En halua olla lesta
Olen siis (ihan kohta) 18v tyttö ja en haluais olla lesta. Pyydän täällä nyt apua koska tilanne on sellainen etten uskalla erota lahkosta, koska isoveljeni erosi ja kävi niin, että vanhempani pitivät hänelle puhutteluja ja uhkailivatkin 2 vuoden ajan ja veli on ihan romuna, välit meni siis sukuun ja nyt porukoihinkin kunnolla kun tajusivat etteivät he saa veljeäni enää "parannettua"...
Vielä tätä pahempi juttu on se, että seurustelen lestapojan kanssa. "Epäuskovaisena" tyttöystävänä tulen aiheuttamaan kamalan kohun hänen suvussaan ja luulen menettäväni hänenkin vanhempiinsa välit, koska he ovat yhtä vanhanaikaisia kuin minunkin vanhempani. En haluaisi aiheuttaa omalle rakkaalle ongelmia ja surua enkä uskaltaisi kohdata vanhempieni vihaa muttakun tuntuu niin väärältä ja huonolta olla lesta...
Asiaa ei yhtään auta ne kaikki lestavihajutut joita tulee nenän eteen jatkuvasti nettiä selaillessa :(
En oikein tiedä mitä tekisin, olisiko teillä antaa jotain kommenttia, neuvoja tai jotain?
(Ja ihan mainintana, poikaystäväni hyväksyy ehkäisyn että tuskallista suurperhe-elämää ei ole luvassa, musta ei vaan millään olis siihen)
Kommentit (77)
"Maailman ilot alkaa huvilla hauskalla, vaan niistä kerran palkka on tuska kuolema".
Mieti vielä kerran. Kukaan ei myöskään tiedä kuolinpäiväänsä. Kuoleeko nuorena ,keskiikäisenä vai vanhuksena.
Ja jos kieltää uskonsa, ei ole varmaa pääseekö takaisin enään Jumalanvaltakuntaan.
Ei kannata ottaa näissä asioissa riskejä.
Viisaampaa on rukoilla voimia uskon kilvoitukseen. Jumala kyllä varjelee uskomassa , jos haluaa uskoa.
Jumala on luvannut hyvästi lapsensa siunata.
Raamatussa lukee,että elämä on kuin kämmenen levekysgin
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 11:35"]"Maailman ilot alkaa huvilla hauskalla, vaan niistä kerran palkka on tuska kuolema".
Mieti vielä kerran. Kukaan ei myöskään tiedä kuolinpäiväänsä. Kuoleeko nuorena ,keskiikäisenä vai vanhuksena.
Ja jos kieltää uskonsa, ei ole varmaa pääseekö takaisin enään Jumalanvaltakuntaan.
Ei kannata ottaa näissä asioissa riskejä.
Viisaampaa on rukoilla voimia uskon kilvoitukseen. Jumala kyllä varjelee uskomassa , jos haluaa uskoa.
Jumala on luvannut hyvästi lapsensa siunata.
Raamatussa lukee,että elämä on kuin kämmenen levekysg anteeksi kirjoitusvirhe.
[/quote]siis kämmenen leveys.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 11:35"]"Maailman ilot alkaa huvilla hauskalla, vaan niistä kerran palkka on tuska kuolema".
Mieti vielä kerran. Kukaan ei myöskään tiedä kuolinpäiväänsä. Kuoleeko nuorena ,keskiikäisenä vai vanhuksena.
Ja jos kieltää uskonsa, ei ole varmaa pääseekö takaisin enään Jumalanvaltakuntaan.
Ei kannata ottaa näissä asioissa riskejä.
Viisaampaa on rukoilla voimia uskon kilvoitukseen. Jumala kyllä varjelee uskomassa , jos haluaa uskoa.
Jumala on luvannut hyvästi lapsensa siunata.
Raamatussa lukee,että elämä on kuin kämmenen levekysgin
[/quote]
Todella ahdistavaa hengellistä väkivaltaa. T. Vl, joka myös miettii lahkosta lähtemistä. Ps. Ap:lle kaikkea hyvää.
