Onko sinulla tällä hetkellä salarakas

Miten kauan olet ollut miehesi kanssa yhdessä? Milloin pettäminen sinulle selvisi?

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 19:50"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 19:40"]

On. Itse olen 30v ja mulla timmi isokaluinen 35v avomies. Salarakkaani on 60v. Rakastan huumoria, lämpöä, ystävällisyyttä ja karismaa mitä hänestä kumpuaa. Siksi oma vv, alkoholisti, mustavalk.mieheni on jäänyt "paitsioon".

[/quote]

Mikä on vv?

[/quote]

väkivaltainen?

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 23:44"]Miten kauan olet ollut miehesi kanssa yhdessä? Milloin pettäminen sinulle selvisi?

[/quote]Jos kysyit multa niin oltiin oltu 10v.yhdessä kun mies jäi pettämisestä kiinni.Sen jälkeen olen ihan huoletta pettänyt aina kun tekee mieli.Olen jäänyt kiinnikin,ei haittaa.Sitä saa mitä tilaa.

Mulla on salasuhde, ollut nyt puolitoista vuotta. Mies on kymmenisen vuotta vanhempi ja sinänsä muuten hyvässä liitossa, paitsi että vaimo ei enää halua seksiä, ja on tämän tehnyt miehelle erittäin selväksi. Eivät halua erota, mutta mies kokee tarvitsevansa ajoittain seksiä. Hän ei halua loukata vaimoaan, joten vaimo ei tiedä minusta.

Itse olen juuri päättänyt pitkäaikaisen suhteen. Suhde päättyi katkerasti, enkä halua (ainakaan vielä,jos koskaan) sitoutua vakavammin. Salamieheltäni saan kaipaamaani hellyyttä noin kerran viikossa, ilman pelkoa ja painetta, että siitä kehkeytyisi jotain enemmän. Meillä on toista kunnioittava suhde, hyvä ilmapiiri ja selkeä, rehellinen diili. Jutellaan maat ja taivaat ja nauretaan paljon. Vaikka mut tästä hyvästä lynkataankin alapeukkuryöpyllä, en näe suhteessamme kummoistakaan moraalisen paheksunnan aihetta.

On niin salainen etten itekään tiedä missä on.

Oikein hyvin menee. Viihdyn hänen seurassaan ja saan sitä läheisyyttä jota oma mieheni ei anna (jälkimmäinen seikka ajoi sivusuhteeseen).  Seksin puitteissa nähdään pari kertaa viikossa, mutta käytännössä joka päivä silti kohdataan (hän asuu samassa rapussa).

Minä olen 29v ja 55v.

Muutaman kuukauden ollut. Tekee hyvää tuntea olevansa haluttu. Mulla tunteet omaa miestä kohtaan kadonneet, mutta mies ei eroa halua joten tässä ollaan.

Yritän kyllä vakaasti erota, koska nykyinen tilanne ei reilu miestä kohtaan.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 00:48"]Muutaman kuukauden ollut. Tekee hyvää tuntea olevansa haluttu. Mulla tunteet omaa miestä kohtaan kadonneet, mutta mies ei eroa halua joten tässä ollaan.

Yritän kyllä vakaasti erota, koska nykyinen tilanne ei reilu miestä kohtaan.

[/quote]Paskat ne miehetkään mitään reiluja ole.Anna palaa vaan.

Mistä näitä salarakkaita löytää?

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 00:37"]On niin salainen etten itekään tiedä missä on.

[/quote]

Tää oli hyvä vastaus! :)

Itellä ei oo eikä tuu. On ollut aiemmin, useitakin, joten tiedän kyllä mitä se on. Enää ei kiinnosta ja vaikka kiinnostaisi niin en lähde siihen enää. Ikinä toivottavasti.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 11:55"]Aika mustavalkoisesti te tuomitsette salasuhteet! Pettäminen on tietysti "väärin" petettyä kohtaan, mutta mielestäni on myös "väärin" itseään kohtaan rakentaa kulisseja ja uskotella itselleen sekä muille että kaikki on kunnossa.

Ei avioliitosta lähteminen ole asia, joka tapahtuu sormia napsauttamalla! On asunnot, lainat, lapset jne... kaikki pitää miettiä valmiiksi. Pelkän vuokra-asunnon löytäminen voi viedä kuukausia. Mielestäni päätös kypsyy hitaasti (yleensä jopa liiankin hitaasti). Tässä mielessä salasuhde voi jopa avata silmiä ja rohkaista tekemään sen vaikean, mutta oikean päätöksen? Toisaalta naiset yleensä ovat käyttäneet jo ennen tätä kaikki kortit... terapioita myöden - tuloksetta.

