tavalla voitoksesi, että olet saanut motivaatiota menestyä elämässä. Se on hieno asia, joka tuo elämääsi paljon hyvää, jos vain mietit mitä itse haluat elämältä, mikä tekee sinut onnelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, tännehän on tullut paljon kommentteja. Luulin että tästä tulisi sellainen yhden henkilön avautumiskeskustelu. Hyvää suomenkielentaitoani ihmetelleelle voin kertoa että kun puhuin ensin äitini ja sitten tätini kanssa suomea 18-vuotiaaksi asti niin kyllähän kielitaito siinä ajassa kehittyy jo aika hyväksi. Ja omaan muutenkin melko hyvän kielipään.
Ja teille jotka epäilevät minun valehtelevan, uskokaa pois että toivoisinkin taustani (ja osittain nykyisyytenikin) olevan täysin erilainen.
Ja 27. siis aloittajalta