Hei. Paikalliset Rauhanyhdistykset ovat rekisteröityjä yhdistyksiä joihin kuuluakseen pitää maksaa jäsenmaksu. Jos yhdistyksen toiminta ei tunnu omalta, siihen ei tarvitse kuulua. Selkein tapa on on olla maksamatta jäsenmaksua. Jos mietityttää lestadiolaisuuden kysymykset, osoitteessa http://freepathways.wordpress.com käsitellään laajasti aihetta. Etsisin itse verkon välityksellä ihmisiä jotka ovat samassa tilanteessa. Ja miettisin mihin haluat sitoutua, elämään muiden kautta vaiko omaan elämään.
tällaisen löysin netistä
Askeleet irti lestadiolaisuudesta
http://www.hakomaja.net/sekalaista/askeleet-irti-srksta
Voimia irtaantumiseen.
ex jehovan todistaja
No. 9
Ei varmaan tarvi erota, mutta miksi kuulua kirkkoon? Kirkko ja kaikki herätysliikkeet
ym uskonsuunnat on täysin epäraamatullisia. Ei ole olemassa, kuin yksi ainoa seurakunta, Kristuksen ruumis, eli kaikki Jeesuksen omat.
Raamatusta ei voi irrottaa jotakin oppia, opinkappaletta, jonka perusteella sitten ollaan joku seurakunta. Ei. Meillä pitää olla koko Jumalan Sana sellaisenaan.
Silloin se ei eroita, eikä jaa. Tämä kehitys alkoi kyllä jo Raamatun aikaan, kun Paavalikin kyseli, että onko Kristus jaettu? Niin ja jos kehityksestä puhutaan, niin Jumalan Sana ei voi kehittyä. Uutta ilmoitusta ei enää tule. Sana on ja pysyy.
Jos seurakuntamalli kehittyy, niin se ajautuu pois Raamatun ilmoituksesta.
J-P
[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 23:35"]
Olen siis (ihan kohta) 18v tyttö ja en haluais olla lesta. Pyydän täällä nyt apua koska tilanne on sellainen etten uskalla erota lahkosta, koska isoveljeni erosi ja kävi niin, että vanhempani pitivät hänelle puhutteluja ja uhkailivatkin 2 vuoden ajan ja veli on ihan romuna, välit meni siis sukuun ja nyt porukoihinkin kunnolla kun tajusivat etteivät he saa veljeäni enää "parannettua"...
Vielä tätä pahempi juttu on se, että seurustelen lestapojan kanssa. "Epäuskovaisena" tyttöystävänä tulen aiheuttamaan kamalan kohun hänen suvussaan ja luulen menettäväni hänenkin vanhempiinsa välit, koska he ovat yhtä vanhanaikaisia kuin minunkin vanhempani. En haluaisi aiheuttaa omalle rakkaalle ongelmia ja surua enkä uskaltaisi kohdata vanhempieni vihaa muttakun tuntuu niin väärältä ja huonolta olla lesta...
Asiaa ei yhtään auta ne kaikki lestavihajutut joita tulee nenän eteen jatkuvasti nettiä selaillessa :(
En oikein tiedä mitä tekisin, olisiko teillä antaa jotain kommenttia, neuvoja tai jotain?
(Ja ihan mainintana, poikaystäväni hyväksyy ehkäisyn että tuskallista suurperhe-elämää ei ole luvassa, musta ei vaan millään olis siihen)
[/quote]
Ensinnäkin, oikein paljon tsemppiä ja voimia sinulle tässä elämäntilanteessa. Olet jo pitkällä kun tiedät mitä aiot tehdä. Siitä saat voimaa, pidä siitä päätöksestä kiinni!
