miehen käytös loukkaa tunteitani...
Siskoni lähti juuri synnytämään. Siskoni soitti siitä äidillemme ja minulle. Mies sanoi minulle halveksivaan sävyyn, syyttäen, että me ei kerrottu kenellekään. Se oli minun toivomukseni ettei h-hetkestä kerrottaisi muille kuin lastenhoitajalle,joka tulisi hoitamaan sisaruksia siksi aikaan.
Halusin synnyttää rauhassa ilman sitä tietoa, että joku on puhelimen toisessa päässä, että joko joko joko ja puhelin olisi täynnä tekstiviestejä, että miten menee... Siis halusin vain herkän hetken, salaisuuden miehen ja minun välille kun synnytimme lapsemme maailmaan. Mies ei nyt tunnu tajuavan kuinka herkkä hetki se oli minulle. Nyt hän puhuu vain, että hänen tunteitaan ei otettu huomioon, kun hän olisi halunnut kertoa omalle äidilleen. Mies puhuu meidän synnytyksestä kun minä taas näen asian pääasiassa minun synnytyksenä , jossa mies oli tukemassa (eli kättä pitämässä) kun minä tuskien ja kipujen myötä toin poikamme tähän maailmaan. No joo, on se kait meidän synnytys jos minä olin synnyttäjänä ja siten mielestäni minulla on suurempi oikeus sanoa mitä minä toivon siinä tilanteessa tapahtuvan, jotta minulla olisi mukava ja hyvä olo. Kyllähän mies siellä sairaalassa taas tuputti; että soitan mun mutsille.... Otti pannuun ja pahasti ja sanoinkin siitä että ei käy. Minä haluan synnyttää omassa rauhassa!!!! En kaipaa anopin jännittelyjä taustalle. Tämä on ainutlaatuinen hetki ja haluan keskittyä siihen itsekkäästi!!
että semmoinen vuodatus... Mieheni on mulkku, toisinaan!!!
Kommentit (41)
minusta sinä olet nyt jättänyt miehen tunteet tyystin huomiotta.
ettekö te oisi voineet tehdä niin että mies juttelee äitinsä ja sukunsa kanssa eikä sun tartte keskittyä mihinkään muuhun kuin synnyttämiseen?
juuri siksi ettemme halunneet rauhoitella ketään muita jännittäjiä, vaan keskittyä itse rauhassa siihen " suoritukseen" . Toisaalta me minun mieheni kanssa olimme molemmat tästä asiasta samaa mieltä.
Olen kyllä mieltänyt molemmat synnytykset yhteisiksi projekteiksemme, vaikka minä niissä olenkin suurimman työn tehnyt. Mies oli silti hienosti mukana tukemassa, enkä todellakaan olisi halunnut synnyttää ilman häntä. Jos minun mieheni olisi halunnut tuossa tilanteessa pitää yhteyttä vanhempiinsa, olisin sen hänelle suonut.
Vaikka anoppisi olisikin tiennyt teidän olevan synnyttämässä, eihän hän olisi synnytyssaliin mukaan päässyt häiritsemään. Joten miten asia olisi _oikeasti_ sinun synnytystäsi vaikeuttanut?
En itsekään halunnut ilmoittaa kenellekään kun lähdimme synnyttämään. Mielestäni esim. vanhempieni olisi ollut ihan turha menettää yöuniaan sen takia että olisivat jännittäneet koska vauva syntyy ja meneekö kaikki hyvin. Ja sitten olisivat olleet aivan paniikissa jos mitään ei olisi pitkään aikaan kuulunut. Ensi kerrallakin ilmoitamme vain niille joille on ihan pakko, eli esikoisen hoitajille.
Onneksi en tuommoisen ihme tapauksen kanssa ole naimisiin mennyt, saako miehesi käydä yksin kaupassa?
oikein ajatuksen kanssa ja mieti vähän!
Ei se lapsi yksin sinun ole, kyllä miehelläsi on siihen yhtä suuri oikeus kuin sinullakin! Jos miehesi haluaa jakaa ilonsa oman äitinsä kanssa niin mikä sinä olet siihen mitään sanomaan! Älä häiritse muiden välejä, ne eivät sinulle kuulu! Eikä se synnyttäminen mikään ihmeteko ole, naiset ovat synnyttäneet aina!
sukulaisen synnytys tuo.
MInulla ei ainakaan siskon poltot tuntuneet missään, tuksin äidillänikään.
