Syömishäiriö vanhempien syy?
Kuinka pitkälle pitää paikkansa? Pitäisikö vanhempien pystyä suojelemaan lastaan tältä sairaudelta?
Kommentit (20)
Mulle terapeutti sanoi, että sairastuin bulimiaan, koska lapsena ei jääkaapissa ollut ruokaa.
Vaikka tietenkin siis oli, olenhan elossa, mutta hyvin yksipuolisesti. Puuroa, eineshodareita, kananmunia…
Kun sitten pääsin vielä teini-ikäisenä oikeasti kauppaan, niin aukesihan se maailma.
Mutta narsistiäitiähän tässä haettiin… Ei sanottavaa siihen liittyen.
Hengenvaarallisesti lihavat ohjelmassa on aina syömisen syynä perhe/ vanhemmat
Kun syömishäiriöisiä ruvettiin laajemmassa mitassa hoitamaan, niin alkuaikoina syyllistettiin vanhempia, erityisesti äitiä, mutta siitähän on päästy jo kauan aikaa sitten eroon. Syömishäiriö on ennen muuta psyykkinen sairaus.
Syytetäänkö lapsen syömishäiriöstä vanhempia? Eikös se ole psyykkinen sairaus.
Voi olla, jos vanhemmat ovat traumatisoineet lapsensa ja syömishäiriö on trauman oireena, mutta siis pääsääntöisesti ei ole vanhempien vika vaan kyse on sairaudesta.
Syyt ovat moninaiset. Lähinnä kyseessä on ihmisen tapa pyrkiä kontrolloimaan edes jotain elämässään. Monella taustalla on vanhemmat, toisilla jotain muuta sitten.
Jos sanotaan ettei vanhempaa saa syyttää jostain, joka voi aivan hyvin olla sen vanhemman syy, mennään metsään. Jos vanhempi on 100% varma, ja hänelle kerrotaan että et sinä voi tälle mitään, hän ei myöskään silloin kykene näkemään omaa osaansa saati korjaamaa ntoimintaansa. Vanhempi on aina tavalla tai toisella kytköksissä nuoreen kuitenkin, joten sillä on paljon väliä miten vanhempi tonttinsa hoitaa. Myäs syömishäiriöiden osalta.
Vierailija kirjoitti:
Syyt ovat moninaiset. Lähinnä kyseessä on ihmisen tapa pyrkiä kontrolloimaan edes jotain elämässään. Monella taustalla on vanhemmat, toisilla jotain muuta sitten.
Jos sanotaan ettei vanhempaa saa syyttää jostain, joka voi aivan hyvin olla sen vanhemman syy, mennään metsään. Jos vanhempi on 100% varma, ja hänelle kerrotaan että et sinä voi tälle mitään, hän ei myöskään silloin kykene näkemään omaa osaansa saati korjaamaa ntoimintaansa. Vanhempi on aina tavalla tai toisella kytköksissä nuoreen kuitenkin, joten sillä on paljon väliä miten vanhempi tonttinsa hoitaa. Myäs syömishäiriöiden osalta.
Olen sairastanut syömishäiriön eikä vanhemmillani ollut tekemistä asian kanssa. Siihen vaikuttivat vanhemmistani riippumattomat tekijät. Eli aina vika ei ole vanhemmissa, joskus on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyt ovat moninaiset. Lähinnä kyseessä on ihmisen tapa pyrkiä kontrolloimaan edes jotain elämässään. Monella taustalla on vanhemmat, toisilla jotain muuta sitten.
Jos sanotaan ettei vanhempaa saa syyttää jostain, joka voi aivan hyvin olla sen vanhemman syy, mennään metsään. Jos vanhempi on 100% varma, ja hänelle kerrotaan että et sinä voi tälle mitään, hän ei myöskään silloin kykene näkemään omaa osaansa saati korjaamaa ntoimintaansa. Vanhempi on aina tavalla tai toisella kytköksissä nuoreen kuitenkin, joten sillä on paljon väliä miten vanhempi tonttinsa hoitaa. Myäs syömishäiriöiden osalta.
Olen sairastanut syömishäiriön eikä vanhemmillani ollut tekemistä asian kanssa. Siihen vaikuttivat vanhemmistani riippumattomat tekijät. Eli aina vika ei ole vanhemmissa, joskus on.
Kyllä. Osoitatko vielä kohdan jossa väitin että vanhemmat ovat aina syypäitä.
Vierailija kirjoitti:
Syytetäänkö lapsen syömishäiriöstä vanhempia? Eikös se ole psyykkinen sairaus.
Ei psyykkinen sairaus ole mikään syntymästä asti oleva sairaus, vaan tottakai vanhemmat aiheuttavat näitä sairauksia lapsilleen. Mieti nyt vaikka jotain vanhempiensa hyväksikäyttämää, laiminlyötyä, yksin jätettyä, vanhemmilta turvaasaamatonta lasta.