Tuolla joku jo linkitti "Askeleet irti SRK-lestadioalisuudesta" nettisivun. Siinä on fiksuja vinkkejä millä lailla kannattaa valmistautua ja miten toimia. Teksti on koottu tämän saman kokeneiden useamman ihmisen toimesta.
http://www.hakomaja.net/sekalaista/askeleet-irti-srksta
Aivan varmasti sinulle tapahtuu hyviä asioita irtaantumisen jälkeen vaikka nyt se ehkä pelottaakin. En tiedä yhtäkään tutuistani joka olisi katunut liikkeestä lähtemistään. Päinvastoin, useimmat muistelevat ratkaisua yhtenä elämänsä tärkeimmistä ja parhaista. Niin minäkin. Oma elämä on oma elämä eikä sitä elä kukaan muu kuin sinä itse!
Mikäli uskot jumalaan, hän ei sinua hylkää siksi että eroat fundamentalisti-lahkosta. Voit luottaa siihen. Vanhoillislestadiolaisuus on oikeasti lahko erillisine oppeineen, vaikka se muodollisesti kirkkoomme kuuluukin.
Jos sinulla lon lähelläsi sellaisia ei-uskovaisia joihin voit luottaa, kannattaa keskustella ja käydä läpi omia tuntemuksia ja sitä miten ihmiset ovat suhtautuneet. kannattaa luoda ennalta valmiita vastauksia ja valmistautua mahdoliseen painostamiseen.
Parasta olisi että olisi käytettävissä ammattiapua, psykologi tms. joka tuntee vl-liikkeen mielenhallintaan ja painostukseen perustuvia mekanismeja. Ev.lut.seurakuntien hengellisessä ja sielunhoitotyössä heitä ei vielä valitettavasti ole, vaikka tarvetta olisi.
Lopuksi suosittelen Uskontojen uhrien tuki UUT -yhdistyksen nettisivuja ja tapaamisia. Joillakin paikkakunnilla on järjestetty omia tapaamisia juuri vl-liikkeen jättäneille.
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/
Iloa ja rohkautta sinulle toivotellen
8 v sitten irtaantunut ent.vl.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 21:45"]
... jos sydämelläsi ei ole uskoa, on parasta olla rehellinen. Itse arvostan rehellisyyttä. Toisten mieliksi elämisessä ei ole mitään järkeä. Jos sydämessäsi on hitunenkin uskoa, Jumala antaa voimat elää uskovaisten yhteydessä. vl-äippä
[/quote]
Kun vl uskossa opetetaan että tuo usko on Jumalan lahja.
Niin miten se sitten vois riippua ihmisestä itsestään että saako sen lahjan Jumalalta vai ei? Eikös se riipu yksin Jumalasta?
Nämä opilliset jutut on jääny mulle hämäräksi. jos joku selittäis joka paremmin on tämän käsittänyt niin auttais paljon.
Äskettäin vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä irtaantuneet ex-vl:t ovat julkaisset juuri kirjan, jossa he kertovat siitä mitä kohtasivat ilmoitettuaan läheisilleen että eivät enää aio olla lestadiolaisia.
Kirjan nimi on "Nyt vapaa olen", ja lisätietoja ainakin tässä:
Nyt vapaa olen – Kun kaikki on arvioitava uudelleen
http://freepathways.wordpress.com/2014/04/06/nyt-vapaa-olen/
Joillakin päätöksenteko oli vienyt vuosia. Mitä enemmän tulee ikää, sitä vaikeampaa on irtaantua.
Enkä minä joppari, mutta onneksi olenkin ihminen. Ehkä ohjaustanko voisin olla
Varmista ensin, että sulla on joku paikka mihin mennä, koulun asuntola, oma kämppä, kaveri jonka luo mennä tai joku muu paikka, jos sun vanhemmat heittää sut ulos. Mun isä eros lestadiolaisesta lahkosta ja isänsä antoi puoli tuntia aikaa pakata kamat ja häipyä. Se on aluksi rankkaa, mutta lopulta sä olet onnellisempi yksin kuin uskonnollisessa lahkossa ja elämäntavassa johon et haluaisi kuulua.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 23:40"]
Uskontojen uhrit -yhdistyksestä saa varmasti apua. Käytännön neuvona sanoisin että muuta muualle opiskelemaan. Saat itseluottamusta ja pystyt tekemään paremmin omat päätöksesi, kun vanhemmat ei asu ihan nurkan takana.
