Auttakaa, mä en osaa puhua teineille oikein!
Varsinkin teini tyttö on hyvin sulkeutunut ja ei kerro asioistaan. Jos menen vähänkin huoneeseensa kyselemään kuulumisia niin huutaa että pois. Ei anna puhua itselleen. Äsken mies laittoi linkin videoon joka oli hänellä YouTubessa ehdotuksissa. Videossa isä puhui poikansa menettämisestä. Poika oli tehnyt itsemurhan. Isä ei koskaan kysellyt miten pojalla menee tai ollut kiinnostunut hänen asioistaan vaan aina piti pärjätä eikä heikko saanut olla. Olen itse olut myös koulukiusattu ja se aiheuttanut varmaan sen etten osaa kohdata lapsiani oikein. Mitä pitäisi tehdä? miten saan teinin avautumaan asioistaan ettei sulkeudu. Ei halua tehdä mitään minun kanssani tai olla tekemisissä vaikka samassa talossa asutaan.
Kommentit (26)
On kavereita, mutta ei joka päivä.....näkee heitä kyllä välillä.
Ap
Syöttekö yhdessä? Ruokapöydän ääressä voisi kuulumisia kysellä. Teini ei varmaan tykkää siitä, että omaan huoneeseen tullaan häiritsemään.
Ja kaverit on hänelle melkein maailman tärkein asia. Heidän seurassaan naureskelee ja on iloinen vaan ei meidän seurassa.
Ap
Teini-ikään kuuluu, että otetaan etäisyyttä vanhempiin, joten seuraa on turha erikseen tyrkyttää. Kuulolla toki kannattaa olla, miten tyttö noin yleisesti voi (sujuuko koulu, onko kavereita, näyttääkö hyvinvoivalta jne.)
Vierailija kirjoitti:
Ja kaverit on hänelle melkein maailman tärkein asia. Heidän seurassaan naureskelee ja on iloinen vaan ei meidän seurassa.
Ap
Kuulostaa normaalilta teiniltä. En huolestuisi.
t. kolmen teinin äiti
Vierailija kirjoitti:
On kavereita, mutta ei joka päivä.....näkee heitä kyllä välillä.
Ap
Sitten tehtäväsi on toimia ruoka- ja vaatehuoltona. Teini avautuu asioistaan kavereille.
Vierailija kirjoitti:
Syöttekö yhdessä? Ruokapöydän ääressä voisi kuulumisia kysellä. Teini ei varmaan tykkää siitä, että omaan huoneeseen tullaan häiritsemään.
Ei kannata. Itse rupesin syömään tietokoneen ääressä, kun äiti yritti jatkuvasti kysellä kuulumisia.
Vierailija kirjoitti:
Ja kaverit on hänelle melkein maailman tärkein asia. Heidän seurassaan naureskelee ja on iloinen vaan ei meidän seurassa.
Ap
Tämähän on ihan normaalia. On kai sinullakin ihmisiä joiden kanssa viihdyt ja ihmisiä joita et oikein jaksaisi?
Lasta ei voi pakottaa avautumaan. Näkisin tärkeimmäksi sen, että kerrotte lapselle (ihan vaikka viestilläkin, jos keskustelu vaikeaa) että hän on tärkeä ja saa aina tulla juttelemaan <3
Älä mene sen huoneeseen jos ei siitä tykkää! Muistan itse kuinka paljon ärsytti kun äiti tuli sinne, se oli mun oma tila eikä ainakaan huvittanut puhua kun se katteli mun tavaroita yms. Yritä jutella luontevissa tilanteissa eikä mitään "nyt istutaan alas ja puhutaan". Jos vaikka puuhaatte jotain keittiössä tai ajatte autoa, siinä voisi olla kevyempi tunnelma jutella. Teinille voi olla tärkeää että sä kuitenkin kysyt ja ilmaiset olevasi valmis kuuntelemaan, vaikka hän ei haluaisikaan jatkaa juttua. Ehkä hän joskus myöhemmin avautuu enemmän.