Ihmiset on ihmeen kestäviä, mitä tulee toisten jännittäviin elämäntilanteisiin.
Eikä se synnyttäminen niin kummoista ole, tavallista naisten elämää vain. Ja taitaa anoppisikin tietää siitä yhtä ja toista.
ettei miehet osallistu synnytykseen.
Minun mieheni ainakin sanoi että koki helvetillisiä tuskia siitä ettei hän voinut minua enempää auttaa!!!!
Käännäpä tuo lauseesi toisinpäin. Eli sinä loukkaat miehesi tunteita!!
Kuvasit täydellisesti ihmistyypin, joka on ikävä kyllä yleistymässä. Muut ihmiset ovat vain sitä varten, jos itse sattuu jotakin tarvitsemaan. Sosiaalisista verkostoista ei ymmärretä mitään. Synnytys on ainutlaatuinen henkilökohtainen kokemus, joka suunnitellaan etukäteen. Parisuhde on yksipuolinen suhde. Tuleva lapsi ei synny sukuun vaan minulle itselleni vauvaksi, jonka elämää voi täydellisesti koordinoida ja suunnitella - siis niin kauan kuin yksinään jaksaa. Isovanhempia ei oteta muuhun mukaan kuin lastenhoitoon - jos eivät suostu, heitä voi haukkua itsekkäiksi. Aviomiehellä ei ole mihinkään mitään sanomista, kun suhde rakoilee, voi ottaa uuden miehen. Ihmiset ovat tavaraa, vain minä itse ominen kokemuksineni olen jotakin.
Toivottavasti itsekin jo tajusit kohdelleesi miestäsi väärin ja tajuat pyytää häneltä anteeksi.
Kyllähän heille kerrotaan heti kun vauva on syntynyt. Miehellä oli täyti työ minun kanssani synnytyksen aikana. Ei sieltä olisi tarvinnut lähteä minnekään soittelemaan, etenkään omalle äidille.
Kyllä siinä vaan nainen sen hurjimman työn tekee, ja on mielestäni oikeutettu esittämään toiveita. Miehen on oltava vahva ja pystyttävä tukemaan ilman oman äitinsä apua. Tai jos tarttee apua, niin on kyllä aika vätys.
jos oman vaimon synnytyksestä pitää äidille soittaa. Huh huh!
Minäkään en tajua miksi ihmeessä sukulaisille pitäisi ilmoittaa synnyttämään lähdöstä. Saavathan he tiedon heti kun vauva on syntynyt. Ja kyllä kai sillä synnyttäjälläkin on asiaan jotain sanottavaa, kaikkien mielestä olisi ilmeisesti vain pitänyt tehdä niin kuin mies olisi halunnut.
Eikä siskostaankaan. Teidän ajatusmaailmanne on vääristynyt ja helvetin tyhmä. Onneksi en ole vieläkään naimisissa teidän kanssanne.
Kyse on siitä, että tämä teiniäiti yrittää määräillä miehensä toimintaa, ajattelematta mitään muuta kuin minäminäminäminäminäminäminäminä!
Ja oma äiti varmasti on oikea ihmisen rauhoittelemaan ja vakuuttamaan, että kaikki menee hyvin.
Kannattaa olla miehen äidille mustasukkainen. Kannattaa sättiä häntä ja järjestää riitaisat välit. Eihän miehen äiti ole mikään sinulle. Onko edes miehesi sinulle yhtään mikään? Ei hänestäkään tarvitse välittää. Sinähän se olet maailman napa. Sinähän se tosiaan synnytit ja sait vauvan. Älä tule tänne itkemään, jos miehesi ei otakaan puolta vastuuta lapsesta ja kodista itselleen. Kaappasit jo koko kakun itsellesi.
Ei taida hyväksyä, että poikansa on kasvanut hänestä eroon (kuten normaalisti kuuluukin käydä) ja nyt uusi perhe ja etenkin vaimo on ykkönen. Kyllä isovanhemmat sitten ehtii aikanaan kuulla vauvan tulosta. Tämä hetki on kuitenkin vain vanhempien.
Haluatko kuulla mitä aikuiselle lapsellesi kuuluu? Vai jos hän soittaa sinulle, että hei, olemme sairaalassa, synnytys on alkamassa... niin mitä sanot? Mitä sinä minulle soittelet? Eihän se mulle mitään kuulu! Joku vieras eukko siellä vaan vauvaansa pakertaa!