Minun syömishäiriöni puhkesi ihan puhtaasti perheen aikuisten takia. Lapsuus oli traumaattinen. Lisäksi syömistäni rajoitettiin ja elin osittain nälässä, ei haluttu että juuri minun ruokkimiseen menee rahaa. Sanottiin yhessä vaiheessa, että kouluruoka riittää lämpimäksi ruoaksi ja välipalojen syöminen tehtiin niin vaikeaksi, että esim. iltapala saattoi jäädä syömättä. Ruoka oli yksi vallankäytön ja nöyryyttämisen väline.
Ei aina, jos lapsi itse alkaa ihannoimaan alipainoista vartaloa, niin ei vanhempi voi vaikuttaa siihen. Tietysti painosta huomauttelu ja läskiksi haukkuminen myötävaikuttaa ongelmaan.
Yleisimpiä mt- ongelmia juuri nuoruusiässä. Syyt ovat moninaiset eikä mikään yksittäinen tekijä menneisyydessä välttämättä laukaisee tätä häiriötä. Samaan aikaan nuorella muita mt- ongelmia, masennusta ja ahdistusta, sosiaalista pelkoa jne. Varhainen hoitoon pääsy tärkeää!
Anoreksia tai bulimia voi olla jos teini-ikäisen itsemääräämistä pyritään ohjaamaan liikaa, siis alistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Anoreksia tai bulimia voi olla jos teini-ikäisen itsemääräämistä pyritään ohjaamaan liikaa, siis alistetaan.
Allekirjoitan tämän Olin anorektinen teini-ikäisenä ja täysin väkivaltaisten vanhempieni takia. Syömättä jättäminen oli tapa pitää elämästä jotain asiaa omassa hallinnassa. Äitini ei osannut tai jaksanut tehdä mitään syömäkelpoisia ruokia, ja jos teki, niitä oli sitten pakko mennä syömään ja lautanen tyhjäksi väkivallalla uhkaten. Täysin mustaksi poltettuja pihvejä jotka piti kaluta puhtaaksi, vehnävellejä, keittoja jotka unohtuivat päiviksi liedelle ja silti piti syödä kun ruokaa on. Lapsuus oli tuota. Ruokaa, joka maistui kaamealle ja jota oli pakko syödä. Tai sitten ei saanut syödä, jos esim. oli markan ranskanleipä ja siitä otti liian monta viipaletta päivässä, tuli huutoa että nyt ei pariin päivään sitten tule leipää.
Tapasin lukiossa pojan, jonka luona oli aina tuoretta patonkia ja juustoja ja leikkeleitä ja muroja ja maitoa ja niitä sai syödä hakemalla keittiöstä. Mietin vieläkin miten ihana perhe he olivat.
Joidenkin mielestä kaikki elämän vaikeudet ja vastoinkäymiset on vanhempien syytä. Se on helpoin valinta/ ratkaisu tietylle ihmistyypille..
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä kaikki elämän vaikeudet ja vastoinkäymiset on vanhempien syytä. Se on helpoin valinta/ ratkaisu tietylle ihmistyypille..
Helppoa huudella sieltä korkean hepan selästä, jos vanhempasi eivät olleet vaikkapa väkivaltaisia alkoholisteja. Olen vasta aikuisena ymmärtänyt että toisissa perheissä on esim. halattu lapsia joskus heidän lapsuutensa aikana. Minusta tuli ihminen joka selviytyy mistä vaan yksin, mutta saan kyllä silti sanoa että lapsuuteni oli sysipaska ja anoreksia on vanhempieni syytä.
Kysyt, pitäisikö vanhempien pystyä suojelemaan lasta tältä sairaudelta?
Ongelmana, jokainen vanhempi kasvattaa lapsensa siinä ympäristössä, niillä tiedoilla ja voimavaroilla, mitä on sillä hetkellä käytettävissä.
Vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, eikä lapsen synnyttäminen tee kenestään vanhemmasta täydellistä ja kaikki tietävää ja siksi syyllistäminen on turhaa, vaan sairauden puhkeamisessa yhtälailla vastuussa on vanhempien lisäksi, me kaikki.
Ei tarvitse kuin lukea tätä palstaa, kuinka suuria vaatimuksia, arvostelua ja haukkumista ympäristö asettaa nuorille ja yleiselle ilmapiirille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä kaikki elämän vaikeudet ja vastoinkäymiset on vanhempien syytä. Se on helpoin valinta/ ratkaisu tietylle ihmistyypille..
Helppoa huudella sieltä korkean hepan selästä, jos vanhempasi eivät olleet vaikkapa väkivaltaisia alkoholisteja. Olen vasta aikuisena ymmärtänyt että toisissa perheissä on esim. halattu lapsia joskus heidän lapsuutensa aikana. Minusta tuli ihminen joka selviytyy mistä vaan yksin, mutta saan kyllä silti sanoa että lapsuuteni oli sysipaska ja anoreksia on vanhempieni syytä.
Tää on keskustelupalsta ja kerroin oman mielipiteeni, sinä omasi. Et tiedä minusta tai elämästäni hevon kukkuakaan, niin ei tarvitse alkaa huutelemaan sen ihmeemmin 😉
Syömishäiriöliitto Sylin sivuilta löytyy tästä asiasta kattavasti tietoa. Lue sieltä.