Argh argh🤮
Olipa taas typerä satu😮
Aloita keskustelu vaikka sanomalla:
" Aika hyvä rokkibändi tuo Narrvana".
Vierailija kirjoitti:
Älä mene sen huoneeseen jos ei siitä tykkää! Muistan itse kuinka paljon ärsytti kun äiti tuli sinne, se oli mun oma tila eikä ainakaan huvittanut puhua kun se katteli mun tavaroita yms. Yritä jutella luontevissa tilanteissa eikä mitään "nyt istutaan alas ja puhutaan". Jos vaikka puuhaatte jotain keittiössä tai ajatte autoa, siinä voisi olla kevyempi tunnelma jutella. Teinille voi olla tärkeää että sä kuitenkin kysyt ja ilmaiset olevasi valmis kuuntelemaan, vaikka hän ei haluaisikaan jatkaa juttua. Ehkä hän joskus myöhemmin avautuu enemmän.
Oma tila.
Pyh.
Kun minä olin teini, ei ollut omaa huonetta eikä edes ajatusta omasta tilasta.
Juuri tuo omiin nurkkiin lokeroituminen sulkee ihmisen, kun ei olla sosiaalisia vaan linnoittaudutaan kukin omaan soppeemme.
Normaalia on, hän ei halua avautua sinulle asioistaan mikä on aivan sallittua. Väkisin et teinistä mitään irti saa ja itsensä tyrkyttäminen saa teinin vaan sulkeutumaan enemmän. Kyllä se taas muutaman vuoden päästä puhuu sulle kun hieman aikuistuu. Pidät nyt vaan huolen että olet saatavilla tarvitteassa ja että nuori sen tietää.
Kahden jo aikuisen lapsen äiti.
No tietenkään et änkeä huoneeseen kuulustelemaan. Juttelet silloin, kun hän tulee sieltä ulos.
Kokeile vaikkapa kysyä hänen mielipidettään johonkin asiaan. Hyvä keskustelu voi alkaa ihan yleisistä asioista kuten vähemmistöjen kohtelu, musiikki, elokapina tai mitä hyvänsä. Se saattaa johtaa luontevasti siihen, että kerrotaan jotain myös itsestä.
Ehkä voisit kertoa jotain omasta nuoruudestasi sen sijaan, että vaadit vain toiselta avautumista.
Sopivan hetken koittaessa sano, että sinulla on ikävä ja olisi kiva viettää aikaa yhdessä joskus.
Ole saapuvilla mutta älä tunkeile.
Ukko38 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä mene sen huoneeseen jos ei siitä tykkää! Muistan itse kuinka paljon ärsytti kun äiti tuli sinne, se oli mun oma tila eikä ainakaan huvittanut puhua kun se katteli mun tavaroita yms. Yritä jutella luontevissa tilanteissa eikä mitään "nyt istutaan alas ja puhutaan". Jos vaikka puuhaatte jotain keittiössä tai ajatte autoa, siinä voisi olla kevyempi tunnelma jutella. Teinille voi olla tärkeää että sä kuitenkin kysyt ja ilmaiset olevasi valmis kuuntelemaan, vaikka hän ei haluaisikaan jatkaa juttua. Ehkä hän joskus myöhemmin avautuu enemmän.
Oma tila.
Pyh.
Kun minä olin teini, ei ollut omaa huonetta eikä edes ajatusta omasta tilasta.
Juuri tuo omiin nurkkiin lokeroituminen sulkee ihmisen, kun ei olla sosiaalisia vaan linnoittaudutaan kukin omaan soppeemme.
Ja kun minä olin lapsi leikin käpylehmillä
teimi tyttö om yhdys sana. missa olit äitin kielen -tunnilla.
Seurusteleeko? Onko puhunut pojista
Onko teinillä kavereita?