Kuinka perua treffit, mutta säilyttää miehen kiinnostus?
Olen siis sopinut treffit erään tinder-miehen kanssa ensi viikoksi. Mua ei vaan nyt yhtään huvita treffata: olen ollut masentunut (mieli edelleen maassa) ja tunnesyöpötellyt niin, että pursuan. Olo on inhottava. Haluaisin nyt saada vain aikalisän, kuukauden tai kahden pituisen, jotta voisin mennä treffeille mukavana, iloisena ja hyvännäköisenä. Tarkoitus siis on nyt pistää itteni ja ulkokuoreni takaisin kuntoon tällä aika välillä. Tiedän, että siihen pystyn. Pelkään, että mies vain pettyy muhun, jos me nyt tavataan.... Välimatkaakin meillä on yli 300km, enkä halua, että turhan päiten ajelee pitkiä matkoja...
Kuitenkin mies vaikuttaa lupaavalta, joten en haluaisi kokonaankaan menettää häntä ja kiinnostustaan. Mikä siis avuksi? Mitä sanon hänelle?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloitaa suhde valehtelemalla, mikset voi olla rehellinen?
Ei ole tarkoitus valehdella, en edes halua valehdella. Mutta en kyllä kehtaa tuota ihan rehellistäkään syytä läväyttää. Eli kaipaisin jotain neuvoa, miten ilmaista tuo asia ympäripyöreästi niin, ettei se säikäytä tai kuulosta liian torjuvalta.
ApEi se mun mielestä kuulosta torjuvalta, jos kuitenki sanoo että "oon kiinnostunut ja just siksi en halua tavata vielä". Torjuvammalta kuulostais kaikenlaiset "ei viel, mul on... öö yks mökkireissu ja työkiireitä.."
Tuo kommentti kuulostaa jotenkin moniongelmaiselta ja olisi itsessään turn off :D
ohis
Toisaalta mitä jos vaan menisit treffeille?
Jos mies on tosissaan, ei sitä sun tilanne haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys kehiin.
T: anoreksiaa sairastavan kanssa seurusteleva
Aijaa. Ai että edes normaalipainonen ei riitä vaan pitää oikein olla anorektikko, että saa kumppanin? :D ootte te miehet oikeasti perverssejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aloitaa suhde valehtelemalla, mikset voi olla rehellinen?
Ei ole tarkoitus valehdella, en edes halua valehdella. Mutta en kyllä kehtaa tuota ihan rehellistäkään syytä läväyttää. Eli kaipaisin jotain neuvoa, miten ilmaista tuo asia ympäripyöreästi niin, ettei se säikäytä tai kuulosta liian torjuvalta.
ApEi se mun mielestä kuulosta torjuvalta, jos kuitenki sanoo että "oon kiinnostunut ja just siksi en halua tavata vielä". Torjuvammalta kuulostais kaikenlaiset "ei viel, mul on... öö yks mökkireissu ja työkiireitä.."
Tuo kommentti kuulostaa jotenkin moniongelmaiselta ja olisi itsessään turn off :D
ohis
Niin. No, se riskihän tässä tilanteessa kai vaan on otettava, että kuulostan moniongelmaiselta ja mies häviää kuin tuhka tuuleen. Se on sitten hänen valintansa, ja sen kyllä ymmärtäisin. Tuntuu, ettei tässä oikein ole mulla muuta kuin huonoja tai riskialttiita vaihtoehtoja valittavissa.
Ap
Minä en ainakaan jäisi odottelemaan miehenä
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys kehiin.
T: anoreksiaa sairastavan kanssa seurusteleva
Kai sitä voi luihinkin kohdistua fetissi 😄
Saahan tosta sen kuvan ettet ole kiinnstunut.
Tai sit mt-ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta mitä jos vaan menisit treffeille?
Jos mies on tosissaan, ei sitä sun tilanne haittaa.
Tätäkin olen harkinnut. Mutta mua ei vaan kiinnosta tällä hetkellä tavata yhtään ketään. En varmaa kovin hyvää ensivaikutelmaa osaisi antaa.
Toki, jos asuttaisiin samassa kaupungissa, niin olisi helpompaa tavata vaikka ei niin huvittaisikaan. Mutta kun tuota välimatkaa on, niin joutuu kumpikin jo sen takia näkemään vaivaa ja kustannuksia enempi, niin ei oikein kehtais...
Ap
Joko ehdotat suoraan, että voitaisko tavata vasta kuukauden päästä, koska sulla on nyt tosi vaikeaa. Tai sitten lähetät jollain tekosyyllä tuoreen kuvan itsestäsi ja mies voi itse päättää, kelpaako vartalosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys kehiin.
T: anoreksiaa sairastavan kanssa seurusteleva
Kai sitä voi luihinkin kohdistua fetissi 😄
Tai sitten se anoreksiaa sairastava on aivan ihana ihminen. Ei läheskään kaikki anorektikot ole luurankoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys kehiin.
