Itsemurha-ajatukset
Ahdistaa, että tosissani olen alkanut suunnitella päivieni päättämistä itse. Ei oikeasti ole ketään jolle voisin avautua..Tajuan, että tarvin apua mutta keneltä sitä nyt pyytää..kesken pyhienkin.
Kommentit (28)
En vaan pysty menemään johonkin sairaalaan tai terveyskeskukseen..Mitä ne siellä voi tehdä? Nauravat mut ulos tai saan masennuslääkereseptin, vaikka en ole edes masentunut.
Ei sinun tarvitse minnekään mennä. Soita psykiatriseen päivystykseen ja sano mikä vaivaa. Sano, että sinulla on pahenevia itsemurha-ajatuksia ja hävettää soittaakaan moisesta asiasta. He sen ratkaisun keksivät, hyvässä lykyssä tulet autetuksi jo puhelimessa. Kaltasiasi on paljon, paljon!
pitkäaikaisella terapialla se helpottaa ja niiden ajatusten kanssa on helpompi elää ja ne voivat poistua joskus kokonaankin. Itsekin elin pitkään itsemurha-ajatusten kanssa, mutta nyt ne eivät vaivaa enää joka hetki.
Helpompi olisi vaan kävellä junan alle. Masennuslääkkeet ja keskustelut on kokeiltu. Ensimmäistä kertaa elämässäni näin selkeitä ajatuksia, mutta kai niistä matkaa on kuitenkin siihen toteuttamiseen. Pelottaa vaan itseänikin että ajattelen näin. Kukaan ei musta uskoisi.
Lääkäri, ihan missä tahansa päivystyksessä, auttaa sua. Lääkärit on hakeutunut ammattiin auttamaan muita. Me ollaan kaikki ihmisiä. Meet vaa ja kerrot. Ei muuta. Se o siinä. Sen jälkee saat apua ja lepoa!
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 19:15"]
Helpompi olisi vaan kävellä junan alle. Masennuslääkkeet ja keskustelut on kokeiltu. Ensimmäistä kertaa elämässäni näin selkeitä ajatuksia, mutta kai niistä matkaa on kuitenkin siihen toteuttamiseen. Pelottaa vaan itseänikin että ajattelen näin. Kukaan ei musta uskoisi.
[/quote]
onko sulla läheisiä?
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 19:15"]Helpompi olisi vaan kävellä junan alle.[/quote]
Risoo ja pahasti, kun ihmiset tekevät itsemurhia jäämällä junan tai rekan alle. Oman elämänsä saa toki haaskata, mutta se että mennään toisen työpaikalle ja laitetaan toinen ihminen tappamaan, on enemmän kuin väärin! Siinä voi pahimmassa tapauksessa tuhota junan- tai veturinkuljettajankin elämän...
Itsetuhoajatusten kanssa kamppailevien hoito on päivystyksessä nykyään arkipäivää. Ei sinua sieltä pihalle naureta.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 19:04"]
Ahdistaa, että tosissani olen alkanut suunnitella päivieni päättämistä itse. Ei oikeasti ole ketään jolle voisin avautua..Tajuan, että tarvin apua mutta keneltä sitä nyt pyytää..kesken pyhienkin.
[/quote]
Mulle voit kirjoittaa, jos tahdot. Suomi24 profiili; jari-pekka65
J-P
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 21:46"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 19:04"]
Ahdistaa, että tosissani olen alkanut suunnitella päivieni päättämistä itse. Ei oikeasti ole ketään jolle voisin avautua..Tajuan, että tarvin apua mutta keneltä sitä nyt pyytää..kesken pyhienkin.
