Onko sinulla tällä hetkellä salarakas

On. Ihan hyvin menee.

Nähdään aina kun on mahdollista, yleensä miehen kotona. Saan suhteesta kaiken sen, mitä oma mieheni ei halua minulle antaa, eli seksiä, läheisyyttä, mielenkiintoisia keskusteluja, hellyyttä, ystävän, ihmisen.

Minä olen 41, mies 50.

Mikä ajoi tilanteeseen? Tämä tulee varmasti esille jo tuossa aiemmin. Aviopuoliso ei halua enää parisuhdetta kanssani. Kuitenkin lasten takia ollaan oltu yhdessä. Tuskin enää kovin kauan sitäkään.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 10:51"]On. Ihan hyvin menee.

Nähdään aina kun on mahdollista, yleensä miehen kotona. Saan suhteesta kaiken sen, mitä oma mieheni ei halua minulle antaa, eli seksiä, läheisyyttä, mielenkiintoisia keskusteluja, hellyyttä, ystävän, ihmisen.

Minä olen 41, mies 50.

Mikä ajoi tilanteeseen? Tämä tulee varmasti esille jo tuossa aiemmin. Aviopuoliso ei halua enää parisuhdetta kanssani. Kuitenkin lasten takia ollaan oltu yhdessä. Tuskin enää kovin kauan sitäkään.

[/quote]

Kauan olette tapailleet? Ap vähän samassa tilanteessa.

Puolisen vuotta. Tapasimme ensimmäisen kerran vuosi sitten salilla. Puoli vuotta oltiin "kavereita", juteltiin salilla, käytiin muutaman kerran kahvilla. Sitten olin saanut tarpeekseni avioliiton pelastamisesta ja aloitettiin suhde. Rakastuin ja rakastan.

MIettikää jos oma kumppani toimisi seläntakana noin

Pitäkää salarakasta, en välitä. Mutta älkää hyvänen aika viekö niitä kotiinne!!! Jos mun miehellä ois salarakas niin sitten olis mut jos se meidän kotiin sen tois niin kuolisin :( Ihan oikeesti!!

Hotellit ym on keksitty.

Erotkaa mielummin oman puolison kanssa. Sitä helposti luulee että on oikeus salasuhteeseen, koska mies/ nainen ei välitä, mutta sitä vajoaa itse alemmas kuin toinen.

Lapset eivät ole syy jäädä yhteen jos parisuhde ei toimi - päinvastoin.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 23:50"][quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 19:50"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 19:40"]

On. Itse olen 30v ja mulla timmi isokaluinen 35v avomies. Salarakkaani on 60v. Rakastan huumoria, lämpöä, ystävällisyyttä ja karismaa mitä hänestä kumpuaa. Siksi oma vv, alkoholisti, mustavalk.mieheni on jäänyt "paitsioon".

[/quote]

Mikä on vv?

[/quote]

väkivaltainen?

[/quote]

Joo, väkivaltaista tarkotin. Lyhensin tyhmästi kun puhelimella näpyttelin...

Mulla on salarakas, mutta ollaan molemmat sinkkuja :D kukaan vaan ei tiedä että meillä on suhde, koska meillä on iso yhteinen ystäväpiiri johon kuuluu exiä ja muita. Hyvin on toistaiseksi toiminut, ei vaan pussailla ja muhinoida silloin kun ollaan muiden ystävien seurassa

Kunpa olisikin. On ollut aiemmin ja kun siitä pääsin eroon, ajattelin ettei koskaan enää. Sellaiseen vuoristorataan se tunteet laittoi. Nyt ollut pitkään tätä harmaata arkea ja olen alkanut haaveilla taas salarakkaasta... Elämä on liian lyhyt elää tylsyydessä. Toisaalta lapsilta ei voi rikkoa perhettä. Pidän siis sekä tylsyyden että toivon mukaan joskus vielä salarakkaan.

Nettisalarakas jota en ole koskaan tavannut. Puhutaan kaikesta ja jaetaan asioita.

Olen 43 v ja minulla on kolme vakituisempaa salarakasta, jotka iältään 32 v, 38 v ja 45 v. Omalta mieheltä heruu pari kertaa vuodessa ja se ei riitä minulle. Nyt saan keskimäärin kerran viikossa. Pisin suhde on kestänyt yli vuoden ja lyhin puoli vuotta.