T: anoreksiaa sairastavan kanssa seurusteleva
Aijaa. Ai että edes normaalipainonen ei riitä vaan pitää oikein olla anorektikko, että saa kumppanin? :D ootte te miehet oikeasti perverssejä.
😡😡 Tutustuin sattuman kautta puolisooni ja ihastuin hänen luonteeseensa. Toisten ihmisten hänen satuttamisesta ja itse sairaudesta sain tietää puolisoni rohkaistuttua treffeillä. Anoreksia sairautena osaa piilotella.
Jos tarkoituksesi oli pitää hauskaa yleisen mi es vi ha n kustannuksella, haluaisin palauttaa sinut maanpinnalle. Osa meistä voi rakastaa, vaikka se satuttaisikin.
P. S. Haista pitkät ja surkeaa elämää!
Sä varmaan mietit tätä nyt liikaa ja koet ahdistusta ja negatiivisia tunteita ja homma tuntuu hankalalta, just siks ku oot vähän alamaissa ja kaikki tuntuu kakalta.
Sit ku oot taas paremmassa mielentilassa niin jälkikäteen huomaat ettei se nyt niin tarkkaa ja tärkeetä oo miten sen sille miehelle ilmaisee. Järkevä ihminen ymmärtää ja antaa tilaa ja toi nyt ei oo mikään ongelma.
Äläkä liikaa silota maailmaa miehelle ja oo huolissas miten hän ottaa minkäkin asian. Ei muiden ihmisten pään sisään pääse. Sä voit olla täydellinen, ottaa kaiken huomioon ja tehdä kaiken oikein. Ja sit se dumppaa sut koska sulla om vääränväriset sukat, outo toinen nimi tai sun pikkuserkun kaiman koira kiusasi sitä koulussa. Elämä on. Parempi ku ei liikaa yritä miettiä miten joku suhtautuu mihinki. Elät vaan elämääs ja ne karsiutuu pois, jotka ei osaa suhtautua SINUUN ja halua sinua.
Vierailija kirjoitti:
Joko ehdotat suoraan, että voitaisko tavata vasta kuukauden päästä, koska sulla on nyt tosi vaikeaa. Tai sitten lähetät jollain tekosyyllä tuoreen kuvan itsestäsi ja mies voi itse päättää, kelpaako vartalosi.
Kestaisko hän sitä sanoa, jos ei kelpaiskaan? Tällä miehellä tuntuu kuitenkin olevan käytöstavat hallussaan. Ja ei se niinkään ole ulkomuodostani kiinni, en ole lihava, vaan siitä, miten itse itseni nyt koen. En kelpaa itselleni eikä mulla ole nyt hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys kehiin.
T: anoreksiaa sairastavan kanssa seurusteleva
Vastaa sä tähän rehellisesti: jos sun nainen olisikin anoreksian sijaan sairastunut ahmimishäiriöön ja lihonut sen takia pyöreäksi, niin olisitko vielä parisuhteessa? Niin. Et. Täällä vinkuisit miten muija on lihonut muodottomaksi porsaaksi, vaikka taustalla olisi syömishäiriö kuten anoreksiakin on. Jostain syystä anorektisesta naisestasi sinä saat täällä sympatiapisteitä. Kyllä sua sun naisessa sen laihuus kiinnostaa ja nimenomaan se saa sut pysymään suhteessa.
Se vartalo ei ole ainoa asia, jos kiinnostus on aitoa. Hän voi omalla tavallaan osata auttaakin asian käsittelyssä 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta mitä jos vaan menisit treffeille?
Jos mies on tosissaan, ei sitä sun tilanne haittaa.
Tätäkin olen harkinnut. Mutta mua ei vaan kiinnosta tällä hetkellä tavata yhtään ketään. En varmaa kovin hyvää ensivaikutelmaa osaisi antaa.
Toki, jos asuttaisiin samassa kaupungissa, niin olisi helpompaa tavata vaikka ei niin huvittaisikaan. Mutta kun tuota välimatkaa on, niin joutuu kumpikin jo sen takia näkemään vaivaa ja kustannuksia enempi, niin ei oikein kehtais...
Ap
Nyt mietit, että joko luovut miehestä ( sen sun selittelys aiheuttaa)
tai sitten rohkaiset mielesi ja treffeille vaan!!!
Mistä tiedät kuinka hyvin teillä synkkaa!
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan jäisi odottelemaan miehenä
Siis mitä "odottelemaan"? Jos tekstailet jonkun kivan tyypin kaa ja se ehdottaa treffejä syyskuussa, niin sä et suostu, koska et halua odottaa sinne asti? En tajua mitä siinä voittaa, että ois tavattava heti tai ei ikinä.
Vai meinaako odottaminen tässä nyt sitä, ettei ois muita kumppaneita? Tietenki ois, ei kai kukaan sitoudu mihinkään kun on laittanu pari viestiä eikä ees tunne sitä ihmistä :D
Olet oikeassa. Ja onhan se reilumpaa sille toisellekin kertoa, missä mennään eikä sitten roikottaa tekosyiden varassa mukana.
Ap