[/quote]
Mulle voit kirjoittaa, jos tahdot. Suomi24 profiili; jari-pekka65
J-P
[/quote]
Kiitos. En ehkä pysty kirjoittamaan, mutta jo viestisi auttoi..ehkä on oikeasti ihmisiä joille tällaisenkin voi myöntää. Ei ole ketään niin läheistä että voisin kertoa ja terapeuttini varmaan järjestäisi minut pakkohoitoon.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 19:15"]Helpompi olisi vaan kävellä junan alle.[/quote]
Risoo ja pahasti, kun ihmiset tekevät itsemurhia jäämällä junan tai rekan alle. Oman elämänsä saa toki haaskata, mutta se että mennään toisen työpaikalle ja laitetaan toinen ihminen tappamaan, on enemmän kuin väärin! Siinä voi pahimmassa tapauksessa tuhota junan- tai veturinkuljettajankin elämän...
Itsetuhoajatusten kanssa kamppailevien hoito on päivystyksessä nykyään arkipäivää. Ei sinua sieltä pihalle naureta.
[/quote]
Anteeksi kovasti mutta en jaksa ajatella ikuisesti vain muita, ei kukaan ajattele minuakaan. Tuskin junankuljettaja sitä edes huomaisi kun ajaisi ylitseni.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 21:46"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 19:04"]
Ahdistaa, että tosissani olen alkanut suunnitella päivieni päättämistä itse. Ei oikeasti ole ketään jolle voisin avautua..Tajuan, että tarvin apua mutta keneltä sitä nyt pyytää..kesken pyhienkin.
[/quote]
Mulle voit kirjoittaa, jos tahdot. Suomi24 profiili; jari-pekka65
J-P
[/quote]
Kiitos. En ehkä pysty kirjoittamaan, mutta jo viestisi auttoi..ehkä on oikeasti ihmisiä joille tällaisenkin voi myöntää. Ei ole ketään niin läheistä että voisin kertoa ja terapeuttini varmaan järjestäisi minut pakkohoitoon.
[/quote]
Ne ammattiauttajat ei oikeasti tahdo auttaa. Ne tekee sitä ammatikseen ja mitä apua sellainen on, josta peritään maksu. Tosiaan, jos tahdot kirjoitella, niin tuolle nimimerkille voit kirjoittaa. Mä ihan tosiaan tahtoisin auttaa, enkä sysätä lääkärille tai psykiatrille. Kyllä niitä ihmisiäkin on, jotka todella tahtoo auttaa.
Tää maailma on mennyt vaan niin kummalliseksi, että avun pyytämiseenkin kanssaihmisiltä on jo korkea kynnys ja harva edes tosiaan tahtoo auttaa, muuten kun ohjaamalla sinne ammattiapuun.
J-P
Olen ollut tuossa tilassa että oma elämä tuntuu täysin turhalta ja korkeintaan haitalta muille. Ymmärrän siis ettei aina jaksa ajatella muita, rekkakuskeja tai veturinkuljettajia. Toivoo vain pääsevänsä pois. En tiedä oletko masentunut, mutta yksi masennuksen oire on tuollaiset itsemurha-ajatukset. Oma merkitys ja oman itsemurhan seuraukset hämärtyvät.
Huomaan kokoajan katselevani esim korkeita rakennuksia ja junia miettien uskaltaisinko. Ja toivon kokoajan että tapahtuisi joku onnettomuus ja kuolisinkin siinä. Olisi helppoa ja kunniallista. Millaisia itsemurha-ajatuksia teillä muilla on ollut? AP
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 22:12"]Olen ollut tuossa tilassa että oma elämä tuntuu täysin turhalta ja korkeintaan haitalta muille. Ymmärrän siis ettei aina jaksa ajatella muita, rekkakuskeja tai veturinkuljettajia. Toivoo vain pääsevänsä pois. En tiedä oletko masentunut, mutta yksi masennuksen oire on tuollaiset itsemurha-ajatukset. Oma merkitys ja oman itsemurhan seuraukset hämärtyvät.
