Miksi muka esim. Lontoossa saisi olla ennemmin oma itsensä kuin jollain pienellä paikkakunnalla?
Puhutaan, että tuollaisissa suurkaupungeissa ihmisen annetaan ennemmin olla oma itsensä kuin pienillä paikkakunnilla. Eikö sekin kuitenkin jo riitä, että oma yhteisösi ei pidä sinusta ja joudut siksi kiusatuksi?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Öööö...täh???
No kun sanotaan että pienillä paikkakunnilla melkein jokainen tuntee tai tietää sinut jotenkin mutta suurkaupungeissa on niin paljon porukkaa että sinne kyllä hukkuu.
Lontoossa on paljon ihmisiä ja voit etsiä itsellesi sopivan kaveripiirin. Mites etsit jossain sadan ihmisen maalaiskylässä? Et mitenkään. Pienissä yhteisöissä ihminen pakotetaan tiettyyn muottiin ryhmäpaineen alla.
No mä sattumoisin asun Lontoossa ja tää on kyllä sen verran iso mesta ja ihmisillä myös sen verran omaa elämää, että ei ketään jaksa kiinnostaa muiden puuhat. Voit ihan rauhassa olla vaikka purppurapäinen 200-kiloinen transseksuaali, jalka-amputoitu hare krishna ja kukaan ei pahemmin katso sun perään tai juorua selän takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööö...täh???
No kun sanotaan että pienillä paikkakunnilla melkein jokainen tuntee tai tietää sinut jotenkin mutta suurkaupungeissa on niin paljon porukkaa että sinne kyllä hukkuu.
Niin? Ja pointti on?
Itselläni on kokemusta sekä miljoonakaupungeista että pikkukaupungista maaseudulla, ja niillä on puolensa. Tietyllä tavalla maalla on kiireettömämpää ja ruuhkattomampaa, ilmanlaatukin hyvä, ja on paljon luontoa missä liikkua ja harrastaa. Toisaalta suurkaupungissa saa tosiaan olla oma itsensä, kun esim. asioilla liikkuessasi "kukaan" ei tunne. Voit vaikka jutella avoimesti puolisosi kanssa kaupassa, kun henkilökunta ja asiakkaat eivät kukaan tunne teitä henkilökohtaisesti, jolloin ei tarvitse miettiä puheitaan ja käytöstään samalla tavalla kuin pikkukaupungissa, jossa todella monet tuntevat sinut ainakin ulkonäöltä ja sen kenen tyttö tai poika olet, jne. Tietyllä tavalla elämä suurkaupungissa on näin ollen rennompaa. Toiset täytyy toki ottaa huomioon esim. kaupoissa ja kaupungilla liikkuessaan, ettei törmäile tai melua tms., mutta itse kuitenkin "anonyyminä" pysyen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööö...täh???
No kun sanotaan että pienillä paikkakunnilla melkein jokainen tuntee tai tietää sinut jotenkin mutta suurkaupungeissa on niin paljon porukkaa että sinne kyllä hukkuu.
Niin? Ja pointti on?
No siis se että onko se ihan noin? Eli kun omakin yhteisö voi kuitenkin ruveta kiusaamaan. Vai onko kaikilla sen jäsenillä sitten elämää sen verran ettei kiinnosta muiden elämä.
Öööö...täh???