Kaksi miehistä asuu yksin, joten tavataan miehen luona. Perheellisen kanssa autossa, mökillä, luonnossa, toisen kotona. Yhden miehen kanssa meillä on myös syvällisiä keskusteluja. Oma mieheni ei puhu kanssani mistään.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 09:09"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 23:50"][quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 19:50"]

tyhmä kysymys... miksi et jätä sitä ukkoasi

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 19:40"]

On. Itse olen 30v ja mulla timmi isokaluinen 35v avomies. Salarakkaani on 60v. Rakastan huumoria, lämpöä, ystävällisyyttä ja karismaa mitä hänestä kumpuaa. Siksi oma vv, alkoholisti, mustavalk.mieheni on jäänyt "paitsioon".

[/quote]

Mikä on vv?

[/quote]

väkivaltainen?

[/quote]

Joo, väkivaltaista tarkotin. Lyhensin tyhmästi kun puhelimella näpyttelin...

[/quote]

Toivottavasti lastanne ja rakkaitanne petetään yhtä raa'asti kuin mitä itse teette.

Ei ole. Edellisissä suhteissa on ollut, nykyisessä pitkässä suhteessa ei ole edes kiinnostanut koskaan mikään säätö. Kai olen viimein näin nelikymppisenä oppinut ettei se ruoho ole yhtään vihreämpää aidan toisella puolella oikeasti -se vain näyttää siltä. Ihan tietoisesti olen vetäytynyt pois myös niistä tilanteista, joista aikoinaan tuli tyhmyydet aloitettua. En käy baarissa enkä käytä alkoholia muuten kuin yhdessä oman mieheni kanssa. En todellakaan halua sellaista sotkua elämääni enää.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 11:14"]

Toivottavasti lastanne ja rakkaitanne petetään yhtä raa'asti kuin mitä itse teette.

[/quote]

Näin.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 18:29"]

Minä olen se salarakas. Olen 40-v mies ja nainen 43. Minä en saa mitään. Pelkkää tyhjyyden tunnetta...

[/quote]

Tää tuntui todella surulliselta :(

Aika mustavalkoisesti te tuomitsette salasuhteet! Pettäminen on tietysti "väärin" petettyä kohtaan, mutta mielestäni on myös "väärin" itseään kohtaan rakentaa kulisseja ja uskotella itselleen sekä muille että kaikki on kunnossa.

Ei avioliitosta lähteminen ole asia, joka tapahtuu sormia napsauttamalla! On asunnot, lainat, lapset jne... kaikki pitää miettiä valmiiksi. Pelkän vuokra-asunnon löytäminen voi viedä kuukausia. Mielestäni päätös kypsyy hitaasti (yleensä jopa liiankin hitaasti). Tässä mielessä salasuhde voi jopa avata silmiä ja rohkaista tekemään sen vaikean, mutta oikean päätöksen? Toisaalta naiset yleensä ovat käyttäneet jo ennen tätä kaikki kortit... terapioita myöden - tuloksetta.

Olen miehenä nähnyt niin läheltä tämän kuvion (sekä salasuhteessa että petettynä)! Vasta salasuhteen myötä ystäväni on kyennyt puhumaan omille ystävilleen miehen alkoholiongelmasta kulissien takana ja täysin kuolleesta liitostaan. Vuosia mies on vältellyt keskustelua ja sitten kun kotona "räjähtää" riita - tulee se viikon "olen enkelimies" esitys, jolla mies korjaa tilanteen "kuntoon" vain unohtaakseen taas kaikki lupaukset viikon jälkeen... tällaisessa suhteessako naiset haluatte elää??!

Ja niin se, että minua petettiin vuosia sitten - nyt olen ymmärtänyt että se oli myös minulle näpäytys ja oikea sellainen! Toki se tuntui pahalta, mutta oikeasti - kyllä peiliin täytyi minun itseni katsoa alkujärkytyksen jälkeen. Nyt olemme ex:n kanssa jo ystäviä sekä keskustelleet asiasta... no bad feelings!

Ei ole, koska en ole niin epätoivoinen.

On, olimme melkein vuoden erossa välissä... Koska olin raskaana.

Nyt kun vauva on syntynyt ja arki lähtenyt rullaamaan, on ollut ihanaa palata salarakkaani luo. Ikävä oli molemmilla eron aikana valtava!

Aviomieheni on myös ihana, mutta aika hissukka ja sängyssä aina samaa, ei mitään kokeiluhalua ja vähäiset halut muutenkin. Salarakkaani tuo elämääni iloa, virtaa ja jaksamista pitkiin päiviin kotona.:)

Ei ole, eikä tule koskaan olemaan.