[/quote]
En koe olevani masentunut ja itsemurhanu seuraukset kyllä ymmärrän. Mutta oikeasti minulla tai elämälläni ei vaan ole kauheasti merkitystä. En näe mitään tarkoitusta, pelkkää turhaa kärsimystä kaikki.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 22:00"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 19:15"]Helpompi olisi vaan kävellä junan alle.[/quote]
Risoo ja pahasti, kun ihmiset tekevät itsemurhia jäämällä junan tai rekan alle. Oman elämänsä saa toki haaskata, mutta se että mennään toisen työpaikalle ja laitetaan toinen ihminen tappamaan, on enemmän kuin väärin! Siinä voi pahimmassa tapauksessa tuhota junan- tai veturinkuljettajankin elämän...
Itsetuhoajatusten kanssa kamppailevien hoito on päivystyksessä nykyään arkipäivää. Ei sinua sieltä pihalle naureta.
[/quote]
Anteeksi kovasti mutta en jaksa ajatella ikuisesti vain muita, ei kukaan ajattele minuakaan. Tuskin junankuljettaja sitä edes huomaisi kun ajaisi ylitseni.
[/quote]
Tuo on äärimmäisen itsekäs ajatus. Itsemurha ylipäätään on, mutta tuo on se perinpohjimmainen itsekäs ajatus: olen niin mitätön ettei kuski edes huomaa. HALOO, olet olemassa syystä ja olet arvokas. Jos todella haluat poistaa itsesi täältä niin pyydän, älä pakota muita siihen osalliseksi. Terveisin leskinainen.
Leski olen siksi, kun mieheni ajoi tavallisena työyönään nokakkain itsemurhaa tekevän kanssa. Kaikista yrityksistä huolimatta apua ei ottanut vastaan vaan päätti päivänsä reilu vuosi onnettomuuden jälkeen. Ei kestänyt enää sitä tunnetta, että oli vienyt joltakulta hengen. Lapsemme oli silloin 4-vuotias..
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 22:20"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 22:00"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 19:15"]Helpompi olisi vaan kävellä junan alle.[/quote]
Risoo ja pahasti, kun ihmiset tekevät itsemurhia jäämällä junan tai rekan alle. Oman elämänsä saa toki haaskata, mutta se että mennään toisen työpaikalle ja laitetaan toinen ihminen tappamaan, on enemmän kuin väärin! Siinä voi pahimmassa tapauksessa tuhota junan- tai veturinkuljettajankin elämän...
Itsetuhoajatusten kanssa kamppailevien hoito on päivystyksessä nykyään arkipäivää. Ei sinua sieltä pihalle naureta.
[/quote]
Anteeksi kovasti mutta en jaksa ajatella ikuisesti vain muita, ei kukaan ajattele minuakaan. Tuskin junankuljettaja sitä edes huomaisi kun ajaisi ylitseni.
[/quote]
Tuo on äärimmäisen itsekäs ajatus. Itsemurha ylipäätään on, mutta tuo on se perinpohjimmainen itsekäs ajatus: olen niin mitätön ettei kuski edes huomaa. HALOO, olet olemassa syystä ja olet arvokas. Jos todella haluat poistaa itsesi täältä niin pyydän, älä pakota muita siihen osalliseksi. Terveisin leskinainen.
Leski olen siksi, kun mieheni ajoi tavallisena työyönään nokakkain itsemurhaa tekevän kanssa. Kaikista yrityksistä huolimatta apua ei ottanut vastaan vaan päätti päivänsä reilu vuosi onnettomuuden jälkeen. Ei kestänyt enää sitä tunnetta, että oli vienyt joltakulta hengen. Lapsemme oli silloin 4-vuotias..