Olen miehenä nähnyt niin läheltä tämän kuvion (sekä salasuhteessa että petettynä)! Vasta salasuhteen myötä ystäväni on kyennyt puhumaan omille ystävilleen miehen alkoholiongelmasta kulissien takana ja täysin kuolleesta liitostaan. Vuosia mies on vältellyt keskustelua ja sitten kun kotona "räjähtää" riita - tulee se viikon "olen enkelimies" esitys, jolla mies korjaa tilanteen "kuntoon" vain unohtaakseen taas kaikki lupaukset viikon jälkeen... tällaisessa suhteessako naiset haluatte elää??!

Ja niin se, että minua petettiin vuosia sitten - nyt olen ymmärtänyt että se oli myös minulle näpäytys ja oikea sellainen! Toki se tuntui pahalta, mutta oikeasti - kyllä peiliin täytyi minun itseni katsoa alkujärkytyksen jälkeen. Nyt olemme ex:n kanssa jo ystäviä sekä keskustelleet asiasta... no bad feelings!
[/quote]

Hyvä pointti.

On. Ollut jo yli 20 vuotta. Halu ja ystävyys, mutta ei tarvetta tai tahtoa parisuhteeseen. Minä 47 ja mies 51.

AV-mammat taas niin persaukisia, ettei uskalleta rehellisesti erota, koska omalla "Siwan kassan" palkalla elintaso laskisi kuin lehmän häntä? Ja jokainen tietää, että eron myötä se salarakaskin lähtisi heti lätkimään, koska ei oikeasti haluaisi ottaa riskiä sen panon muuttumisesta riippakiveksi. 

Onnea vain teille :)

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 18:41"]

AV-mammat taas niin persaukisia, ettei uskalleta rehellisesti erota, koska omalla "Siwan kassan" palkalla elintaso laskisi kuin lehmän häntä? Ja jokainen tietää, että eron myötä se salarakaskin lähtisi heti lätkimään, koska ei oikeasti haluaisi ottaa riskiä sen panon muuttumisesta riippakiveksi. 

Onnea vain teille :)

[/quote]

16 vastaa: jos eroaisin, elintasoni nousisi aika paljon. Ei tarvitsisi elättää yrittäjämiestä ja pitää pystyssä hänen yritystään sukuni rahoilla, vanhempieni toiveesta (ns. unelmavävy).

Eli aina ei elämä ole niin mustavalkoista.

Aika monen elintaso nousee erottua. Saa puolet miehen omaisuudesta. Eikä tarvi elättää kuin itsensä.

Minäkin saisin puolet aika isosta maatilasta.

Mulla myös on salarakas. Molemmat olemme tahoillamme naimisissa, emmekä ole eroamassa. Itse tienaan liki 5 tonnia kuussa, enemmän kuin puolisoni, tulisin siis yksinkin ihan hyvin toimeen.

Salasuhteessa saan aivan loistavaa seksiä ja läheisyyttä, jota kotona kaipaan.

Enempää tätä juttua on täällä turha avata. Mutta tällä hetkellä olen erittäin onnellinen.

No jos on niin hölmö mies, ettei ole avioehtoa vaatinut, joutaakin menettää. 

Meillä tehtiin molempien halusta avioehto, koska molemmilla oli perintöomaisuutta. Kaikki myös on ostettu vuorotellen ja jos ero tulee, on taloudellisesti helppo jakaa kaikki kahtia - molemmat saa sen, mitä on maksanut. 

Mies meillä tosin tienaa ansiotyössä paremmin ja siinä mielessä erotilanteessa nettotulot tippuisivat. En tosin ole harkinnutkaan salarakkaita. En ymmärrä, miksei tuossa tilanteessa vain erota. Ilmeisesti ei kantti kestä. Kyseenalaistan tosin, miten sellaisen ihmisen kantti kestää mitään muutakaan vaativampaa. 

Kukin tavallaan, mutta itse pidän moista osoituksena täydestä selkärangattomuudesta. Jos mies jäisi kiinni moisesta, pitäisi erota vain koska en voisi kuvitella jakavani elämää moisen ameeban kanssa. Samalla tavalla, jos hyvä ystäväni tekisi moista, kokisin hänetkin enemmänkin säälittäväksi ja ei-seuranarvoiseksi henkilöksi sen johdasta. 

Olen salasuhteessa. Tai sala ja sala, luulen, että mieheni tietää. Hänelläkin on suhde.

Älkää menkö hajoittamaan kenenkään rakasta maatilaa se on voinut olla esim. Monen sukupolven ajan samalla suvulla.

miten pystytte salailla mieheltänne hänen selän takana panemisen? eikö teidän omatuntonne ala kolkuttamaan?? :o