[/quote]
Samaa mieltä. Opiskelemaan vaan vähän kauemmaksi suvusta ja sen kontrollista, itsenäisyys ja omat itselle selkeät ajatukset, uusia mukavia ei-vl-ystäviä ja tuttavia, niin siitä se lähtee.
Huomaat että ns. "maailman ihmisissä" on valtaosa kivoja ja avoimia tyyppejä, ei yhtään sellaisia kuin on ry:llä annettu ymmärtää. Ei kaikki muunuskoiset tai ateistit ole juoppo-huoria eikä vastuuttomia rellestäjiä, ei likikään!
Kyssä se hyvin menee, usko itseesi!
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 13:43"]
Varmista ensin, että sulla on joku paikka mihin mennä, koulun asuntola, oma kämppä, kaveri jonka luo mennä tai joku muu paikka, jos sun vanhemmat heittää sut ulos. Mun isä eros lestadiolaisesta lahkosta ja isänsä antoi puoli tuntia aikaa pakata kamat ja häipyä.
Se on aluksi rankkaa, mutta lopulta sä olet onnellisempi yksin kuin uskonnollisessa lahkossa ja elämäntavassa johon et haluaisi kuulua.
[/quote]
Olipas karu kohtelu isältä...:-( Että semmosta!
Sinulle 12: uskon kieltäminen ja liikkeestä lähteminen ei ole millään tavalla sama asia. Itselleni on usko tullut entistä tärkeämmäksi liikkeestä lähdettyäni, nyt minun ei tarvitse enää suorittaa "uskoa" tai hyväksyä hengellistä väkivaltaa.
t. Ex-vl
Ei vl kysyy mitä nää "puhuttelut" on? Miksi sellaiseen jos on eronnut piireistä? Uhkaillaanko siellä vai mitä?
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 13:49"]
[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 13:43"]
Varmista ensin, että sulla on joku paikka mihin mennä, koulun asuntola, oma kämppä, kaveri jonka luo mennä tai joku muu paikka, jos sun vanhemmat heittää sut ulos. Mun isä eros lestadiolaisesta lahkosta ja isänsä antoi puoli tuntia aikaa pakata kamat ja häipyä.
Se on aluksi rankkaa, mutta lopulta sä olet onnellisempi yksin kuin uskonnollisessa lahkossa ja elämäntavassa johon et haluaisi kuulua.
[/quote]
Olipas karu kohtelu isältä...:-( Että semmosta!
[/quote]
Liikkeen johto on ohjeistanut vanhempia niin että lestadioaliset vanhemmat eivät saa antaa tukeaan lapsen omalle päätökselle elämänkatsomuksesta, mikäli lapsi päättää jättää vl-liikkeen.
SRK:n linjaus: Kun vl-perheen lapsi uskoo toisin, hän menettää vanhempiensa tuen
http://freepathways.wordpress.com/2013/04/02/kun-lapsi-uskoo-toisin/
Vl-liikken opin mukaan vanhempien arvojärjestyksessä pitää olla aina ykkösenä usko, ja vasta sitten jossain myöhemmin listassa on suhde omaan lapseen ym asiat.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 23:48"]
Erota voit ihan maistraatin kautta.
http://www.maistraatti.fi/fi/lomakkeet/#Kotikunta-%20ja%20v%C3%A4est%C3%B6tieto
Kotikunta-ja väestötieto> Uskontokunnasta eroaminen.
Kopioi vaikka pdf lomake ja lähetä täytettynä maistraattiin. Näin minäkin tein, kun erosin kirkosta. Usko ei tarvitse kirkkoja tai muita uskonsuuntia tai lahkoja.
Ne on kaikki uskonnollisuutta, joka sitoo ihmisiä.
J-P
[/quote]
Ei tarvitse välttämättä erota evlut-seurakunnasta erotakseen lestadiolaisuudesta.