[/quote]
Olen pahoillani puolestasi, ja itse olen ajatellut ihan samalla tavalla, että itsemurha on itsekäs teko. Siksi, koska kaksi läheistä ihmistä on siihen päätynyt ja olen kärsinyt heidän takiaan paljon. Jostain syystä en vaan enää jaksa välittää, nyt näen sitten kolikon tämänkin puolen. Ymmärrän ensimmäistä kertaa läheisteni ratkaisun ja sen etteivät jaksaneet miettiä siinä tilanteessa muita.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 22:13"]
Huomaan kokoajan katselevani esim korkeita rakennuksia ja junia miettien uskaltaisinko. Ja toivon kokoajan että tapahtuisi joku onnettomuus ja kuolisinkin siinä. Olisi helppoa ja kunniallista. Millaisia itsemurha-ajatuksia teillä muilla on ollut? AP
[/quote]
Toivoin myös että joku päättäisi päiväni puolestani tai että sairastuisin tappavaan tautiin. Lisäksi mietin teräaseita, eräänlaista hirttäytymistä, lääkeyliannostusta, huumeita (ikäänkuin jostain olisin niitä saanut), hypotermiaa... En halunnut pudota tai hukkua. Luin netin itsetuhoisten niksi-narikoita paljon. Minulla ne ajatukset olivat pitkälti lohduttava suojakeino, tapa päättää omasta elämästä kun olosuhteista oli tullut sietämättömiä. Masennusoire myös, niistä tuli sitkeä pakkomielle. Mutta kuten sanottu, ne myös lohduttivat jollakin hämärällä tavalla.
Itsemurha-ajatuksista on todella vaikea puhua läheisille, muistelen että itse olen puhunut niistä vain näiden maksullisten ymmärtäjien kanssa. Minusta maksullisista auttajista on hyötyä. Se täytyy huomata, että jotkin masennuslääkkeet voivat aiheuttaa ja pahentaa itsetuhoisia ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 22:13"]
Huomaan kokoajan katselevani esim korkeita rakennuksia ja junia miettien uskaltaisinko. Ja toivon kokoajan että tapahtuisi joku onnettomuus ja kuolisinkin siinä. Olisi helppoa ja kunniallista. Millaisia itsemurha-ajatuksia teillä muilla on ollut? AP
[/quote]
Toivoin myös että joku päättäisi päiväni puolestani tai että sairastuisin tappavaan tautiin. Lisäksi mietin teräaseita, eräänlaista hirttäytymistä, lääkeyliannostusta, huumeita (ikäänkuin jostain olisin niitä saanut), hypotermiaa... En halunnut pudota tai hukkua. Luin netin itsetuhoisten niksi-narikoita paljon. Minulla ne ajatukset olivat pitkälti lohduttava suojakeino, tapa päättää omasta elämästä kun olosuhteista oli tullut sietämättömiä. Masennusoire myös, niistä tuli sitkeä pakkomielle. Mutta kuten sanottu, ne myös lohduttivat jollakin hämärällä tavalla.
Itsemurha-ajatuksista on to
Olen saanut joskus vähättelevää vastaanottoa eli ei oteta tosissaan puheita.
Joku kerta se koituu vielä kohtaloksi. Ja siitä seuraa syyllisyys. Syyttäkööt itseään sitten. Mitä väliä enää. Eipä tarvi kärsiä!!!! Enkä hae apua, koska se on turhaa ja ärsyttävää holhoamista ja lässynläätä. Saa vaan turruttavia lääkkeitä ja ikuinen leima otsaan. Saa edes vakuutuksia enää!!
Vierailija kirjoitti:
Huomaan kokoajan katselevani esim korkeita rakennuksia ja junia miettien uskaltaisinko. Ja toivon kokoajan että tapahtuisi joku onnettomuus ja kuolisinkin siinä. Olisi helppoa ja kunniallista. Millaisia itsemurha-ajatuksia teillä muilla on ollut? AP
Kokeilin keittiöveitsen terävyyttä, katsoin juna-aikatauluja, mietin missä joki on sula.
Vajosin toivottomuuden suohon, lääkkeet ei auttanu, kokeiltiin monia.
Ect pelasti minut elämään
Hakeudu päivystykseen. Kyllä siellä joku on.
ÄLÄ PÄÄTÄ PÄIVIÄSI. Pyhät aina vaikeaa aikaa kun pitäisi olla iloinen ja seurallinen eikä ole. Helpottaa maanantaina jo!