Rakastaja viettämässä juhannusta perheensä kanssa

jaa..onkohan meillä sama rakastaja?

Olen se vaimo ja mökillä miehen ynnä lasten kanssa. Tiedän, että miehellä on sivusuhde, mutta olen asiasta viisaasti hiljaa. Sen sijaan teen kaikista yhteisistä viikonlopuista ja juhlista unohtumattomia eli panostan näihin täysillä. Haluan lapsille hyviä muistoja ja miehelle syyn unohtaa se kakkosnainen. Tiedän, että minä saan tässä suhteessa aina enemmän kuin kukaan muu, joten en vaivaa päätäni sillä, onko nyt meneillään suhde Pauliinan vai Lauran kanssa.

Itse en ikinä tyytyisi satunnaisiin iltapäiväpanoihin tai työpaikan risteilyyn, siksi minusta ei ole kenellekään salasuhteeksi.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 14:47"]

Olen se vaimo ja mökillä miehen ynnä lasten kanssa. Tiedän, että miehellä on sivusuhde, mutta olen asiasta viisaasti hiljaa. Sen sijaan teen kaikista yhteisistä viikonlopuista ja juhlista unohtumattomia eli panostan näihin täysillä. Haluan lapsille hyviä muistoja ja miehelle syyn unohtaa se kakkosnainen. Tiedän, että minä saan tässä suhteessa aina enemmän kuin kukaan muu, joten en vaivaa päätäni sillä, onko nyt meneillään suhde Pauliinan vai Lauran kanssa.

Itse en ikinä tyytyisi satunnaisiin iltapäiväpanoihin tai työpaikan risteilyyn, siksi minusta ei ole kenellekään salasuhteeksi.

[/quote] Mutta tyydyt mieheen, joka ei arvosta sinua. Tyydyit myös antamaan lapsellesi isän, joka ei arvosta heitä sen enempää kuin lastensa äitiäkään.

En tiedä kummalla asiat ovat huonommin, näillä kakkosnaisilla, vai näillä vaimoilla, jotka antavat pitää itseään kynnysmattoina.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 14:37"]Samalla tulee mies viettämään joulun, pääsiäisen, kesäloman, talviloman, lasten synttärit, vaimon synttärit, omat synttärit, äitienpäivän, isänpäivän ja ties mitkä muut päivät perheensä kanssa.

Eikö se kerro jotain?

Mitä sinä hänelle merkitset?

Ehkä jotain, joka tulee tämän perheen jälkeen tai ehkä olet vain sopivalla hetkellä olemassa ja voisit oikeasti olla kuka tahansa halukas.

Kukaan ei ajaudu mihinkään, koska jokaisella meistä on vapaa tahto tehdä, mitä haluaa. Sinä olet halunnut tämän aseman. Ihmettelen, miksi niin harvalla on kanttia todeta sille varatulle, että katsotaan asiaa sitten, kun olet eronnut. Eikö uskalleta luottaa toisen rakkauteen? Ei niin. Kun ei se toinen rakasta tarpeeksi jättääkseen. Siksi. Ja tämän takia pidän toisia naisia/miehiä säälittävinä ja itseään huijaavina reppanoina. Vakka kantensa valitsee.

[/quote]

Todella hyvin kirjoitettu!

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 14:51"]

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 14:47"]

Olen se vaimo ja mökillä miehen ynnä lasten kanssa. Tiedän, että miehellä on sivusuhde, mutta olen asiasta viisaasti hiljaa. Sen sijaan teen kaikista yhteisistä viikonlopuista ja juhlista unohtumattomia eli panostan näihin täysillä. Haluan lapsille hyviä muistoja ja miehelle syyn unohtaa se kakkosnainen. Tiedän, että minä saan tässä suhteessa aina enemmän kuin kukaan muu, joten en vaivaa päätäni sillä, onko nyt meneillään suhde Pauliinan vai Lauran kanssa.

Itse en ikinä tyytyisi satunnaisiin iltapäiväpanoihin tai työpaikan risteilyyn, siksi minusta ei ole kenellekään salasuhteeksi.

[/quote] Mutta tyydyt mieheen, joka ei arvosta sinua. Tyydyit myös antamaan lapsellesi isän, joka ei arvosta heitä sen enempää kuin lastensa äitiäkään.

En tiedä kummalla asiat ovat huonommin, näillä kakkosnaisilla, vai näillä vaimoilla, jotka antavat pitää itseään kynnysmattoina.

[/quote]

AAMEN. Kyllä vaimo joka tietää, ettei ole miehensä ainut nainen, on kynnysmatto, jota mies ei arvosta pätkääkään.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 02:24"]Täällä toinen "kamala ihminen". Mä vapaa, mies ei, mutta joutui lähtemään mökille perheensä kanssa. Tiedän tekeväni väärin, mutta silti harmittaa. Mäkin ajauduin, ei ollut tarkoitus.

[/quote]

Heikot ihmiset "ajautuvat" eli antavat tunteidensa viedä ja keksivät tekosyitä sille. Vastuuntuntoisesti eläminen vaatii vahvuutta ja tahdon lujuutta.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 14:32"]10, etkö uskalla elää yksin? Etkö uskaltanut jättää miestäsi ja vasta sitten tutustua tähän uuteen miestä? Etkö uskaltanut ottaa riskiä, että mies onkin ihan perseestä ja jäisit yksin? Hyi vittu. Ihme ripustautuja, kivireki.

[/quote]

Olimme mieheni kanssa tehneet eroa jo pidempään. Asiassa oli muutama mutka, niiden selvittelyn aikana olimme vielä naimisissa. En eronnut toisen miehen takia. Erosin avoliittoni isojen ongelmien takia. Tämä pettäminen tapahtui siis siinä vaiheessa, kun liiton pelastamiseksi oli kaikki tehtynä.

Tapasin tämän miehen. Ystävystyimme. Tunsimme vetoa toisiimme. En nyt sentään tajunnut, että en saa tutustua uusiin ihmisiin, kun olin naimisissa :D Sänkyyn ei olisi toki tarvinnut mennä, mutta siinä vaiheessa olin ollut todella kauan ilman, täytyy myöntää, että kiusaus oli liian suuri.

En eronnut ajatellen, että mulla on uusi valmiina. En ollut ikinä ennen eroani kysynyt tältä toiselta, että haluaako tämä mun kanssa oikean suhteen. Ihan juuri siksi, että se ei ollut eroni tarkoitus tai syy.

Mutta sitten kun olin eronnut, kysyin. Hän halusi. Me ollaan vapaaehtoisesti toistemme kanssa. Kenelle nyt sitten olen riippakivi?